Ehkäisy
Ehkäisyllä tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään välttämään raskaus seksuaalisessa kanssakäymisessä. Tämä tapahtuu joko estämällä hedelmöitys tai munasolun kiinnittyminen kohdun seinämään.[1][2]
Periaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkäisyn tavoitteena on välttää raskaus estämällä munasolun hedelmöittyminen tai kiinnittyminen kohdun seinämään. Ehkäisymenetelmien luotettavuus vaihtelee huomattavasti, ja joillakin ehkäisymenetelmillä on kielteisiä sivuvaikutuksia.[1] Yleisesti käytettyjen menetelmien terveysriskit ovat kuitenkin hyvin pienet. Yksikään ehkäisymenetelmä ei ole ehdottoman varma,[2] mutta luotettavimpia menetelmiä oikein käyttäen tahattoman raskauden todennäköisyys on noin 1 % vuodessa.[1] Käyttämällä useampaa ehkäisymenetelmää yhtäaikaisesti voidaan saavuttaa parempi ehkäisyteho. Kaksoisehkäisyksi kutsutaan kahden eri ehkäisymenetelmän yhtäaikaista käyttöä.
Erilaisia ehkäisymenetelmiä käytetään monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Suunnittelemattoman raskauden ehkäisy.
- Raskaus ei sovi elämäntilanteeseen.
- Ehkäisy auttaa eräissä terveysongelmissa.[3]
- Raskaus olisi taloudellisesti liian kuormittavaa.[4][5]
- Raskaus vaarantaisi äidin terveyden.[6][7]
- Vältetään sairauksien siirtyminen lapselle.[8][9]
- Ympäristösyyt ja maailmankatsomukselliset syyt.[10][11]
- Vapaaehtoinen lapsettomuus identiteettinä.
- Raiskauksesta johtuvan raskauden ehkäisy.[12]
Nimensä mukaisesti naisen kuukautiskierto kestää noin kuukauden. Kierron aikana naisen keho valmistautuu raskauteen, munasolu kypsyy, kohtu valmistautuu hedelmöittyneen munasolun vastaanottamiseen ja kohdunkaulan erittämä lima muuttuu siemennesteelle ystävällisemmäksi. Ovulaatio tapahtuu noin 14 päivää ennen kuukautisia, ja hedelmöittyminen voi tapahtua ainoastaan 24 tunnin sisällä ovulaatiosta. Kuukautiskierto on kuitenkin melko epäsäännöllinen.[2]
Menetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnollinen ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisesti yleisimmin käytetty ehkäisymenetelmä on keskeytetty yhdyntä. Siinä mies vetäytyy naisen sisältä ennen laukeamista. Menetelmä on kuitenkin hyvin epäluotettava, ja kolmannes tai neljännes menetelmää käyttävistä naisista tulee ensimmäisen vuoden sisällä raskaaksi.[2]
Eräs vanhimmista ehkäisymenetelmistä on rytmimenetelmä. Siinä yhdyntää vältetään naisen ollessa hedelmällisimmillään. Menetelmän teho vaihtelee 80 % jopa 99 %:iin. Menetelmän etu on se, ettei ehkäisyvälineitä tai lääkkeitä tarvita. Käytännössä kuukautiskierron tarkka ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Sen tarkkaileminen vaatii kokemusta ja harjoittelua, sekä valmiutta pidättäytyä seksistä noin kuutena päivänä kuukaudessa.[1] Myös lasten imettäminen vähentää raskauden todennäköisyyttä.[2]
Sterilisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sterilisaatio on tehokkaimpia ehkäisymenetelmiä, ja se estää raskauden yli 99 % todennäköisyydellä. Leikkauksessa miehen siemenjohtimet tukitaan tai katkaistaan (vasektomia).[1] Leikkaus on toimenpiteenä helppo eikä se vaikuta miehen terveyteen tai sukuelinten toimintaan. Siemenneste pysyy muuten entisellään, mutta hedelmöityskyky poistuu.[13] Naisen sterilisaatiossa munajohtimet tukitaan tai katkaistaan,[1] jolloin munasolun pääsy munajohtimesta kohtuun estyy. Munanjohtimien katkaisu tuottaa paremman ehkäisytehon kuin munanjohtimien tukkiminen klipseillä.[14] Naisen sterilisaatio on melko kallis toimenpide ja siitä toipumiseen menee pari päivää.[15] Sterilisaation suurin ongelma on sen peruuttamattomuus. 1970-luvulta alkaen on kehitetty menetelmiä, joiden peruuttaminen onnistuu aiempaa todennäköisemmin.[1] Hedelmällisyyden palauttaminen vaatii uuden leikkauksen, jonka onnistuminen on epävarmaa.[1][13][15]
Laskenut hedelmällisyys ei tarkoita steriiliyttä. Hedelmällisyysongelmista kärsivä mies tai nainen voi saada aikaan raskauden. Miehen steriiliys todennetaan siemennestenäytteestä vähintään kolmen kuukauden kuluttua vasektomian jälkeen.
