Jope Ruonansuu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ruonansuu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jope Ruonansuu
Jope Ruonansuu esiintymässä Limingan markkinoilla tou­kokuussa 2016.
Jope Ruonansuu esiintymässä Limingan markkinoilla tou­kokuussa 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Jorma Olavi Ruonansuu
Syntynyt15. huhtikuuta 1964
Kemi
Kuollut18. heinäkuuta 2020 (56 vuotta)
Heinola
Ammatti
Muusikko
Aktiivisena 1983–2018
Tyylilajit
Soittimet
Levy-yhtiöt
Aiheesta muualla
Kotisivut

Jorma Olavi ”Jope” Ruonansuu (15. huhtikuuta 1964 Kemi18. heinäkuuta 2020 Heinola) oli suomalainen koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä.[1] Hän esiintyi 1980-luvulta alkaen vuoteen 2018 saakka.

Ruonansuusta on tehty Marko Tallin ohjaama dokumenttielokuva Jope ite, joka sai ensi-iltansa 10. helmikuuta 2023.[2]

Ruonan­suu aloitti uransa imitaattorina ja stand up -koomikkona 16-vuotiaana. Hän esiintyi Klaus Thomassonin isännöimmässä Klaustrofobia-viihde­ohjelmassa 1980-luvulla. Vuonna 1987 M. A. Numminen ja Pedro Hietanen löysivät Ruonan­suun, ja syksyllä 1988 julkaistiin esikois­levy. Samana vuonna Ruonan­suu vieraili MTV:n Vesku Show’ssa esittäen imitaattorin taitojaan. Noina aikoina hän esiintyi jo ympäri Suomea. Seuraavana vuonna Ruonansuu julkaisi Visa Mäkisen kanssa yhteis­työnä sketsi­ohjelman Matkiva kulkuri. Vuonna 1990 Ruonansuu tapasi levy­tuottaja Ilkka Vainion, ja siitä hetkestä sai alkunsa yhteis­työ, joka katkesi vasta vuonna 2010 Ruonansuun siirryttyä Sony Musicin artistiksi.

Ruonan­suun varsinainen läpi­murto tapahtui kuitenkin paikallisradioiden kautta. Yhdessä Jari Vesan kanssa Ruonan­suu alkoi vetää Elvis-osastoa Radio Perämeressä Kemin alueella 1980-luvun lopulla. Pian mukaan liittyi kolmas kemiläinen, Tommi Reponen. Ohjelma laajeni pian valta­kunnalliseksi. Levyt Jope Ruonansuu ja Elvis-osasto (1992) sekä Täällä Washington (1993) myivät kultaa ja Ruonan­suusta tuli eräs kysytyimmistä suomalaisista imitaattoreista. Elvis-osasto esiintyi myös livenä suurella menestyksellä.

Elvis-osaston loputtua Ruonan­suu ja Reponen jatkoivat eri paikallis­radio­asemille vuodesta 1993 tehtyä viikoittaista Washington Bar -ohjelmaa. Washington Barin nimi jatkoi Elvis-osaston viitoittamaa menestys­reseptiä: yksi Ruonansuun tunnetuimmista imitaatio­hahmoista on entinen pitkä­aikainen Yleisradion Washingtonin kirjeen­vaihtaja Aarne Tanninen. Vuosina 2002–2003 Ruonansuu teki Juha Laitilan kanssa American Office -radio­sketsejä eri radio­asemille.

Televisiossa Ruonansuu esiintyi Timo Koivusalon Pekko Aikamiespoika -elo­kuvissa Heka Haimakaisen roolissa ja presidentti Martti Ahti­saaren roolissa Uuno Turhapuro -elo­kuvissa. Ruonan­suu on tehnyt myös yhteis­työtä näyttelijä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa, mistä syntyi sketsi­sarjat Neurovisio (1992), Herra 47 (1994), Hömppäveikot (1996), Ruonansuu & Petelius Co. (1997) ja 6pack (2008), jonka he yhdessä käsi­kirjoittivat ja näyttelivät. Ruonansuu teki myös Peteliuksen kanssa vuonna 2001 inter­netissä esitettyä sketsi­sarjaa Petelius ja Ruonan­suu Show’ta.

