Riihimäen Sanomat
Riihimäen Sanomat oli Riihimäellä vuosina 1914–2003 ilmestynyt sanomalehti. Se yhdistettiin Hyvinkään Sanomien kanssa Aamupostiksi vuonna 2003.
Toimittaja Eemeli Salmisen perustama Riihimäen Sanomat oli puolueeton paikallislehti, joka sisälsi myös tärkeimmät kotimaan- ja ulkomaanuutiset. Julkaisuyhtiön omistuspohjaa laajennettaessa vuonna 1919 lehdestä tuli kokoomuslainen. Talous kehittyi suotuisasti 1930-luvun vaihteen pulavuosiin saakka, jolloin lehti kannatti lapuanliikettä. Myöhemmin se palasi kokoomuspuolueen linjalle ja muuttui 1950-luvulla sitoutumattomaksi.[1]
Riihimäen Sanomien levikki kasvoi voimakkaasti sotavuosina ja niiden jälkeen. Helsingin lehtien ja Hyvinkään Sanomien kilpailun takia sen levikkialueeksi jäi 1950-luvulta lähtien Riihimäki, Hausjärvi, Janakkala ja Loppi. Ilmestysmistiheys ja levikki kasvoivat 1960-luvun lopulta lähtien, mutta ilmoitusmarkkinoilla Riihimäen Sanomat joutui kilpailemaan ilmaisjakelulehtien kanssa.[1]
Kolehmaisen perheen omistama[1] lehtiyhtiö hakeutui vuonna 1994 konkurssiin kalliiksi tulleen toimitilahankinnan takia. Omistajana ja julkaisijana jatkoi yhteistyökumppani Janton Oy, joka myi lehden Hämeen Sanomille vuonna 1998. Riihimäen Sanomat ja Hyvinkään Sanomat yhdistyivät vuonna 2003 Aamupostiksi, jota kustantaa Keskisuomalainen Oyj:n omistama Etelä-Suomen Media (aikaisemmin Aamuposti-Mediat Oy).[2]
Riihimäen Sanomat ilmestyi aluksi kerran, vuosina 1916–1918 ja 1949 kahdesti, vuosina 1918–1927, 1931–1948 ja 1950–1966 kolmesti, vuosina 1967–1980 viidesti ja vuosina 1928–1930 sekä vuodesta 1981 lähtien kuudesti viikossa. Kuusipäiväisen lehden rinnalla ilmestyi vuosina 1928–1930 myös kolmepäiväinen painos. Levikki nousi 1940-luvulla yli 5 000:een ja 1970-luvun alussa yli 10 000 kappaleeseen.[1] Vuonna 1993 se oli noin 12 500 kappaletta[3]. Päätoimittajina työskentelivät Eemeli Salminen (1914–1919), Aaro A. Nuutinen (1919), Väinö Leisio (1920–1923), Eino J. W. Sipilä (1923–1925), Heikki Kokko (1925–1926), Vilho Viita (1926–1927), Väinö Armas Lyytikäinen (1927–1931), Väinö Oittinen 1927 ja 1931–1962,[1] Kalervo Töyrylä (1962–1993), Aatos Alhainen (1993–1994) ja vuodesta 1994 Antero Heikkinen[4][5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 313–315. Kuopio: Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-240-5
- ↑ Riihimäen Sanomalehti Oy Pörssitieto. Viitattu 10.3.2020.
- ↑ Riihimäen Sanomat jätti yrityssaneeraushakemuksen. Etelä-Suomen Sanomat, 13.7.1994, s. 6.
- ↑ Riihimäen Sanomien päätoimittaja vaihtuu. Etelä-Suomen Sanomat, 30.10.1993, s. 4.
- ↑ Antero Heikkisestä Riihimäen Sanomien päätoimittaja. Etelä-Suomen Sanomat, 3.11.1994, s. 6.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Riihimäen Sanomat digitoituna kansalliskirjastossa
- Eemeli Salminen : Muistelmia Riihimäen Sanomain alkuvuosilta, Riihimäen Sanomat, 10.10.1939, nro 115, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot