Reijola (Helsinki)
Reijola | |
---|---|
Grejus | |
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 201 |
Pinta-ala | 4,34 km² |
Väkiluku | 17 015 ()[1] |
Väestötiheys | 3554 as./km² |
Osa-alueet | Laakso, Ruskeasuo, Meilahti |
Postinumero(t) | 00250, 00251, 00270, 00271, 00280, 00281, 00290, 00300, 00310 |
Lähialueet | Munkkiniemi, Haaga, Pasila, Taka-Töölö |
Reijola (ruots. Grejus) on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupungin peruspiiriksi kutsuttu hallinnollinen alue. Se käsittää kolme paremmin tunnettua osa-aluetta: Laakson, Ruskeasuon ja Meilahden. Myös Pikku Huopalahden asuinalue kuuluu suurimmaksi osaksi Reijolan peruspiiriin. Peruspiiri on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan mukaan.[2]
Asukkaista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peruspiirissä on yhteensä asukkaita noin 15 400 (2008 alussa) ja työpaikkoja 20 900 (2005 lopussa). Eniten työtä tarjosi Meilahti, jolla sijaitsee mm. laaja Meilahden sairaala-alue. Reijolan peruspiirin koulutustaso (30,3% asukkaista korkeakoulututkinto) on jonkin verran kaupungin peruspiirien keskiarvoa korkeampi ja työttömyysaste (5,9% vuonna 2006) keskiarvoa matalampi.
Peruspiirin asukkaista suomenkielisiä on 85,3%, ruotsinkielisiä 7,6% ja muunkielisiä 7,1% (2008 alussa). Helsingissä syntyneitä on 39,4%.[2]
Rakennuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reijolan alueen eteläosa ja Mannerheimintien varsi on perinteistä kantakaupunkia. Se sisältää 1930-luvun kerrostumia ja korkeampia sodanjälkeisiä lamellitaloja esimerkiksi Laaksossa. Vanhan Meilahden kartanon alueella on jäljellä 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia huviloita. Meren äärellä sijaitsevat myös nyttemmin museona toimiva aiempi presidentin virka-asunto Tamminiemi ja nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Kansanpuisto Seurasaari kuuluu Meilahden osana Reijolan peruspiiriin.
Keskuspuiston kyljessä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin 1950-luvulla. Ruskeasuon osa-alueeseen kuuluvaksi luetaan myös osa Mannerheimintien toisella puolella sijaitsevasta, pääosin 1990-luvulla nousseesta Pikku Huopalahdesta.
Enemmistö alueen asunnoista on vuokra-asuntoja (52 %). Huoneistoista tavallisimpia ovat kaksiot (runsas 40 %), myös yksiöitä (runsas 20 %) ja kolmioita (noin 20 %) on kohtalaisesti. Suurin osa asunnoista on 1950-luvulta tai vanhempia (yli 60 %), joskin uudempien Huopalahden ja Tilkan alueiden kerrostalohuoneistot ovat 1990-luvun tuotantoa (noin 30 % peruspiirin asuntokannasta).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Helsinki alueittain 2008 (Reijolan peruspiiri PDF:n sivuilla 61-63) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 6.9.2010.