Robert Chesteriläinen

Robert Chesteriläinen (lat. Robertus Castrensis; elänyt 1100-luvulla) oli englantilainen matemaatikko, tähtitieteilijä, kemisti ja arabisti, joka käänsi ensimmäisen tunnetun latinankielisen käännöksen Koraanista. Hänet tunnetaan myös tekemästään käännösvirheestä, jonka seurauksena nykyään matematiikassa käytetään eräälle trigonometriselle funktiolle nimitystä sini. Jotkin lähteet yhdistävät Robert Kettonilaisen Robert Chesteriläiseen, mutta kyseessä voivat olla myös eri henkilöt.

Elämäkerta

Robert Chesteriläinen syntyi 1100-luvun alussa. Kuten tuohon aikaan oli yleistä oppineiden keskuudessa, hänellä on ajan tapaan useita kutsumanimiä. Häntä kutsuttiin seuraavilla nimillä: Robert Retinensis, Robertus Ketenensis, de Ketene, Ostiensis, Astensis, Anglicus, Cataneus, Robert Cestrensis, de Retines ja the Englishman (suom. Robert Englantilainen). Chester-nimi viittaa ilmeisesti hänen opiskelupaikkaansa. Alun perin hänen uskotaan olleen kotoisin Kettonin kylästä, Keski-Englannin Rutlandista. Hänen varhaisesta elämästä ei tiedetä juuri mitään.

Hän ja Plato Tibertinus matkustivat 1136 Barcelonaan ja vuonna 1141 hän asui Ebro-joen tuntumassa opiskellen alkemiaa ja astrologiaa hänen läheisen ystävän kroatialaisen filosofin Hermann Dalmatianilaisen kanssa. Chesteriläinen työskenteli myös Pampelonan arkkidiakonina vuonna 1143. Kotimaahansa hän palasi ainakin kahdesti; ensimmäisen kerran vuonna 1147 ja toisen kerran vuonna 1150.

Clunyn apotti Petrus Venerabilis vakuutti Robertin ja Hermannin vuonna 1141 opiskelemaan islamin uskoa ja lakia sekä rohkaisi heitä kääntämään Islamin pyhän kirjan Koraanin latinaksi. Pietarin intressinä oli kerätä nuorukaisten työnhedelmät ja käyttää sitä apuvälineenä osoittaakseen muslimien olevan pakanallisia. Käännöstyö vei hänet sivuun hänen matemaattisista ja astrologisista tutkimuksistaan, mutta sai työn valmiiksi vuonna 1143.

Robert Chesteriläinen sai toisen suuren käännöstyön valmiiksi 11. helmikuuta vuonna 1144, nimittäin Jabir bin Hayyanin Kitab al-Kimyan, joka on ensimmäinen latinankielinen käännös arabialaisesta alkemiallisesta työstä Länsi-Euroopassa.

Hän esitteli algebran länsieurooppalaisille oppineille kääntämällä al-Khwarizmin al-Jabr wa'l-Muqabalah -teoksen. Käännöksen pohjalta matematiikkaan tulivat termit algoritmi ja sini. Jälkimmäinen sana syntyi virheellisen käännöksen kautta. Sanan pohjana on sanskritinkielinen ympyrän jännettä tarkoittava sana jiva. Keskiajalla oli erittäin yleistä, että intialaisia tekstejä käännettiin arabiaksi, ja koska jivalle ei löytynyt arabian kielestä sopivaa vastinetta, lanattiin sana suoraan arabiaan muodossa jiba. Koska arabiaa kirjoitettaessa merkitään vain konsonantit, niin Chesteriläinen tulkitsi sanan olevan jaib, jolla voidaan tarkoittaa merenlahtea. Chesteriläinen käänsi siis jiban latinan merenlahtea tarkoittavalle sanalle sinus. Tämä on pohja nykyisin käytössä olevalle sini-funktion nimelle.

Robert Chesteriläisen kuolinpäivää ei tiedetä.