Sith

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Renin ritarit)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sithien sääty
Sithien tunnus virallisessa kaanonissa.
Sithien tunnus virallisessa kaanonissa.
Päämaja Kaanon:
Legends:
  • Ziost
  • Dromund Kaas
Viralliset kielet Galaktinen peruskieli

Sithit ovat George Lucasin luoman Tähtien sota -universumin varhaisimpien tarinoiden päävihollisia.[2] Sithien sääty (engl. Sith Order) kuvaillaan järjestöksi, johon kuuluvien monastisten ja kraterokraattisten Voimaa käyttävien sotureiden tavoitteena on hallita galaksia ja tuhota Voimaa hyviin tarkoituksiin käyttävä jediritarikunta.

Sithit ovat omistautuneet ”sith-koodin” seuraamiselle ja Voiman pimeän puolen hallitsemiselle.[3] Siinä missä jedit uskovat rauhaan, viisauteen ja tyyneyteen, sithit uskovat intohimoon, voimaan ja valtaan. Jedit pitävät Voiman pimeää puolta pahana, sanoen sitä houkuttelevaksi, turmelevaksi ja liian helpoksi tieksi,[4] kun sithien mielestä Voiman pimeä puoli on Voiman suurimman potentiaalin hyödyntämistä. Sithit pukeutuvat lähinnä mustiin vaatteisiin. Lisäksi kääntyessään Voiman pimeälle puolelle, he hylkäävät vanhan identiteettinsä ja käyttävät itsestään uutta nimeä, jonka alussa esiintyy sana Darth.

Sith-koodi kuuluu seuraavasti:

»Rauha on vale, on vain intohimo. Intohimosta saan voimaa. Voimasta saan valtaa. Vallasta saan voiton. Voiton kautta kahleeni hajoavat. Voima vapauttaa minut.»

Kaikissa Tähtien sota -medioissa Voiman pimeä puolen käyttäjillä on samanlaisia kykyjä kuin jedeillä, mutta jedeistä poiketen he turvautuvat väkivaltaan ja aggressiivisiin tunteisiin. Voiman pimeän puolen kautta sithit ovat myös löytäneet kykyjä, joita muut pitävät ”luonnottomina”.[5] Tunnetuin näistä oli Darth Sidiousin usein käyttämät dielektriset purkaukset eli ”Voimasalamat”, joita hän käytti joskus taistelemiseen valosapelin sijasta sekä kiduttaakseen vihollisiaan. Darth Sidious oli oppinut mestarinsa, Darth Plagueisin, kyvyn siirtää oma henkensä Voiman kautta toiseen ruumiiseen alkuperäisen ruumiin kuollessa. Sithit myös muokkasivat myös joitain jedien kykyjä toisenlaisiksi ja kauhistuttavimmiksi, kuten Darth Vader käytti telekinesiaa ”Voimakuristamisena” uhriensa teloittamiseen ja uhkailemiseen. Sithit ovat nopealiikkeisiä ja fyysisesti hyvässä kunnossa olevia sotureita ja käyttävät jedien tavoin myös valosapeleita. Täysin koulutettu sith on vähintään yhtä taitava taistelija kuin hyvin koulutettu jedi.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Sithit perusti Satavuotisen pimeyden aikana eräs ”luopiojedi”. Hän onnistui keräämään ympärilleen lukuisia kannattajia, jotka kävivät sisällissotaan jedejä vastaan. Jedit voittivat sodan ja sithit pakenivat planeetalle nimeltä Korriban (joka sai myöhemmin uuden nimen: Moraband).

Morabandissa sithit rakensivat suuria temppeleitä ja hautoja ”Mustien valtiaiden laaksoon”,[6] orjuuttivat kansoja ja rakensivat jättiläismäisten kyberkristallien tehostamia massiivisia superaseita käydessään uusia sotia jedejä vastaan galaksin hallinnasta. Noin 5 000 vuotta ennen Yavinin taistelua sithit valtasivat Vanhan Tasavallan pääplaneetan Coruscantin ja rakensivat sinne oman pyhättönsä. Jedit ajoivat sithit pois Corsucantista ja rakensivat sen tilalle oman jeditemppelin estääkseen sithien pyhätön pimeitä voimia enää vaikuttamasta mihinkään.