Mekaaninen ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kondomi ja muut mekaaniset ehkäisykeinot estävät siemennesteen pääsyn kohtuun. Mekaaniset ehkäisykeinot ovat periaatteessa luotettavia eikä niihin liity terveysriskejä. Kondomi estää myös sukupuolitautien tarttumisen. Luotettavuutta vähentää kuitenkin se, etteivät kaikki osaa tai jaksa käyttää niitä oikein ja säännöllisesti.[1]
Pessaari on kuminen kalvo, joka asetetaan kohdunkaulan suulle.[2]
Spermisidit ovat yhdynnän aikana käytettäviä kemiallisia yhdisteitä, jotka tappavat siittiöitä. Mekaanisen ehkäisyn kanssa käytettynä spermisidi estää raskauden lähes 100 % todennäköisyydellä.[1] Pelkän spermisidin käyttö ei ole tehokas menetelmä, ja 18 % sitä käyttävistä naisista tulee vuoden sisällä raskaaksi.[2]
Hormonaalinen ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hormonaalinen ehkäisy on lääke, joka naisen hormonitasoja säätelemällä estää munasolun irtoamisen munasarjasta. Yleisin hormonaalinen ehkäisymenetelmä on ehkäisypilleri, joka sisältää synteettistä estrogeenia ja keltarauhashormonia. Ehkäisypillerin teho perustuu sen kykyyn jäljitellä raskauden aikaista hormonitoimintaa, joka estää ovulaation. Vaikutuksen varmistamiseksi ehkäisypillerejä tulee syödä päivittäin. Minipilleri sisältää vain synteettistä keltarauhashormonia. Myös niitä tulee syödä säännöllisesti. Hormonaalinen ehkäisy voidaan antaa myös ruiskeena tai ihon alle asennettavina kapseleina. Ruiske annetaan muutaman kuukauden välein, ja kapselin teho voi riittää jopa 5 vuotta. Hormonaalinen ehkäisy on säännöllisesti käytettynä tehokasta, mutta siihen liittyy joitakin terveysriskejä. Mahdollisia sivuvaikutuksia ovat painonnousu, pahoinvointi[1] sekä laskimotukos. Käytännössä vaarallisten sivuvaikutuksien riski on kuitenkin hyvin pieni.[16] Yleinen harhakäsitys on, että hormonaalisessa ehkäisyssä tulee pitää taukoja, mutta tauottaminen ei ole tarpeellista.
