Ródos (kaupunki)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Rodos (kaupunki))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ródos
Ρόδος
Ródoksen vanhaakaupunkia sekä Suurmestarin palatsi.
Ródoksen vanhaakaupunkia sekä Suurmestarin palatsi.
Kunnallisyksikön sijainti
Kunnallisyksikön sijainti

Ródos

Koordinaatit: 36°26′N, 28°13′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Egea
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Ródos
Kunta Ródos
Hallinto
 – Asutustyyppi kunnallisyksikkö,
entinen kunta,
kaupunki
 – Kallikrates-koodi 690101
Väkiluku (2011) 50 636[1]
 – Kaupunki­yhdys­kunta 50 636
 – Kaupunki 49 541
 – Metropolialue 86 199
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 851 00
Suuntanumero(t) 2241
Rekisterikilpi PO,PK,PY











Ródos (kreik. Ρόδος) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Ródoksen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Ρόδου, Dimotikí Enótita Ródou) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Ródoksen saarella, Ródoksen alueyksikössä Etelä-Egean saarten alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 50 636 ja varsinaisen Ródoksen kaupungin väkiluku 49 541 (vuonna 2011). Ródoksen kaupunki on Ródoksen saaren pääkaupunki sekä Ródoksen kunnan kuntakeskus.[1][2] Se on myös Dodekanesian saariryhmän perinteinen keskuskaupunki ja toimi lakkautetun Dodekanesian prefektuurin pääkaupunkina.[3]

Ródoksen kaupunki perustettiin antiikin aikana. Antiikin Rhodoksessa sijaitsi yksi maailman seitsemästä ihmeestä, Rhodoksen kolossi. Johanniittain ritarikunnan rakentama linnoitettu Ródoksen vanhakaupunki kuuluu Välimeren alueen parhaiten säilyneisiin keskiaikaisiin kaupunkeihin. Unesco liitti Ródoksen keskiaikaisen kaupungin maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.[4]

Ródos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä uudeksi Ródoksen kunnaksi yhdessä Afántoun, Archángeloksen, Attávyroksen, Ialysóksen, Kallithéan, Kámeiroksen, Líndoksen, Nótia Ródoksen ja Petaloúdesin kanssa.[5]

Historia ja kaupunkikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Rhodos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Antiikin Rhodoksen kaupunki
Apollonin temppelin raunioita kaupungin akropoliilla.

Ródoksen saari, antiikin aikaisessa nimimuodossa Rhodos, sijaitsi lähellä Lähi-itää ja Vähää-Aasiaa merkittävien kauppareittien varrella itäisellä Välimerellä, minkä ansiosta saaresta kehittyi jo antiikin ajalla tärkeä kaupallinen keskus ja merivalta. Rhodoksen kaupunki perustettiin saaren pohjoiskärkeen vuonna 408 eaa., ja nimettiin saaren mukaan. Kaupunki perustettiin saaren vanhojen kaupunkien Lindoksen, Ialysoksen ja Kameiroksen yhteisestä sopimuksesta.[6] Perustamiseen päädyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivät enää kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankäyntiä. Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Lisäksi kaupungin sijainti oli edullinen myös siksi, että saaren ohittaneet laivat saattoivat pysähtyä sen satamissa riippumatta siitä, kumman puolen rannikkoa pitkin ne kulkivat.

Uusi Rhodoksen kaupunki kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella, kun taas Kameiros ja Ialysos pitkälti syrjäytyivät. Rhodoksen kaupungissa otettiin käyttöön miletoslaisen arkkitehti Hippodamoksen suunnittelema ruutukaava. Yhä nykyäänkin useat sekä vanhan- että uudenkaupungin pääkaduista noudattelevat tätä ruutukaavaa.[7] Kaupungissa sijaitsi suuri Helios-jumalan patsas, joka tunnetaan Rhodoksen kolossina. Se luettiin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Patsas ei ole säilynyt nykyaikaan, eikä sen sijaintipaikkaa tunneta. Aiemmin sen esitettiin usein seisseen sataman suulla hajareisin, mutta todellisuudessa näin ei ollut.[8]

Antiikin Rhodoksen kaupungin jäänteitä on nähtävillä erityisesti kaupungin akropoliilla eli yläkaupungin kukkulalla, joka tunnetaan nykyisin myös nimellä Monte Smith. Se sijaitsee nykyisen keskustan länsipuolella noin kaksi kilometriä kaupunginmuurista. Akropoliin arkeologisella alueella sijaitsevat muun muassa Apollonin temppelin, Rhodoksen stadionin sekä Odeionin rauniot, jotka ovat peräisin kaupungin kukoistuskaudelta 200–100-luvuilta eaa. Vanhassakaupungissa sijaitsevat muun muassa Afroditen temppelin rauniot, jotka ovat 200-luvulta eaa.[8]

Keskiaikainen vanhakaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ródoksen vanhakaupunki
Ródoksen vanhankaupungin muuria ja Suurmestarin palatsi.
Ritarien katu (Odós Ippotón) vanhankaupungin Collachiumissa.