Sithit laajensivat omaa imperiumiaan muillekin planeetoille. Heidän orjuuttamansa rotu, massassit, rakensivat suuren temppelin Yavinin neljänteen kuuhun sekä viimeisimmän superaseensa Malachoriin. Jedit saivat tietää tästä aseesta ja hyökkäsivät planeetalle. Temppeli ase aktivoitui ja muutti kiveksi jokaisen Malachorilla taistelevan jedin ja sithin, minkä jälkeen jedit kielsivät pitkään aikaan ketään menemästä tälle planeetalle.[7]

Yhdessä vaiheessa sith nimeltä Momin tappoi mestarinsa Lady Shaan ja tältä oppimallaan tiedolla rakensi superaseen, joka pystyi tuhoamaan kokonaisen kaupungin. Momin ei kuitenkaan halunnut tappaa uhrejaan, vaan imeä Voiman pois heistä ja jähmettää ihmiset paikoilleen loppuelämäkseen, luodakseen heistä pelolle ja kivulle omistettua taidetta. Mutta kun Momin lopulta yritti tuhota yhden kaupungin, jedit tuhosivat Mominin ruumiin ja Mominin henki siirtyi hänen naamioonsa odottamaan henkiinheräämistään.

Sithien ensimmäinen tuho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri jedien ja sithien sota syttyi noin 1 000 vuotta ennen Yavinin taistelua. Sithit, joiden määrä oli noussut yli tuhanteen, hyökkäsivät Coruscantiin ja valtasivat jeditemppelin. Coruscant kuitenkin vapautettiin myöhemmin ja jedit ajoivat sithit pois planeetalta. Vanha Tasavalta uudelleenorganisoitiin Galaktiseksi tasavallaksi ja jedit jatkoivat sen rauhanvartijoina.

Voiman pimeä puolen käyttö ajoi lopulta sithit toisiaan vastaan ja vuoden sisällä jedit onnistuivat tuhoamaan heistä kaikki paitsi yhden, Darth Banen. Darth Bane otti käyttöön Kahden säännön, jonka mukaan sithejä voi olla ainoastaan kaksi: mestari ja oppilas. Sithit hylkäsivät kokonaan Morabandin ja lopulta Darth Bane sai surmansa. Jedit luulivat sithien tuhoutuneen kokonaan ja elivät tietämättöminä siitä, että Darth Bane oli ehtinyt kouluttaa itselleen oppilaan, joka jatkoi Kahden säännön perintöä ja pitkäaikaista suunnitelmaa vallata galaksi jonain päivänä uudestaan. He kuitenkin hävittivät useilta planeetoilta kaiken tiedon sithien olemassaolosta ja estivät ketään koskaan matkustamasta Morabandin ja Malachorin lisäksi moniin muihinkin sithien hallinnassa olleisiin maailmoihin, kuten Rhelgiin, Jaguadaan ja Ziostiin.

Sithien uusi valtaannousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darth Banen suunnitelma tuli lopulta täytäntöön, kun Sheev Palpatine eli Darth Sidious nousi sith-mestariksi. Palpatine nousi kotiplaneettansa Naboon senaattoriksi. Ensin hän ja hänen oppilaansa Darth Maul saivat Kauppaliiton julistamaan Naboon saartoon. Vaikka Naboo saatiin vapautettua, Kauppaliiton jäsenet pidätettyä, Maulin luultiin kuolleen ja jedit saivat tietää sithien olevan yhä olemassa, Palpatine (jonka todellista henkilöllisyyttä kukaan ei vieläkään tiennyt) oli onnistunut nousemaan Tasavallan senaatin uudeksi ylikansleriksi.

Palpatine onnistui pidentämään virkakautensa 10 vuoteen ja Kauppaliiton johtajat onnistuivat vapautumaan syytteistään sekä kokoamaan muiden liittojen ja kiltojen kanssa separatistiliikkeen nimeltä Itsenäisten aurinkokuntien konfederaatio, jonka johtajana esiintyi jediritarikunnasta eronnut ja Palpatinen uudeksi oppilaaksi nimellä Darth Tyranus ryhtynyt kreivi Dooku. Konfederaatio julisti sodan Tasavaltaa vastaan ja Palpatinelle myönnettiin hätävaltuudet jatkaa virassaan sekä ottaa Tasavallalle käyttöön Kaminolla kloonausteknologialla luotu armeija taistelemaan jedien rinnalla.

