Rinnakkaislääke
Rinnakkaislääke eli geneerinen lääke tai rinnakkaisvalmiste on lääke, joka on kehitetty ja tuotu markkinoille alkuperäislääkkeen patenttisuojan rauettua. Suomessa rinnakkaislääkkeistä käytetään joskus virheellisesti termiä kopiolääke. Rinnakkaislääke on edullisempi kuin alkuperäisvalmiste, mutta vastaa muuten alkuperäisvalmistetta ominaisuuksiltaan: Siinä on sama määrä samaa vaikuttavaa lääkeainetta samassa annosmuodossa kuin alkuperäislääkkeessä. Fimea valvoo kaikkien Suomessa myynnissä olevien lääkkeiden turvallisuutta ja laatua. Lääkevaihdon totuttaa käytännössä apteekki yhdessä asiakkaan kanssa[1].
Lääkevalmisteiden vastaavuudesta käytetään termiä bioekvivalenssi eli biologinen samanarvoisuus, joka todetaan tarkoin kliinisin testein. Biologinen samanarvoisuus alkuperäisvalmisteen kanssa on rinnakkaislääkkeen myyntiluvan myöntämisen keskeisimpiä ehtoja. Lääkevalmisteet ovat biologisesti samanarvoisia, jos niiden pitoisuudet koehenkilön veressä ovat samalla aikajaksolla niin samanlaiset, ettei odotettavissa ole eroja lääkkeen tehossa tai sen mahdollisesti aiheuttamissa haittavaikutuksissa. Rinnakkaislääke on siis tutkitusti yhtä tehokas ja turvallinen kuin alkuperäisvalmiste. Apuaineissa tai esimerkiksi maussa voi olla eroja. Suomessa lääkäri voi kuitenkin kieltää lääkkeen vaihtamisen rinnakkaislääkkeeseen, jos katsoo siihen olevan esimerkiksi hoidollisia riskejä[1].
Maailmanlaajuisesti suuria rinnakkaislääkkeiden valmistajia ovat Teva Pharmaceutical Industries, Novartis (Sandoz), Mylan ja Sun Pharmaceutical Industries.
Edullisempien rinnakkaislääkkeiden tulo markkinoille lisää lääkkeiden hintakilpailua, jolloin usein myös alkuperäisvalmisteiden hinnat laskevat.
Euroopan rinnakkaislääketeollisuuden kattojärjestö EGA (European Generic Medicines Association) on arvioinut, että rinnakkaislääkkeet tuovat EU:lle vuosittain 18 miljardin euron säästöt.[2]
Suomessa reseptilääkkeitä alettiin vaihtaa rinnakkaislääkkeisiin 1. huhtikuuta 2003, ellei vaihtoa erikseen kielletty. Tämän seurauksena satojen lääkkeiden hinnat putosivat huomattavasti.[3] Suomessa lääkevaihdon piiriin tulivat myös hengitettävät lääkkeet vuoden 2023 alussa[1].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Salminen, Hanna: Mitä jokaisen on hyvä tietää lääkevaihdosta. Hengitys, 2023, 78. vsk, nro 1, s. 24–27. Helsinki: Hengitysliitto ry. ISSN 1799-1889
- ↑ European Generic Medicines Association: Economic Benefits egagenerics.com. Arkistoitu 25.12.2008. Viitattu 4.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Rusanen, Markku: Mitä Missä Milloin 2004, s. 83. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X