Kierukka on kohtuun asennettava pieni muovinen tai metallinen esine. Sen vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta se on silti hyvin tehokas ja estää raskauden noin 99 % todennäköisyydellä. Mahdollisesti kierukka aiheuttaa kohdun sisäpintaan lievän tulehduksen, joka haittaa ovulaatiota, hedelmöitystä ja/tai munasolun kiinnittymistä.[1] Hormonikierukka vapauttaa lisäksi kohtuun keltarauhashormonia. Muualla elimistössä kierukan vapauttaman hormonin määrä jää vähäiseksi. Hormonikierukka on yksi tehokkaimmista ja turvallisimmista ehkäisymenetelmistä, jopa sterilisaatiota tehokkaampi. Keltarauhashormoni voi käytön alussa aiheuttaa lieviä sivuoireita, joita ovat esimerkiksi ihon rasvoittuminen ja mielialanvaihtelut. Tulehduksien riskiä hormonikierukka ei lisää.[17] Kierukan asentaminen ja poistaminen edellyttää lääketieteellistä koulutusta.[2]
Jälkiehkäisyä käytetään yhdynnän jälkeen. Pillerit sisältävät suuren määrän estrogeeniä ja keltarauhashormonia tai pelkästään keltarauhashormonia.[1]
Ehkäisymenetelmien vertailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohessa on luettelo menetelmistä ja niiden ehkäisytehosta (kuinka monta naista sadasta tulee vuoden käytön aikana raskaaksi).
| Menetelmä | Käyttäjä | Ohjeenmukainen käyttö (%) | Tyypillinen käyttö (%) | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Ei ehkäisyä, säännöllisesti | Yhteinen | 85 | 85 | [18] |
| Kemiallinen ehkäisy (spermasidit) | Mies | 18 | 29 | [18] |
| Keskeytetty yhdyntä | Mies | 4 | 27 | [18] |
| Luonnonmenetelmä ("varmat päivät") | Yhteinen | 3-5 | 25 | [18] |
| Ruumiinlämpö | Nainen | 0,4 | 24 | [18] |
| Naisen kondomi | Nainen | 5 | 21 | [18] |
| Pessaari | Nainen | 6 | 16 | [18] |
| Miehen kondomi | Mies | 2 | 15 | [18] |
| Ehkäisyruiske (injektio) | Nainen | 0,3 | 3 | [18] |
| Yhdistelmäehkäisypilleri | Nainen | 0,0–1,26 | 0,0–2,18 | [18] |
| Ehkäisylaastari | Nainen | 0,59–0,99 | 0,71–1,24 | [18] |
| Ehkäisyrengas | Nainen | 0,31–0,96 | 0,25–1,23 | [18] |
| Kuparikierukka | Nainen | 0,6 | 0,8 | [18] |
| Naisen sterilisaatio | Nainen | 0,5 | 0,5 | [18] |
| Progestiiniehkäisypilleri | Nainen | 0,14 | 0,41 | [18] |
| Hormonikierukka | Nainen | 0,1–0,2 | 0,1–0,2 | [18] |
| Miehen sterilisaatio (vasektomia) | Mies | 0,1 | 0,15 | [18] |
| Progestiiniehkäisykapseli | Nainen | 0,05 | 0,05 | [18] |
Muut menetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jälkiehkäisypilleri tarjoaa yli 99,5 prosentin ehkäisytehon, jos jälkiehkäisypilleri otetaan 12 tunnin sisällä yhdynnästä. Mikäli pillerin ottoon on mennyt yli 48 tuntia, raskauden todennäköisyys on 3 prosenttia.[19] Kuparikierukka on tehokkain jälkiehkäisymenetelmä.[18]
- Termoablaatio eli kohdun limakalvon lämpöhoito heikentää raskautumisen mahdollisuutta. Erään tutkimuksen mukaan raskautumisen todennäköisyys oli ablaation jälkeen 0,24 - 5,2 prosenttia.[20]