Mutta Kloonisotien kestettyä kolme vuotta ja kreivi Dookun saatua surmansa, jedit saivat tietää Palpatinen olevan Darth Sidious ja yrittivät pidättää hänet. Palpatine tappoi pidätystä yrittäneet jedit, julistaen kaikki jedit maanpettureiksi, antaen kloonisotilaille näihin salaa laitetun protokollan kautta ”käskyn 66” eli tappaa kaikki galaksin jedit sekä uudelleenorganisoiden Tasavallan Galaktiseksi Imperiumiksi ja itsensä sen keisariksi. Palpatine houkutteli uudeksi oppilaakseen Darth Vaderiksi Anakin Skywalkerin, jediritarin, joka oli vastoin jediritarikunnan sääntöjä mennyt salaa naimisiin Naboon nykyisen senaattorin, Padmé Amidalan, kanssa ja joka oli nähnyt näyn siitä Padmé kuolisi synnyttäessään Anakinin lapsen.

Näky kävi kuitenkin toteen, kun Padmén suru miehensä kääntymisestä pimeälle puolelle lopulta aiheutti Padmén kuoleman ja Palpatinen valehdeltua Vaderille tämän tappaneen vihapäissään Padmén, Anakin omaksui Vaderin identiteetin täysin. Vader rinnallaan keisari Palpatine hallitsi galaksia seuraavien 19 vuoden ajan ilman, että he tiesivät Padmén synnyttäneen ennen kuolemaansa kaksoset: Luken ja Leian.

Sithien lopun alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alderaanin senaattori Bail Organa oli adoptoinut Leian, josta oli tullut yksi Kapinaliiton avainjäsenistä. Saatuaan tietää isänsä olleen jedi, myös Luke liittyi Kapinaliittoon, oppi jeditaitoja Anakinin entiseltä mestarilta, Obi-Wan Kenobilta, sekä jediritarikunnan entiseltä suurmestarilta, Yodalta, jotka olivat selvinneet käskystä 66, sekä tuhosi Kuolemantähden, Imperiumin rakennuttaman kuun kokoisen avaruusaseman, joka oli uusi askel sithien superaseille, kyeten tuhoamaan kokonaisia planeettoja. Obi-Wanin ja Yodan kuoltua, Luke kohtasi sekä Vaderin että Palpatinen Endorin lähellä rakennetulla Toisella Kuolemantähdellä. Vaikka Luke voitti valosapelitaistelun Vaderiä vastaan, hän kieltäytyi tappamasta tätä tai kääntymästä sithiksi. Palpatine aikoi kiduttaa Lukea kuoliaaksi Voimasalamoilla, mutta Vader kääntyi takaisin Anakiniksi ja heitti Palpatinen reaktorikuiluun, kärsien kuitenkin itse vakavia haavoja, joihin kuoli, täyttäen Valittua (joka Anakinin oli uskottu olevan) koskevan ennustuksen tasapainon palautumisesta.

Sithien todellinen loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasapainon palautuminen ja sithien tuho eivät kuitenkaan olleet pysyviä. Palpatine oli Darth Plagueisilta oppimillaan kyvyillä siirtänyt henkensä epätäydelliseen kloonikehoon, jonka kultti nimeltä Sith Ikuisesti oli valmistellut hänelle Exegolissa, joka oli sithien planeetoista ainut, jonka sijaintia jedit eivät olleet saaneet selville. Samaan aikaan kuin Imperiumin jäänteistä ne, jotka kieltäytyivät antautumasta, muodostivat uuden sotilasdiktatuurin nimeltä Ensimmäinen ritarikunta, jota hallitsevaksi yksinvaltiaaksi nousi vuosien saatossa Snoke, Palpatinen luoma keinotekoinen olento, joka houkutteli pimeälle puolelle Ben Solon, joka oli Leian ja Han Solon poika eli Anakinin lapsenlapsi. 30 vuotta Endorin taistelun jälkeen Ben, joka nyt kutsui itseään nimellä Kylo Ren ja oli saanut Snokelta alaisuuteensa pimeän puolen ryhmän nimeltä Renin ritarit, tappoi Snoken ja syrjäytti hänet. Vuosi tämän jälkeen Kylo löysi Palpatinen, joka oli viimeisten 31 vuoden aikana rakentanut kultistien avustuksella uutta laivastoa nimeltä Viimeinen ritarikunta. Viimeisen ritarikunnan valloitussuunnitelma kuitenkin epäonnistui, kun Kylo kääntyi takaisin Beniksi ja Palpatinen lapsenlapseksi paljastunut sekä Luken ja Leian jediksi kouluttama romunkerääjä Rey surmasi Palpatinen, tehden lopun sitheistä ja palauttaen jälleen tasapainon.