Erityisesti Ruonan­suu tunnetaan omasta Jopet Show -sketsi­viihde­sarjastaan, joita on tehty kuusi kautta.[3] Sarjaa on esitetty Yle TV2:lla uusintoina vuodesta 2005 alkaen. Ruonan­suu on ollut myös muutaman kerran ääni­näyttelijänä. Johnny von Wright tuotti Jope Ruonan­suusta Yle TV1:lle suuren suosion saaneen vuonna 1998 julkaistun oma­elämä­kerrallisen Kokovartalodokumentin. Ruonan­suun elämästä on julkaistu myös oma­elä­mäkerta Aatteleppa ite! – Suomen hauskin mies (Gummerus, 2006), jonka on kirjoittanut toimittaja Tommi E. Virtanen.[4]

Toimittaja Pasi Kostiaisen mukaan Ruonan­suu asettuu suomalaisen populaari­kulttuurin historiassa samaan jatkumoon kuin hänen suuresti ihailemansa Spede Pasanen ja omaa tietään kulkenut laulaja ja laulun­tekijä Irwin Goodman. Siinä missä Pasanen elo­kuvillaan ja Goodman lauluillaan kommentoivat 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvan Suomen olo­suhteita ja ongelmia, Ruonan­suu ruoti musiikillaan ja sketseillään 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen Nokia-vetoisen nousu­kauden Suomea.[5]

Ruonan­suu imitoi levyillään useita julkisuuden henkilöitä, joita olivat esimerkiksi Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Matti Nykänen ja Kimi Räikkönen. Ruonan­suu imitoi taitavasti myös höyryveturia, Terhi-merkkistä perämoottoria sekä suomalaisen sinisen pika­junan matkustamon ääni­maailmaa. Kaikkiaan Ruonan­suu imitoi uransa aikana noin 150 henkilöä.[5]

Vuonna 1988 ilmestyi Ruonan­suun ensimmäinen albumi Matkiva kulkuri, jonka tuotti Pedro Hietanen. Sen jälkeen Ruonan­suu siirtyi Ilkka Vainion levy-yhtiölle Audio­vox Records (nykyinen AXR Music). Yhdeksän Ruonan­suun levyistä on myynyt kultaa ja menestyneimmät Työnnä kännykkä hanuriin (2002) ja Finnshits (2003) myös platinaa. Menestyneimmissä kappaleissaan Ruonan­suu on yleensä karikatyyrin keinoin liioitellut jonkun julkisuuden henkilön ominaisuuksia ja maneereja tai humoristisesti pureutunut ajan­kohtaisiin asioihin. Suuri osa Ruonan­suun huumori­musiikista on parodiamusiikkia. Huumori­musiikin lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt myös herkkiä vakava­mielisiä kappaleita. Niitä on julkaistu hänen levyillään huumori­kappaleiden seassa. Hänen tunnetuin vakava kappaleensa on ”Enkeleitä toisillemme”. Vuonna 2008 hän julkaisi vakava­mielisten laulujen kokoelman Enkeleitä toisillemme – Herkimmät laulut. Ruonan­suu osasi soittaa kitaraa, saksofonia, rumpuja, bassoa, poikkihuilua ja harmonikkaa.

Tunnustuksia ja palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruonan­suu voitti vuonna 1990 Kuopiossa pidetyn huumori­musiikin Suomen mestaruuden. Hän vastaanotti Huumori-Emman vuonna 1996 ja tuli valituksi vuoden viihde­taiteilijaksi vuosina 1998 ja 2001. Vuoden 2010 Venla-gaalassa Ruonan­suu valittiin yleisöäänestyksellä parhaaksi televisio­esiintyjäksi Jopet-Show’staan. Hän sai 15 kulta­levyä ja kahdeksan platina­levyä.