- Hysterektomian eli kohdunpoiston jälkeen raskautuminen on harvinaista, mutta se voi tapahtua kohdun ulkopuolella (kohdunulkoisesti).[21]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanha aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raskauksia pyrittiin ehkäisemään jo muinaisina aikoina. Siemennesteen rooli hedelmöityksessä ymmärrettiin kuitenkin huonosti. Eräs varhaisimmista ehkäisymenetelmistä on keskeytetty yhdyntä, joka yleisyydestään huolimatta on kuitenkin melko epäluotettava. Muinaisesta Egyptistä tunnetaan tekstejä, joissa kuvaillaan erilaisia ehkäisymenetelmiä.[1] Egyptiläiset valmistivat ehkäisytamponeja villasta, johon imeytettiin taateleista, hunajasta ja akaasiasta tehtyä tahdasta.[22] Akaasiasta valmistettava arabikumi sisältää maitohappoa, joka todella surmaa siittiöitä ja jota käytetään tässä tarkoituksessa edelleen.[2]
Egyptiläiset käyttivät myös alkeellisia kondomeja. Ne kehitettiin alun perin syöpäläisten ehkäisemiseksi. Joissakin kulttuureissa kondomeja on käytetty koruina tai arvoaseman merkkinä.[2]
Antiikin Kreikan kirjallisuudessa ehkäisy mainitaan useita kertoja. Aristoteles kehotti naisia voitelemaan emättimensä oliivi- tai seetrilöljyllä. Öljy hidastaa siittiöiden liikettä ja vähentää siten raskauden todennäköisyyttä.[2] Kreikkalainen lääkäri Soranos Efesolainen esitti 100-luvulla jaa. antiikin seikkaperäisimmän selonteon ehkäisystä.[1] Menetelmiin lukeutuivat esimerkiksi kissan kiveksien piteleminen yhdynnän aikana sekä parsan syöminen. Joidenkin kreikkalaisfilosofien mukaan lihavuus vähentää hedelmällisyyttä, mutta tämä ei pidä paikkaansa.[2]
Roomalaiset käyttivät villatamponeja naisten steriloimiseen. Menetelmää käytettiin lähinnä orjiin. Sekä Kreikassa että Roomassa ehkäisyä pidettiin hyväksyttävänä ja suositeltavana.[2]
Imetyksen pitkittäminen on hyvin vanha ehkäisykeino ja käytössä edelleen. Ehkäisyyn käytettiin myös erilaisia maagisia juomia, jotka valmistettiin yrteistä ja ruokakasveista. Osa niistä saattoi todella aiheuttaa keskenmenon.[2]
Keskiaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiajan Euroopassa ehkäisyyn alettiin kristinuskon vaikutuksesta suhtautua kielteisesti. Katolinen kirkko tuomitsi ehkäisyn jo 400-luvulla ja on pysynyt tässä kannassa vielä 2000-luvullakin. Kirkkoisä Augustinus piti ehkäisyä kuolemansyntinä.[2]
On mahdollista, että tavallisten ihmisten parissa ehkäisyn käyttö jatkui ja siirtyi salassa naiselta toiselle. Juutalaisten ja muslimien parissa ehkäisyyn suhtauduttiin hyväksyvästi, ja monet muslimilääkärit kirjoittivat erilaisista ehkäisymenetelmistä. Koraanissa ehkäisyä ei tuomita ja pitkitettyyn imetykseen jopa kannustetaan. Kristillisen kulttuuripiirin kirjallisuudesta antiikin ehkäisymenetelmät sen sijaan pitkälti katosivat. Poikkeuksen muodosti 1200-luvulla vaikuttanut dominikaanimunkki Albert Suuri, joka väitti, että miehen virtsan juominen tai kuolleen sikiön ruumiinosien käyttäminen kaulakoruna ehkäisisi raskauksia.[2]
Kiinassa ja Japanissa kohdunkaulan suu tukittiin öljytystä bambupaperista tehdyllä kiekolla. Kiinassa uskottiin 1100-luvulta alkaen, että seksin aikana liikkumatta makaava nainen ei tule raskaaksi.[2]
Uusi aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kondomeja alettiin käyttää sukupuolitautien ehkäisyyn 1500-luvulla, jolloin Eurooppaa koettiin vakava syfilisepidemia. Pellavakondomin käyttöä suosittelivat esimerkiksi Gabriele Fallopio. 1700-luvulla kondomit valmistettiin eläimen kalvosta, mikä teki niistä vedenpitäviä ja siten huomattavasti aiempaa tehokkaampia. Muun muassa Casanovan kerrotaan ylistäneen keksintöä. Raakakumista opittiin valmistamaan kumia vuonna 1830-luvulla, ja uusi tekniikka otettiin pian käyttöön myös kondomien valmistamisessa. Synteettisten materiaalien käyttö alensi huomattavasti kondomien hintaa.[2]