Legends-jatkumossa Satavuotinen pimeys tapahtui noin 7 000 vuotta ennen Yavinin taistelua. Ennen kuin termi ”sith” otettiin käyttöön, Voiman pimeälle puolelle kääntyneitä kutsuttiin vain ”mustiksi jedeiksi” (engl. Dark Jedi) (joka oli myöhemmin myös yksi nimitys ”pimeille akolyyteille”) tai Karkotetuiksi. Karkotetut nimesivät itsensä ”sitheiksi” Korribanilla asuneen lajin mukaan. Ensimmäiset kolme sith-lordia olivat Ajunta Pall, Karness Muur ja XoXaan.

Tulak Hord oli yksi ensimmäisiä Sith-imperiumin hallitsijoita. Hän laajensi imperiumia Dromundin aurinkokuntaan, jonka planeetasta, Dromuund Kaasista, tuli Sith-imperiumin alkuperäinen pääplaneetta. Hänen seuraajansa Marka Ragnos oli Sithien kultaisen ajan viimeinen hallitsija. Ragnosin kuoltua, Naga Sadow ja Ludo Kressh kilpailivat hänen seuraajansa paikasta, kunnes Sadow voitti. Sadow aloitti Suuren hyperavaruussodan, jossa sithit valtasivat monia Vanhan Tasavallan planeettoja. Sadow oli tehostanut joukkojaan illuusioilla, joiden murruttua, hänen oppilaansa kääntyivät hänetä vastaan. Sadow voitti, mutta joutui pakenemaan Tasavallan joukkoja.

Myöhemmin Exar Kun ja hänen oppilansa Ulic Qel-Droma levyttivät Sith-imperiumin ja liittoutuivat mandalorialaisten kanssa julistaakseen sodan Tasavaltaa vastaan. Qel-Droman isä ja veli olivat jediritarikunnan jäseniä. Hyökätessään jedien kirjastoon Ossukseen, Qel-Droma tappoi veljensä, mutta jäi vangiksi, Hän palasi Voiman valoisalle puolelle ja auttoi jedejä voittamaan Kunin, joka pakeni Yavin IV:ään.

Mandalorialaissotien jälkeen uusiksi sitheiksi nousivat Revan ja Alek Squinquargesimus nimillä Darth Revan ja Darth Malak. Heidän sotansa Tasavaltaa vastaan oli suuri menestys, kunnes Malak petti Revanin ja jätti tämän jedien armoille. Revan kääntyi takaisin valoisalle puolelle, kukisti Malakin ja tuhosi Tähtitakomon, automatisoidun tehtaan, jolla Malakin sith-laivasto oli rakennettu. Tämän jälkeen Revan katosi eikä hänestä enää koskaan kuultu.

Kolme Revanin sith-imperiumista jäljelle jäänyttä sithiä, Darth Traya, Darth Nihilus ja Darth Sion, aloittivat salaisen sodan jedejä vastaan, tappaen näitä ja melkein tuhoten jediritarikunnan. Mutta Mandalorialaissotien aikana karkotettu jedi, Meetra Surik, palasi ja kukisti sithit, tuhoten myös näiden tukikohtana toimineen Malachor V:n.

300 vuotta myöhemmin, alkuperäinen Sith-imperiumi palasi keisari Vitiaten hallitsemana galaksin tuntemattomilta lohkoilta ja julisti Suuren galaktisen sodan, mutta sith-imperiumi ajautui sisällissotaan ja tuhosi itsensä melkein kokonaan. Voiman pimeää puolta voimakkaampana pitänyt entinen jedi Darth Ruin nousi Sith-imperiumin hallitsijaksi, mutta sitheistä tuli vakava uhka vasta noin 2 500 vuotta myöhemmin, kun Skere Kaanin johtama Pimeyden veljeskunta soti yhtä aikaa menestyksekkäästi sekä Tasavaltaa että muita sithejä vastaan. Darth Bane oli kuitenkin ainut, joka ei hyväksynyt Kaanin metodeja, joten hän manipuloi muut sithit tuhoutumaan kokonaan ja jatkoi itse sithien olemassaoloa Kahden säännön kautta.

