Dyykkaus
.jpg)
Dyykkaus on toimintaa, jossa roska-astioista kerätään tavaroita ja muuta[1]. Dyykkaaja voi etsiä roskiksista tai jätelavoilta esimerkiksi lehtiä, vaatteita, huonekaluja tai muuta käyttökelpoista tavaraa. Myös syömäkelpoista ruokaa voidaan dyykata, esimerkiksi hedelmiä, leipää, lihaa tai valmisruokia. Jotkut etsivät julkisilla paikoilla myös panttipulloja.
Sana dyykata tulee ruotsin kielen sukeltamista tarkoittavasta sanasta dyka.[2]
Dyykattavia asioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhoja lehtiä kerätään lehtienkeräyspisteistä. Samalla kun ihmiset vievät vanhat lehtensä keräykseen, he saattavat napata mukaansa päällimmäisiä heitä kiinnostavia lehtiä.[3]
Ruoka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokaa dyykataan ruokakauppojen tai ravintoloiden roska-astioista. Kaupat heittävät ruoan roskiin yleensä poistamatta sitä pakkauksesta. Koska kaupat eivät saa myydä ruokaa tuotteen viimeisen käyttöpäivän jälkeen[4], pois heitetyn ruoan päiväys on yleensä samana päivänä erääntyvää ja vielä syötävissä tai jopa tuoretta, mikäli tuotteella on parasta ennen -päiväys. Parasta ennen -merkintöjä saatetaan jopa manipuloida myynnin edistämiseksi.[5]
Jotkut kaupat eivät pidä siitä, että heidän jäte-astioita tongitaan ja ovat siksi laittaneet jäteastiat lukkojen tai aidan taakse. Jotkut kaupoista suhtautuvat asiaan kuitenkin välinpitämättömästi eivätkä lukitse jäteastioita.[6]
Panttipullot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pullojen keräämistä roskakoreista ja lasinkeräyspisteistä harrastetaan yleisesti. Erityisesti vilkkaissa paikoissa näkyy välillä roska-astioihin kurkkijoita, jotka etsivät palautuspulloja, joista saa rahaa.[7]
Pullojen noukkimiseen jotkut käyttävät työkalua jota nimitetään roskapihdeiksi, se on kehitetty alun perin roskien poimimiseen.[8]
Laillisuus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavaran kaivaminen roska-astiasta ja sen ottaminen omaan käyttöön ei ole varkaus, kun taas esimerkiksi tavaran ottaminen keräyslaatikosta puolestaan on rikos.[9]
Laitonta on myös rikkoa kaupan omaisuutta, kuten lukkoja, roska-astioita tai portteja tai tehdä niistä helpommin avattavia.[6]
Taloudelliset kysymykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisinaan dyykkaus voidaan mieltää varastamiseksi, koska kaupat pitävät roskiksien sisältöä omaisuutenaan ja koska liikkeet saattavat menettää myös asiakkaita dyykkaamisen seurauksena.[9].
Dyykkaukseen liittyviä ilmiöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Freeganismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Freeganismi
Roskisdyykkaus liittyy läheisesti myös freeganismiksi kutsuttuun elämäntapaan, jossa pyritään toisten hukkaan heittämien tarvikkeiden käytöllä minimoimaan omaa osuutta ympäristön kuormittamisesta.[10][11] Freeganismi on sanana muunnelma veganismi-käsitteestä, ja monet freeganit kieltäytyvätkin esimerkiksi syömästä eläinperäistä ruokaa, jos se on ostettua eikä esimerkiksi dyykattua. Perusteluna on se, että ostaminen tukee eettisesti arveluttavia aloja toisin kuin jätteen kierrätys.[12]
Pagpag
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pagpag tarkoittaa Filippiineillä roskikseen heitettyjä ruoan tähteitä, jotka ovat jääneet yli ravintoloilta, erityisesti pikaruokaloilta. Pagpagia kerätään kaatopaikoilta muun roskan seasta. Löydetyt osittain syöty kananliha ja muut kerätyt ruoka-ainekset pestään sen jälkeen kotona.[13] Joidenkin kaatopaikalla töissä olevien ainut palkka on pagpagin kerääminen kaatopaikalta.[14]
Kerääjät myyvät löytämänsä ruoantähteet välittäjille, jotka myyvät ne eteenpäin slummien ravintoloille ja asukkaille.[13] Pikaruokalan pahviämpärillinen kananluita maksaa 20 pesoa (noin 0,34 euroa[15]) ja kananlihan tähteitä luineen 30 pesoa (noin 0,50 euroa[16]).[17] Pagpag kypsennetään usein vähässä öljyssä valkosipulin kanssa tai keitetään.[14]
Pagpagista tehtyä ruokaa syövät köyhät kaupunkilaiset muun muassa Manilan slummeissa.[13][18] Heillä ei ole muuta vaihtoehtoa Philippine Community Fund (PCF) -järjestön mukaan. Ruoantähteet aiheuttavat paikallisissa sairauksia kypsentämisestä huolimatta.[13] Helping Land -järjestön mukaan monet ovat kuolleet syötyään pagpagia.[17] Pagpagissa voi olla muun muassa Salmonellaa.[14]