Pessaari keksittiin 1800-luvulla ja spermisidien massatuotanto alkoi 1880-luvun lopulla. Myös emättimen peseminen yhdynnän jälkeen oli 1800-luvulla suosittu ehkäisymenetelmä.[2]
Laajamittainen ehkäisyvalistus alkoi 1800-luvun alussa. Hollantilainen lääkäri ja naisasianainen Aletta Jacobs perusti vuonna 1882[1] maailman ensimmäisen ehkäisyneuvolan.[23] Ehkäisyn yleistymisestä huolimatta aihe pysyi tabuna, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa säädettiin vuonna 1873 laki, joka kielsi ehkäisyvälineiden postittamisen, maahantuonnin ja osavaltiosta toiseen kuljettamisen. Käytännössä laki kielsi myös ehkäisyä käsittelevien tekstien, kuten tieteellisten aikakauslehtien, levittämisen postitse. Laki oli voimassa 1930-luvulle asti.[2]
Kuukautisia ja naisen lisääntymiselinten toimintaa opittiin kunnolla ymmärtämään vasta 1900-luvulla, mikä johti uusien menetelmien kehittämiseen. Samalla suhtautuminen ehkäisyyn muuttui myönteisemmäksi. Paavi Pius XII hyväksyi rytmimenetelmän vuonna 1951. Selibaatin ohella se on ainoa katolisille sallittu ehkäisymenetelmä. Kierukka keksittiin vuonna 1909 mutta yleistyi vasta 1960-luvulla, jolloin hormonikierukan keksiminen lisäsi menetelmän tehoa. Ehkäisypillerin suosio kasvoi huomattavasti 1960- ja 1970-luvuilla, mikä vähensi kondomin käyttöä ja osaltaan johti seksuaaliseen vallankumoukseen. 1980-luvulla alkanut HIV-epidemia lisäsi kondomien suosiota uudelleen.[2]
Neuvostoliitossa ehkäisyvälineiden saatavuus oli heikkoa, mikä johti aborttien yleistymiseen. Vuonna 1990 abortteja tehtiin 109 tuhatta naista kohden. Länsi-Euroopassa vastaava luku oli 20 aborttia tuhatta naista kohti tai vähemmän. Maailmanlaajuisesti ehkäisyvälineitä käyttävien pariskuntien osuus nousi 1900-luvun jälkipuoliskolla useilla kymmenillä prosenttiyksiköillä.[2]
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
6% 12% 18% 24% | 36% 48% 54% 60% | 66% 78% 86% Ei tietoa |
Euroopassa ehkäisyyn suhtaudutaan nykyään enimmäkseen myönteisesti. Ehkäisyn helppo saatavuus ja edullinen hinta vähentää ei-toivottuja raskauksia ja siten myös abortteja huomattavasti.[2] Suomessa yleisin ehkäisymenetelmä on ehkäisypilleri. Se on suosittu erityisesti alle 25-vuotiaiden naisten parissa, kun taas yli 35-vuotiailla yleisin ehkäisymenetelmä on hormonikierukka. Nuoret saavat monista ehkäisyneuvoloista pitkäaikaisen ehkäisyn saa ilmaiseksi, mikä on lisännyt esimerkiksi kierukan suosiota.[24]
Katolinen kirkko ja eräät muut uskonnolliset järjestöt pitävät ehkäisyä syntinä. Yhdysvalloissa nuorten aborttiluvut ovat Eurooppaa korkeammat, mikä saattaa johtua ehkäisyn huonosta saatavuudesta sekä kielteisemmästä suhtautumisesta.[2] Yhdysvalloissa noin kaksi kolmannesta 15–44-vuotiaista naisista käyttää ehkäisyä. Yleisimmin käytetty menetelmä on ehkäisypilleri, toiseksi yleisin naisten sterilointi ja kolmanneksi yleisin miesten sterilointi.[2]