Sithien palvelijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeät akolyytit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pimeät akolyytit (engl. Dark acolytes),[8] tai sith-akolyytit (engl. Sith acolytes),[9] eivät olleet virallisia sithejä, mutta he olivat sithien kouluttamia Voiman pimeän puolen käyttäjiä Kloonisotien aikana. Kreivi Dookun akolyyttinä toimi alun perin Asajj Ventress. Ventressin useiden epäonnistumisien jälkeen, Dooku yritti korvata hänet Savage Opressilla, joka oli itse Darth Maulin veli ja mieleltään manipuloitu väkivaltaisemmaksi. Opress kuitenkin kääntyi Dookua vastaan ja löysi kuolleeksi luullun ja järkensä menettäneen Maulin. Maulin ja Opressin äiti sekä Yösiskojen johtaja, äiti Talzin, palautti Maulin järjen ja muistin, Opressin ryhtyessä Maulin oppipojaksi, heidän aikomuksenaan syrjäyttää Dookun ja Darth Sidiousin asema sitheinä. Yritys kuitenkin epäonnistui, kun Sidious tappoi Opressin ja vangitsi Maulin. Ventress oli liittynyt Dookun hylkäämäksi tultuaan takaisin Yösiskoihin, kunnes kenraali Grievous tappoi heistä kaikki, paitsi Ventressin sekä äiti Talzinin. Yhdessä vaiheessa hän yritti ryhtyä palkkionmetsästäjäksi ja teki yhteistyötä Boba Fettin kanssa. Lopulta Ventress liittoutui jediritarikunnan sääntöjä vastaan kapinoivan Quinlan Vosin kanssa ja kääntyi Voiman valoisalle puolelle. He yrittivät tappaa Dookun, mutta lopulta Ventress uhrasi itsensä, pelastaakseen Vosin pimeältä puolelta. Opressin ja Ventressin kuolemien myötä pimeät akolyytit lakkasivat olemasta.

Legends-jatkumossa pimeitä akolyyttejä kutsuttiin vain mustiksi jedeiksi.

Inkvisiittorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inkvisiittorit (engl. Inquisitors) ovat Voimalle herkkiä sotureita, jotka palvelivat Galaktista Imperiumia. Kun Tasavalta uudelleenorganisoitiin Imperiumiksi, osa jedeistä, jotka olivat menettäneet uskonsa jediritarikuntaan kääntyivät pimeälle puolelle ja Darth Vader koulutti heistä sekä muista Imperiumin riveihin liittyneistä inkvisiittoreita metsästämään käskystä 66 selvinneitä jedejä sekä kidnappaamaan Voimalle herkkiä henkilöitä, pääosin lapsia, estääkseen näitä tulemasta jedeiksi. Inkvisiittoreiden muodostamaa osastoa nimeltä Inkvisitio (engl. Inquisitorius) johti jeditemppelin vartijoihin ennen kuulunut Suurinkvisiittori (engl. Grand Inquisitor) ja muista inkvisiittoreista käytettiin järjestysnumeroon ja sukupuoleen perustuvia nimityksiä, esim. Toinen sisar (engl. Second Sister) tai Kuudes veli (engl. Sixth Brother). He käyttivät myös aseinaan kaksiteräisiä valosapeleita, joiden teriä oli mahdollista kieputtaa niiden pyöreän kahvan ympärillä.