Kun Ruonan­suu vieraili synnyin­kaupungissaan Kemissä vuoden 2011 alussa, hänen mukaansa nimettiin Syväkankaan koulun auditorio Jopen saliksi.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudessaan Ruonansuu joutui koulukiusaamisen kohteeksi, mistä hän puhui avoimesti julkisuudessa. Ruonansuulla oli myös ongelmia alkoholinkäytön kanssa.[7] Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuun avoimuus yksityiselämänsä vaikeuksista toimi vertaistukena monille muille samoista ongelmista kärsineille.[5]

Ruonansuu oli naimisissa, ja hänellä oli kolme lasta, vuosina 1996 ja 2016 syntyneet tyttäret ja vuonna 2010 syntynyt poika.[8] Hän asui Heinolassa. Koulutukseltaan Ruonansuu oli konepuuseppä Kemin ammattikoulusta. lähde?

Vuonna 1995 Ruonansuulla todettiin tyypin 2 diabetes. Myöhemmin hän kertoi kärsineensä myös sydänvaivoista.[9] Ruonansuu kärsi pitkään ylipainosta, minkä vuoksi hän kävi maaliskuussa 2015 vatsalaukun pienennysleikkauksessa, ja laihtui sen jälkeen yli 40 kilogrammaa.[10]

Ruonansuu sairastui keväällä 2018 ruokatorven syöpään, johon hän sai sytostaattihoitoa.[11] Syöpädiagnoosin jälkeen Ruonansuu ei enää aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa.[12] Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020.[13] Hänet on haudattu Kemiin.[14]

Studioalbumit

Valikoitu filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilö­tietoja nyky­polven suomalaisista 2015, s. 774. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. Jope Ruonansuu saa koskettavan dokumenttielokuvan www.iltalehti.fi. Viitattu 18.1.2023.
  3. Jopet-show (2005) Elonet.. Viitattu 20.4.2014.
  4. Ruonansuu, Jope: Aatteleppa ite!. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-6935-0
  5. a b c Kostiainen, Pasi: Kommentti: Jope Ruonan­suu – viimeinen kansan­taiteilija? Ilta-Sanomat. 18.7.2020. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 19.7.2020.
  6. Jope Ruonansuu sai oman salin Kemiin Yle Uutiset. 10.1.2011. Yleis­radio Oy. Viitattu 10.1.2011.
  7. Viihdetaiteilija Jope Ruonansuu avautuu koulu­kiusaamisesta ja alkoholin­käytöstään TV2:n Kohtaus­paikka: Menestyksen hinta -ohjelmassa. MTV Viihde. 11.1.2011. Helsinki: MTV Oy. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 11.3.2017.
  8. Jokinen, Juha Veli: Jope Ruonan­suusta isä 52-vuotiaana! Ilta­lehti. 16.8.2016. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 16.8.2016.
  9. Kankaanpää, Enni & Pikkarainen, Aleksanteri: Taiteilija Jope Ruonan­suu, 56, on kuollut Ilta­lehti. 18.7.2020. Viitattu 25.5.2021.
  10. Tervo, Toni: 120-kiloisesta 80-kiloiseksi: Jope Ruonansuu laihtui 40 kiloa! – katso tuore kuva Länsiväylä. 28.5.2016. Viitattu 14.10.2021.
  11. Tähtivaara, Sarianne: Seiska: Jope Ruonansuu, 54, sairastui syöpään – pahan­laatuinen kasvain löytyi tähystyksessä Ilta­lehti. 26.4.2018. Viitattu 26.4.2018.
  12. Taiteilija Jope Ruonan­suu on kuollut Ilta-Sanomat. 18.7.2020. Viitattu 19.7.2020.
  13. Viihteen monitaituri Jope Ruonan­suu on kuollut – Matkivan kulkurin pitkä ura muistetaan rakastetusta Jopet Show’sta Yle Uutiset. 18.7.2020 (päivitetty 19.7.2020). Viitattu 27.7.2020.
  14. Seiska: Jope Ruonan­suu haudattiin Kemiin – lähi­piiri saattoi viimeiselle matkalle MTV Uutiset. 13.8.2020. Viitattu 12.9.2020.
  15. Jope Ruonansuu – Ruonansuu discogs.com. Viitattu 17.8.2023. (englanniksi)
  16. Ruonansuu (äänitteen tiedot) fono.fi. Viitattu 17.8.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]