La Rioja
| Comunidad Autónoma de La Rioja | |
|---|---|
 Viinitarhoja Navarreten kunnassa La Riojassa. |
|
.svg) Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti Espanjassa |
|
| Valtio | Espanja |
| Kuntia | 174 |
| Itsehallinto | 9. kesäkuuta 1982 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Logroño |
| – Aluejohtaja | José Ignacio Ceniceros González (PP)[1] |
| Edustus | Espanjan parlamentti |
| – Kongressi | 4 paikkaa |
| – Senaatti | 1 paikkaa |
| Pinta-ala | 5 045 km² (16.) |
| Väkiluku (2017) | 315 381[2] (17.) |
| – väestötiheys | 53 as./km² |
| Kielet | espanja, baski |
| Symbolit | |
| – Kansallislaulu | Himno de La Rioja |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | LO |
| Gobierno de La Rioja | |
La Rioja (baskiksi Errioxa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Yksi maakunta muodostaa itsehallintoalueen.
La Riojan rajanaapureita ovat Kastilia ja Leónin, Baskimaan, Navarran ja Aragonian itsehallintoalueet. Alueen pohjoisosaa hallitsee Ebron jokilaakso, ja etelässä sitä reunustavat Iberianvuoret.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]La Rioja on pinta-alaltaan Espanjan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin itsehallintoalue. Yli puolessa sen 174 kunnasta on vain alle 200 asukasta. Suurin osa väestöstä on sijoittunut Ebron jokilaakson ympäristöön, vuoristoseutu on harvemmin asuttua. Lähes puolet väestöstä asuu pääkaupungissa Logroñossa. Muita kuntia ovat muun muassa Calahorra, Arnedo, Haro, Alfaro, Nájera ja Santo Domingo de la Calzada.
Suurimmat kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]La Rioja jakaantuu 174 kuntaan.
| Kunta | Asukasluku (2017)[3] | |
|---|---|---|
| 1. | Logroño | 150 979 |
| 2. | Calahorra | 23 737 |
| 3. | Arnedo | 14 756 |
| 4. | Haro | 11 305 |
| 5. | Lardero | 9 872 |
| 6. | Alfaro | 9 503 |
| 7. | Nájera | 8 088 |
| 8. | Villamediana de Iregua | 7 855 |
| 9. | Santo Domingo de la Calzada | 6 298 |
| 10. | Autol | 4 507 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]La Riojan alue tunnettiin aikaisemmin Logroñon maakuntana. 900-luvulla se oli Navarran ja Kastilian kuningaskuntien kiisteltyä rajaseutua. Tärkeäksi sen teki alueen läpi kulkeva pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan. Espanjan itsenäisyyssodassa alue joutui Napoléonin joukkojen haltuun ja vuonna 1822 luotiin Logroñon maakunta kuninkaallisella asetuksella. Vuonna 1980 maakunnan nimeksi muutettiin La Rioja, ja kahta vuotta myöhemmin se sai itsehallintoalueen aseman, koska se eroaa ympäröivistä alueista sekä taloudellisesti että maantieteellisesti.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]La Rioja on kuuluisa viineistään, erityisesti klassisesta punaviinistä. Alueen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa 1100-luvulta peräisin oleva Santo Domingo de la Calzadan katedraali sekä San Millán de la Cogollassa sijaitsevat Yuson ja Suson luostarit, joista jälkimmäiset ovat Unescon maailmanperintöluettelon kohteita.
La Riojan valtakieli on nykyään espanja, mutta ajanlaskun alun tienoilla koko alueella puhuttiin vielä baskia.[4] Jotkin läntiset osat alueesta säilyivät baskinkielisinä paljon pitempäänkin. Vanhin tunnettu baskin kieltä sisältävä kirjallinen lähde onkin itse asiassa löydetty La Riojasta San Millán de la Cogollan (baskiksi Donemiliaga Kukula) luostarista ja ajoittuu 1000-luvulle.[5][6][7] Muista historiallisista lähteistä tiedetään esimerkiksi, että Ojacastron kylän pormestari ajautui 1200-luvulla ongelmiin kastilialaisen virkavallan kanssa pidettyään kiinni kyläläisten oikeudesta käyttää baskia oikeudenkäynneissä.[8] Viimeisimmistä La Riojan osista baski väistyi noin 1500-luvulla.[5]
Alueen baskitausta näkyy kuitenkin yhä esimerkiksi useissa baskinkielistä alkuperää olevissa paikannimissä.[9][10][11] Lisäksi kieli on alkanut jossain määrin palata alueelle, sillä jotkut riojalaiset vanhemmat laittavat lapsensa Baskimaan puolella toimiviin baskinkielisiin kouluihin.[12][13] La Riojassa toimii vuonna 1996 alueen baskitaustaa vaalimaan perustettu yhdistys Laminiturri, joka muun muassa järjestää kielikursseja.[14] Yhdistystä eivät perustaneet Baskimaasta La Riojaan muuttaneet baskit vaan alkuperäiset riojalaiset, jotka halusivat laajentaa oman kulttuurinsa ja historiansa tuntemusta.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ El Presidente de La Rioja El Gobierno del La Rioja en Internet. Arkistoitu 10.9.2018. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ Rioja, La: Población por municipios y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ https://eu.wikipedia.org/wiki/Euskara#/media/File:Euskararen_atzerakada1.png
- ↑ a b http://www.kondaira.net/eus/TEuskara0015.html
- ↑ http://www.vallenajerilla.com/berceo/turzamuro/glosasemilianenses.htm
- ↑ https://www.omniglot.com/writing/basque.htm
- ↑ http://www.kondaira.net/eus/Historia0014.html
- ↑ http://www.euskadi.eus/web01-a2langiz/eu/contenidos/informacion/eu_mintzagai_bilduma_eugeo/eu_eu_geo/eu_geo12.html
- ↑ http://www.errioxa.com/7_toponimia_rioja/toponima_rioja.htm
- ↑ http://www.vallenajerilla.com/berceo/aznar/toponimiaeuskericariojana.htm
- ↑ http://www.blogseitb.net/euskara/2014/01/09/errioxan-euskaraz-aritzen-ziren-erdi-aroan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.naiz.eus/eu/actualidad/noticia/20170618/el-euskara-coge-fuerzas-a-orillas-del-ebro
- ↑ http://www.laminiturri.org
- ↑ http://www.errioxa.com/1_presentacion/presentacion.htm
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta La Rioja Wikimedia Commonsissa
- Gobierno de La Rioja (Arkistoitu – Internet Archive)
- SPAIN.INFO
- UNESCO World Heritage Centre
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
- Álava
- Albacete
- Alicante
- Almería
- Asturia
- Ávila
- Badajoz
- Baleaarit
- Barcelona
- Biskaja
- Burgos
- Cáceres
- Cádiz
- Castellón
- Ciudad Real
- Córdoba
- A Coruña
- Cuenca
- Gipuzkoa
- Girona
- Granada
- Guadalajara
- Huelva
- Huesca
- Jaén
- Kantabria
- León
- Lleida
- Lugo
- Madrid
- Málaga
- Murcia
- Navarra
- Ourense
- Palencia
- Las Palmas
- Pontevedra
- La Rioja
- Salamanca
- Santa Cruz de Tenerife
- Segovia
- Sevilla
- Soria
- Tarragona
- Teruel
- Toledo
- Valencia
- Valladolid
- Zamora
- Zaragoza