Ródoksen kaupunki taantui keskiajalle tultaessa, mutta säilyi olemassa. Se nousi uuteen kukoistukseen, kun Johanniittain ritarikunta saapui saarelle vuonna 1309 ja teki kaupungista keskuspaikkansa.[9] Kaupungin vanhakaupunki on vanhimmilta osiltaan peräisin tuolta ajalta. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa ritarikunnan Suurmestarin palatsi. Kaupungin ympärille rakennettiin neljä kilometriä pitkä linnoitusmuuri.[9] Muurit ovat yhä nykyisinkin alkuperäisessä asussaan yhtä porttia, joka rakennettiin 1900-luvulla, lukuun ottamatta.[9] Italialaiskauden aikana, vuonna 1924, portteihin tehtiin muutoksia, että niistä mahtui kulkemaan autoilla.[9]

Ritarikortteli Collachium

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanniittain ritarikunnan hallinto- ja asuintilat sijaitsivat Collachiumissa, vanhankaupungin pohjoisosassa.[9] Sen tärkein rakennus oli ritarikunnan päämaja, Suurmestarin palatsi.[9][10] Lisäksi jokaisella ritarikunnan kansallisuudella oli Collachiumissa omat talonsa. Collachiumin läheisyydessä sijaitsee Plateía Sýmis -aukio, jossa sijaitsevat Afroditen temppelin rauniot.[11] Temppelin raunioiden takana sijaitsee Plateía Argyrokástrou -aukio, jonka laidalla sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Auvergnen talo.[11] Auvergne oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.[12] Aukiolla on myös 1300-luvulta peräisin oleva rakennus, Armeria, joka todennäköisesti toimi ritarikunnan ensimmäisenä sairaalana.[11] Sittemmin rakennuksessa säilytettiin aseita ja nykyisin rakennuksessa toimivat koristetaiteen museo sekä Dodekanesian arkeologisen instituution arkisto.[11]

Vanhankaupungin Plateía Musiou -aukiolla sijaitsee Englannin talo, joka alun perin rakennettiin 1400-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen italialaiskaudella.[11] Myös Englanti oli yksi ritarikunnan kansallisuuksista.[12] Aukiolla on myös Ródoksen arkeologinen museo, alun perin johanniittain sairaala, sekä esimerkiksi Panagía tou Kástrou -kirkko, jonka rakennustyöt aloitettiin bysanttilaisella kaudella, mutta valmiiksi kirkko tuli johanniittain kaudella.[11] Kirkko oli alun perin roomalaiskatolinen, mutta osmanien otettua saari haltuunsa, tehtiin rakennuksesta moskeija.[11] Nykyisin kirkossa toimii jälkibysanttilaisen kauden uskonnollisen taiteen museo.[11] Ritarikunnan taloista Italian, Ranskan, Espanjan ja Provencen talot sijaitsevat Odós Ippotón -kadun eli Ritarien kadun varrella, joka lukeutuu maailman parhaiten säilyneiden keskiaikaisten katujen joukkoon.[10]

Chóra

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustafa Paššan moskeija ja hamam.
Néa Agorá eli uusi markkinapaikka.

Collachiumin eteläpuolella sijaitsee Chóra eli Burg, jossa sijaitsevat juutalainen ja turkkilainen kortteli.[9] Osmanien valtakunta sai Ródoksen saaren haltuunsa vuonna 1522 piirityksen jälkeen. Vain osmanit ja juutalaiset saivat tämän jälkeen asua muurien sisäpuolella. Osmanikaudella vanhaankaupunkiin rakennettiin basaari ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Ródoksen siirtymistä osmanien haltuun juhlistettiin rakentamalla Suleimanin moskeija, joka valmistui vuonna 1523. Odós Ippodámou -kadulle valmistui vuonna 1794 Ahmet Hamuzin kirjasto, jossa on persian- ja arabiankielisiä käsikirjoituksia sekä 1400- ja 1500-luvulta peräisin olevia käsin kirjoitettuja Koraaneita. Turkkilaisen korttelin Plateía Aríonos -aukiolla sijaitsee Mustafa Paššan moskeija sekä Mustafa Paššan hamam.[13]