Inkvisitio kuitenkin menetti jäseniä vuosien varrella ennen Galaktista sisällissodan alkua. Vuonna 18 eYt, Kuudes veli (Bin Valen) kuoli taistelussa Ahsoka Tanoa vastaan ja Kymmenes veli (Prosset Dibs) kuoli taistelussa Ferren Barria vastaan. Vuonna 14 eYt Kloonisotien jälkeen Cal Kestis yritti taivutella Toiseksi sisareksi paljastunutta Trilla Suduria palaamaan valoisalle puolelle, mutta Vader tappoi Sudurin. Samana vuonna, Kolmastoista sisar (Iskat Akaris) ja eräs tuntematon inkvisiittori, jotka alkoivat epäröidä mitä heille tapahtuisi, kun kaikki jedit lopulta saataisiin tuhottua, joutuivat ajatustensa paljastuttua Vaderin jahtaamiksi, ja tekivät itsemurhan välttyäkseen teloitukselta. Vuonna 9 eYt, Yhdeksäs sisar (Masana Tide) kuoli Coruscantilla taistelussa Kestistä vastaan. Saman vuonna, Kolmas sisar (entinen jedilapsioppilas Reva Sevander) yritti juonitella itsensä uudeksi suurinkvisiittoriksi voidakseen tappaa Vaderin, mutta Vader ja Suurinkvisiittori tiesivät hänen petoksestaan ja jättivät hänet haavoittuneena jälkeen. Sevander kuitenkin selvisi ja myöhemmin Obi-Wan Kenobin rohkaisemana aloitti uuden elämän. Vuonna 4 eYt, Suurinkvisiittori kuoli taistelussa Kanan Jarrusia vastaan, jota hän oli jahdannut muiden Ghostin miehistöön kuuluvien kapinallisten lisäksi.[10] Vuosi tämän jälkeen, Suurinkvisiittorin tehtävää jatkaneet Viides veli ja Seitsemäs sisar sekä Malachorilla Maulia jahdannut Kahdeksas veli saivat surmansa taistelussa Kanania, Ahsokaa, Ezra Bridgeriä ja Maulia vastaan.[11]

Neljännen sisaren (Lyn Rakish) kohtaloa ei ole paljastettu, mutta Yavinin taistelun tapahtumien aikaan Inkvisitio oli lakkautettu. Galakstisten sisällissodan jälkeen, inkvisiittori nimeltä Marrok työskenteli yhdessä entisen jedin ja nykyisen palkkasoturin, Baylan Skollin, sekä Baylanin oppilaan, Shin Hatin, kanssa auttaakseen Morgan Elsbethiä, Yösiskoa ja Imperiumin entistä teollisuusnaista, etsimään Imperiumin kadonnutta sotilasstrategistia, suuramiraali Thrawnia. Marrok kuoli lopulta planeetta Seatosilla valosapelitaistelussa Ahsokaa vastaan, ja samalla paljastui että Marrok oli ollut Elsbethin noituuden vaikutuksen alla.

Legends-jatkumossa Inkvisitio oli huomattavasti monastisempi järjestö ja inkvisiittorit turvautuivat kaanonista poiketen joko perinteisillä valosapeleilla taistelemiseen tai pelkkiin Voiman pimeän puolen rituaalien käyttöön.

Renin ritarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renin ritarit (engl. Knights of Ren) on vuosisatoja galaksin tuntemattomilla lohkoilla myyttinä pidetty Voiman pimeää puolta palvova naamioituneiden sotureiden enklaavi. He eivät olleet jedejä eivätkä sithejä, mutta täyttivät sithien jättämän Voiman pimeän puolen käyttäjien tyhjiön Galaktisen sisällissodan jälkeen. Ryhmän nimi tuli sanasta ”Ren”, jolla he kutsuivat valosapelia ja jollaista sai kantaa ainoastaan heidän johtajansa, jonka titteli oli ”Renin ritareiden mestari” (engl. Master of the Knights of Ren). Renin ritareihin kuului alun perin seitsemän jäsentä: Vicrul, Ap’lek, Cardo, Kuruk, Trudgen, Ushar ja heidän mestarinsa, jota kutsuttiin vain nimellä ”Ren”. Kuusi vuotta ennen Ensimmäisen ritarikunnan ja Vastarinnan välistä sotaa, he olivat liittyneet Ensimmäiseen ritarikuntaan, vannoen uskollisuutta sen yksinvaltiaaksi nousseelle Snokelle ja sekä itse kuolleeksi luullulle Palpatinelle. Näihin aikoihin sekä Snoke että Renin ritarit olivat kiinnostuneita Ben Solosta, Luke Skywalkerin sisarenpojasta. Kun Ben Solo lopulta kääntyi pimeälle puolelle, ”Ren” ei ollutkaan vaikuttunut Benin kyvyistä toisin kuin Snoke, mutta lopulta Ben tappoi ”Renin” sekä viimeisen Luken eloonjääneistä jedioppilaista, jolloin muut Renin ritarit vannoivat uskollisuutta uudeksi mestariksi nousseelle Benille, joka otti käyttöön nimen ”Kylo Ren”.[12] Kun Kylo lopulta syrjäytti Snoken aseman yksinvaltiaana, Renin ritarit toimivat hänen henkilökohtaisina henkivartijoinaan sekä auttoivat metsästämään Palpatinen pojantyttäreksi paljastunutta Reytä aavikkoplaneetta Pasaanalta sekä lumiplaneetta Kijimiltä. Kun Kylo kääntyi takaisin Ben Soloksi aistittuaan äitinsä Leian kuoleman, Renin ritarit menivät Exegolille vartioimaan sithien valtaistuimelle vievää käytävää. Ben, joka saapui Exegolille auttamaan Reytä pysäyttämään Palpatinen, surmasi Luken valosapelilla Renin ritareiden jäsenet, tehden näiden enklaavista lopun.

