Kuorittu maito
Kuorittu maito eli kurri (myös esim. kurnaali, pluttana, joppi ja sintu[1]) on maitoa, josta kerma on separoitu pois[2]. Tällaisessa maidossa on enintään 0,3 prosenttia rasvaa, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös rasvattomaksi maidoksi[3]
Rasvatonta maitoa käytetään sellaísenaan ja siitä valmistetaan myös ykkösmaitoa, kevytmaitoa, sekä ei-vanhanajan täysmaitoa lisäämällä siihen kermaa[4]. Rasvattomasta maidosta valmistetaan myös maitojauhetta[3].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuorittua maitoa on käytetty perinteisesti piimän ja kokkelin valmistukseen[5] sekä kotieläinten ruokintaan[6] ja etenkin sikojen lihottamiseen[7]. Meijerit palauttivat kuoritun maidon aiemmin takaisin tilalle[8].
Pakattu rasvaton maito tuli kauppoihin 1980-luvulla[9]. Koulu- ja päiväkotimaitotuki ovat ohjanneet suomalaisia lapsia ja nuoria juomaan nimenomaan rasvatonta maitoa[10][11][12].
D-vitaminointipakko ja homogenointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa markkinoitavaan rasvattomaan maitoon on lisättävä vuonna 2016 voimaan tulleen asetuksen mukaan vähintään 1 mikrogramma D3-vitamiinia desilitraa kohti[13]. Tämä johtuu siitä, että maidon sisältämä rasvaliukoinen D-vitamiini poistuu separoinnissa maitorasvan mukana[14].
Vitamiini lisätään käytännössä ruokaöljyyn liuotettuna suurempaan maitoerään kerrallaan. Tämän jälkeen erä homogenoidaan, jotta vitamiini jakautuisi siihen tasaisesti.[15]
Ravintosisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rasvan poisto maidosta saattaa heikentää sen sisältämien ravintoaineiden hyödynnettävyyttä, koska A-, K- ja D-vitamiini eivät imeydy elimistöön, ellei niiden kanssa nautita rasvaa[16].
Rasvattoman maidon ravintosisältö on seuraava: kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B12-vitamiinia B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µg, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg.[17] Suomalaisen maidon suuri jodipitoisuus johtuu siitä, että lehmien rehuun lisätään Suomessa jodia[18].
Vaikutus painonhallintaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2013 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että rasvatonta maitoa käyttäneet nelivuotiaat olivat 57 prosenttia useammin ylipainoisia verrattuna täysrasvaista maitoa käyttäneisiin[19].
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maija-Liisa Länsimäki: Kurnaali on kummallista : Eräiden maitojuomien nimityksistä kotikielenseura.fi. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 274. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
- ↑ a b Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 462. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
- ↑ Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Arkistoitu 19.2.2019. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ https://kuopionkorttelimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/04/Proagria_esite-1.pdf
- ↑ Sukulaisia esittelyssä: Gunvor Sipilä - Akaan Sipilän sukuseura akaansipila.yhdistysavain.fi. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Oliver, A. W.; Potter, E. L.: Fattening Pigs for Market. Agricultural Experiment Station Bulletin, marraskuu 1930, nro 269, s. 14. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Maidon tie tutuksi meijerimuseossa ts.fi. 11.7.2006. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ Maito Martat. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ EU:n koulumaito-ohjelma Suomessa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2dd94829-3ee7-41a7-b35b-05c4b459bc58/content
- ↑ Koulujakelutuet Ruokavirasto. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Osa lapsista kieltäytyy juomasta maitoa koulussa, kun tarjolla on nyt vain rasvatonta Yle Uutiset. 22.9.2017. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet Suomessa, tuotteiden markkinoilletulo ja koostumus vuosina 2012-2016. Eviran raportti. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/d_vitaminoidut-elintarvikkeet_raportti-21062017_mmm_kirjaamo.pdf
- ↑ Manninen, Riitta: Elintarvikeprosessit, s. 24. (Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet)) Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1
- ↑ Elintarvikkeiden D-vitaminointi turvaa saantia Valio. 23.5.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K – Tämä niistä on hyvä tietää www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 30.9.2023.
- ↑ Fineli koostumustietokanta lähde tarkemmin?
- ↑ Muista jodi Syö hyvää. 21.1.2014. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? mtvuutiset.fi. 19.3.2013. Viitattu 30.12.2023.