Odós Sokrátous -kadun (Sokrateen katu) päässä sijaitsee Plateía Ippokrátous eli Hippokrateen aukio, jonka keskellä on Sintrivanin suihkukaivo pienine minareetteineen. Aukion laidalla on myös Castellanía-rakennus, joka toimi johanniittain pörssinä ja oikeustalona. Nykyään rakennuksessa toimivat kaupunginarkisto ja -kirjasto.[13]

Ródoksen vanhankaupungin juutalaiskortteli sijaitsee turkkilaiskorttelista itään. Juutalaiskorttelin Plateía Evraíon Martýron -aukio (Juutalaisten marttyyrien aukio) sai nimensä siitä, kun saksalaissotilaat veivät Ródokselta ja läheiseltä Kosin saarelta vuonna 1944 yhteensä 2 100 juutalaista Auschwitzin keskitysleirille. Aukiolla sijaitsevat esimerkiksi arkkipiispan palatsi ja johanniittain entinen merivoimien päämaja. Juutalaiskorttelin Odós Dosiádou -kadun varressa sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Kahal Shalomin synagoga.[13]

Uusi kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko.
Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) linnake ja peuraveistokset Mandrákin sataman suulla.

Osmanien valtakaudella kreikkalaiset eivät saaneet asua vanhassakaupungissa, vaan he joutuivat asumaan muurien toisella puolella, ”uudessa kaupungissa”. Dodekanesian italialaiskaudella 1900-luvun alkupuoliskolla kaupunkiin rakennettiin uudenaikaisia toimisto- ja hallintorakennuksia sekä kirkkoja. Aluksi rakennukset edustivat Art decoa, jossa oli itämaisia vaikutteita. Myöhemmin rakennetut rakennukset edustavat pelkistetympää uusklassismia.[8]

Uuden kaupungin itäpuolella sijaitsee Mandrákin satama, jonka muurilla on kolmen tuulimyllyn rauniot sekä Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaoksen) linnake samannimisine kappeleineen. Linnake toimii nykyään majakkana. Mandrákin sataman kupeessa sijaitsee Néa Agorá -niminen uusi kauppahalli, jonka italialaiset rakensivat vanhan tilalle. Néa Agorán läheisyydessä sijaitsevat Ródoksen kaupungin kaksi linja-autoasemaa. Mandrákin sataman suulla on nykyisin kaksi pylväiden päässä olevaa pronssiveistosta, joista toinen esittää uros- ja toinen naaraspeuraa.[8]

Sataman suun läheisyydessä sijaitsee Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko. Lähellä sijaitsevat myös italialaiskaudella valmistuneet kaupungintalo, kansallisteatteri ja kuvernöörin palatsi. Kansallisteatterin pohjoispuolella sijaitsee Murad Reisin moskeija ja moskeijan takana puolestaan Éllin uimaranta. Italialaiskaudella valmistui saaren pohjoisimpaan kärkeen myös yleisöakvaario, jossa on esillä muun muassa Ródoksen saaren rannikoiden kotoperäisiä lajeja.[8]

Ródoksen kaupungissa toimii yksi Egean yliopiston yksiköistä ja sen humanistinen tiedekunta.[14] Ródoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Paradeísissa noin 13 kilometriä kaupungista luoteeseen.

Kunnallisyksikön osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ródoksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylistä ja kaupungeista:[1]

Kylä tai kaupunki Väkiluku (2011)
Kritiká 181
Ródos 49 541
Sgouroú 914
Yhteensä: 50 636

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bennett, Lindsay: Rodos. (Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Rhodes Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Medieval City of Rhodes UNESCO. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
  6. ↑ Hellander, Paul: Greek islands, s. 277. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740599144 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Bennett 2007, s. 15–16
  8. ↑ a b c d e Bennett 2007, s. 41–46
  9. ↑ a b c d e f g Bennett 2007, s. 23–25
  10. ↑ a b Bennett 2007, s. 31–33
  11. ↑ a b c d e f g h Bennett 2007, s. 26–27
  12. ↑ a b Ring, Trudy; Salkin, Robert M.; La Boda, Sharon: International Dictionary of Historic Places: Southern Europe, s. 562–563. Taylor & Francis, 1995. ISBN 1884964028 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2010). (englanniksi)
  13. ↑ a b c Bennett 2007, s. 36–40
  14. ↑ Schools and Departments University of the Aegean. Viitattu 2.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ródoksen saaren kunnat
Nykyiset

Ródos

Entiset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ródos_(kaupunki)&oldid=22807183”