Sith Ikuisesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sith Ikuisesti -kultin ja myöhemmin koko Viimeisen ritarikunnan tunnus.

Sith Ikuisesti (engl. Sith Eternal) on salainen kultti, jonka jäsenet eivät ole herkkiä Voimalle, mutta palvovat sithejä ja näiden ideologioita. Heidän tavoitteenaan oli palauttaa takaisin Galaktisen Imperiumin ja sithien menetetty valta. He piileskelivät muinaisessa linnakkeessa Exegolilla, sithien salaisella planeetalla tuntemattomilla lohkoilla.[13] He olivat rakentaneet sinne kloonauslaboratorion, jolla he olivat luoneet epätäydellisen kloonikehon Palpatinelle, jonka alkuperäinen keho tuhoutui Vaderin paiskattua se Toisen Kuolemantähden reaktorikuiluun, ja jolla he olivat luoneet myös Snoken nousemaan Ensimmäisen ritarikunnan nukkehallitsijaksi ja käännyttämään Ben Solon Kylo Reniksi, sekä Palpatinen ”pojan”, kloonin, joka ei ollut herkkä Voimalle, mutta josta tuli Reyn isä.[14] He myös rakensivat Palpatinelle myös Viimeiseksi ritarikunnaksi kutsuttua salaista laivastoa, johon kuului Xyston-luokan tähtihävittäjiä sekä pienempinä aluksina TIE dagger -hävittäjiä ja jonka miehistöön kuuluvat upseerit, teknikot ja sith-sotilaiksi kutsutut iskusotilaat oli koulutettu kultistien omista jälkeläisistä. Kun Kylo Ren kääntyi takaisin Ben Soloksi, Ensimmäisen ritarikunnan upseerit saapuivat Exegolille ja yhdistivät Ensimmäisen ritarikunnan osaksi Viimeistä ritarikuntaa. Pieni osa kultisteista työskenteli laboratoriossa sen ajan kun muut jäsenet istuivat sithien valtaistuinta ympäröivässä katsomossa messuamassa, kun Rey ja Ben saapuivat kohtaamaan Palpatinen. Kun Rey tuhosi Palpatinen kääntämällä tämän Voimasalamoinnit takaisin Luken ja Leian valosapeleilla, Palpatinen ruumiin tuhoutuminen aiheutti valtavan sähköpurkauksen, joka tuhosi sithien valtaistuimen ja romahdutti linnakkeen, jonka katosta irronneet lohkareet putosivat kultistien päälle, tappaen heidät ja tuhoten Sith Ikuisesti -kultin.[14]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tunnettuja sithejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvissa esiintyviä sithejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheismateriaaleissa esiintyviä sithejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Darth Andeddu
  • Darth AtriusK
  • Darth Bane
  • Darth CaedusL
  • Darth CaldothK
  • Darth Desolous
  • Darth KrallK
  • Darth KraytL
  • Ludo KresshL
  • LumiyaL
  • Darth MalakL
  • Darth MalgusL
  • Visas MarrL
  • MominK
  • Karness MuurL
  • Darth NihilusL
  • Ommin
  • Ajunta PallL
  • Darth Phobos
  • Darth Plagueis
  • Marka RagnosL
  • Darth Revan
  • Naga SadowL
  • Lady ShaaK
  • Darth Sion
  • Darth SkryeK
  • Darth TanisK
  • Darth Tenebrous
  • Darth TrayaL
  • Darth WrendK
  • XoXaanL
  • K = Hahmo esiintyy vain virallisessa kaanonissa.
  • L = Hahmo esiintyy tai mainitaan vain Star Wars Legendsin epäviralliseksi julistetussa jatkumossa.