Pagpag on tagalogia ja tarkoittaa alunperin pölyä, jota karistetaan pois vaatteista tai matolta.[13] Pagpag on saanut nimensä siitä, miten ruoantähteistä karistetaan muut roskat pois kerätessä.[17]
Roskalava-kierrätysryhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on useita Facebook-ryhmiä, jossa jaetaan tietoa paikkakunnan roskalavojen sijainnista ja niiltä tehdyistä löydöistä. Ilmiö oli erityisen suosittu 2010-luvulla, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Ryhmien avulla roskalavoilta etsitään käyttökelpoisia esineitä uusiokäyttöön.[19]
Ihmiset saattavat viedä paljon käyttökelpoisia esineitä roskalavalle varsinkin muuton, ulosoton, kuolinpesän ja kevätsiivouksen yhteydessä. Yritykset voivat viedä lavalle suuren määrän tavaraa. Monesti lavoilla on kuitenkin rakennusjätettä.[19]
Osassa päin Suomea roskalavaryhmillä ihmiset lahjoittavat vanhoja esineitä ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.[20]
Leipäjono
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Leipäjono
Osa kauppojen hävikkiruoasta päätyy roskiksen sijaan ruoka-avussa eteenpäin jaettavaksi köyhille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dyykata Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Haku sanalle dyka Sanakirja.org. 2018. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Laakso, Antti & Kauvo, Matti: Toiset dyykkaavat ruokaa, toiset aikakauslehtiä Yle - Uutiset. 22.3.2014. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Päiväysmerkinnät Ruokavirasto. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/saksalaisvaite_elintarvikkeiden_parasta_ennen_-paivamaaria_manipuloidaan_myynnin_edistamiseksi/7591909
- ↑ a b Raunio, Silja: Dyykkaamisesta kaupoille vain vähän ongelmia – "Ruokaa etsivät tietävät mitä tekevät" Yle - Uutiset. 16.7.2014. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Soininvaara, Osmo: Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin? Soininvaara.fi. 12.2.2009. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Ryhdy puistokummiksi - Hyva kasvaa – lupa tehdä hyvää Lasipalatsin mediakeskus - Helsingin kaupunki. 2017. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ a b Demari-lehti: Dyykkaus ei ole rikos arkistokopio Internet archiven palvelimella.
- ↑ Finto: freeganismi Finto - YSA - Yleinen suomalainen asiasanasto. 23.5.2016. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Kallio, Liisa: ”Haluan dyykata, vaikka pystyn ostamaan ruokaa kaupastakin” – Niina Luomala, 25, etsii ruokaa kauppojen roskiksista Yle. 7.11.2017. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Tonkija, Onni: Fregaanit nostivat hävikkiruoan kaikkien huulille Onnen tongintaa. 30.9.2017. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ a b c d e Kyung Lah: 'Garbage chicken' a grim staple for Manila's poor CNN. 1.5.2012. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Meal of the day: 'Pagpag' RAPPLER. 16.3.2014. Viitattu 12.12.2022. (englanti)
- ↑ 20 PHP to EUR - Philippine Pesos to Euros Exchange Rate www.xe.com. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ 30 PHP to EUR - Philippine Pesos to Euros Exchange Rate www.xe.com. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ a b c Gen Cruz: Pagpag: A thriving business CNN Philippines. Jun 22, 2015 9:19:00 AM. Arkistoitu joulukuu 12, 2022. Viitattu joulukuu 12, 2022.
- ↑ Facebook, Twitter, Show more sharing options, Facebook, Twitter, LinkedIn, Email, Copy Link URLCopied!, Print: Image of Asia: Eating pagpag in celebration of pope's visit San Diego Union-Tribune. 13.1.2015. Viitattu 12.12.2022. (englanti)
- ↑ a b Roskalavat ovat sisustajan aarreaitta Yle Uutiset. 11.7.2013. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Maarit Rasi: Riitta löysi nettiryhmästä aarteen – myyjä halusi maksuksi vain paketin vessapaperia Ilta-Sanomat. 10.7.2018. Viitattu 12.12.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siltala-Huovinen, Tarja: Roskisdyykkarin käsikirja (Like Kustannus)
- Hoffman, John: Art and Science of Dumpster Diving
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dyykkaus Wikimedia Commonsissa