  • Uuden toivon varhaisissa käsikirjoitusversioissa esiintyi kolme sithlordia, jotka saivat voimansa salaperäisestä kyberkristallista. Kyberkristallin pohjalta kehitettiin sittemmin Splinter of the Mind's Eye -kirjassa esiintynyt kaiburr-kristalli.
  • Alkuperäisen Tähtien sota -elokuvan varhaisissa käsikirjoitusversioissa sith-järjestön nimi oli "Lettowin legioonat", mutta lopulta George Lucas hylkäsi nimen. Myöhemmin The Adventures of Lando Calrissian -kirjasarja käytti ideaa ja paljasti Xendorin johtamien mustien jedien järjestön olleen nimeltään Lettowin legioonat.
  • Kehuttua Thrawn-trilogiaa kirjoittaessaan Timothy Zahn suunnitteli alun perin kirjasarjassa esiintyvän Imperiumia palvelevan noghri-lajin nimeksi sithit, joka olisi selittänyt Darth Vaderin tittelin "sithin musta valtias". Lucasfilmin määräyksestä hän kuitenkin joutui hylkäämään idean. Todennäköisesti Kevin J. Anderson sittemmin käytti tätä ideaa kehittäessään Galaktisen tasavallan alkuvaiheista kertovaa Tales of the Jedi -sarjakuvaa.
  • On epäselvää, mistä lähtien sithit alkoivat käyttää Darth-etuliitettä nimissään. Vuonna 2002 julkaistun Jedi vs. Sith -sarjakuvan mukaan tradition aloitti Darth Bane, mutta vuonna 2003 ilmestyneen Star Wars: Knights of the Old Republic -pelissä – joka sijoittuu 3 000 vuotta ennen kyseisen sarjakuvan tapahtumia – Darth-etunimeä käyttävät Revan ja Malak. Ristiriitaa pahentaa entisestään vuonna 2004 julkaistussa Star Wars Republic 63: Striking from the Shadows -sarjakuvassa sith-holokronin kautta esiintyvä sithlordi Darth Andeddu, joka ulkomuodostaan päätellen olisi elänyt jo suurta hyperavaruussotaa edeltäneellä ajalla.
  1. The Casual Star Wars Fan’s Guide to The Rise of Skywalker Slate. 19.12.2019. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
  2. Sith StarWars.com. (englanniksi)
  3. Sith, Star Wars Encyclopedia StarWars.com. Viitattu ??.?.2020. (englanniksi)
  4. Decker, Kevin S. & Eberl, Jason T.: Star Wars and Philosophy: More Powerful Than You Can Possibly Imagine Open Court.
  5. Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto
  6. Star Wars: The Clone Wars. Kausi 6. Jakso 13. ”Sacrifice”.
  7. Star Wars Rebels. Kausi 2. Jakso 21. ”Oppilaan kohtalo, osa 1”.
  8. Windham, Ryder & Barr, Tricia & Bray, Adam & Wallace, Daniel: Ultimate Star Wars. Dorling Kindersley, 2015. ISBN 9781465436016
  9. Golden, Christie: Dark Disciple. Del Rey (Yhdysvallat), Arrow Books Ltd. (Iso-Britannia), 2015. ISBN 0345511530
  10. Star Wars Rebels. Kausi 1. Jakso 15. ”Kapinan liekit”.
  11. Star Wars Rebels. Kausi 2. Jakso 22. ”Oppilaan kohtalo, osa 2”.
  12. McGuire, Liam: Star Wars: How Kylo Became Leader of the Knights of Ren Screen Rant. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  13. Exegol StarWars.com. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
  14. a b Agar, Chris: Star Wars: Every Reveal About Palpatine In The Rise of Skywalker Novel Screen Rant. 4.3.2020. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sithit Tähtien sodan virallisilla sivuilla (englanniksi)
  • Sithit Wookieepediassa (englanniksi)
  • Sithit Jedipediassa