Monissa kehitysmaissa ehkäisyvälineiden saatavuus on köyhyyden vuoksi heikkoa. Tämä pätee erityisesti steriloinnin kaltaisiin kalliisiin toimenpiteisiin. Kiinan kansantasavallassa ehkäisyvälineiden käyttöön ja pieneen lapsilukuun kannustetaan erilaisilla taloudellisilla tuilla ja rangaistuksilla.[2]
Ehkäisy ja ihmisoikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia.[25] Seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymykset ovat keskeinen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Lisääntymisoikeudet takaavat oikeuden päättää vapaasti omasta lisääntymisestään ja siihen liittyvistä asioista. Ne kattavat muun muassa oikeuden moderniin ehkäisyyn.[26]
YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 16. artiklan mukaan:[27]
Sopimusvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin poistaakseen naisten syrjinnän kaikissa avioliittoon ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa ja erityisesti turvata miesten ja naisten tasa-arvon pohjalta:
[...]
e) yhtäläiset oikeudet vapaasti ja vastuuntuntoisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymisajoista sekä mahdollisuus tämän oikeuden harjoittamisen edellyttämään tietoon, opetukseen ja välineisiin;
Tulevaisuuden näkymät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten hormoniehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisesti lääketehtaat ovat investoineet miesten hormoniehkäisyn kehittämiseen vain vähän. Lääkekehittely on kallista, eikä lääkeyhtiöillä ole taloudellista kannustinta kehittää miehille menetelmää, koska asiakaspohja ja tuotteet naisille ovat jo olemassa.[28] Miesten ehkäisy olisi tärkeää sekä länsimaissa tasa-arvon takia että maailmalla väestönkasvun takia. Esimerkiksi rahoitusta WHO:n jo tutkimuksissa toimivaksi todettuun menetelmään ei löydy, koska sitä ei voi patentoida eikä siitä näin ollen ole kaupallista hyötyä.[29] Myös sivuvaikutukset ovat olleet esteenä. Miehille kehitetyillä toimivaksi todetuilla hormonivalmisteilla oli sivuvaikutuksia, kuten naistenkin hormonaalisilla menetelmillä. Tutkimukset lopetettiin koska miehille ehkäisystä aiheutuvia sivuoireita ei hyväksytä, kun taas naisille ne sallitaan, koska raskaudessakin olisi riskejä.[30]
Hormonittomat geelivalmisteet miehille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasalgel on Yhdysvaltojen terveysstandardien mukaan valmistettu geeliehkäisymenetelmä, jonka tutkimukset ovat kliinisessä vaiheessa. Intiassa vastaava menetelmä RISUG kehitettiin jo vuosikymmeniä sitten. Menetelmä on edennyt ihmiskokeisiin asti, mutta vain Intiassa.[31] Ehkäisyyn tarkoitettu polymeerigeeli injektoidaan ruiskeen avulla miehen siemenjohtimeen, missä se toimii siivilän tavoin. Nesteet kulkevat edelleen siemenjohtimesta ja ejakulaatio on normaali, sillä polymeeri vahingoittaa vain siittiöitä, niin että ne eivät voi enää hedelmöittää munasolua. Ehkäisygeeli saattaa toimia jopa viisitoista vuotta, ja sen voi tarvittaessa liuottaa pois toisen ruiskutettavan valmisteen avulla.[32]
Ehkäisyneuvonta ja seksuaaliterveyden edistäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. Seksuaaliterveyden edistäminen kuuluu myös opiskelijaterveydenhuollon tehtäviin.[33]
Ilmainen ehkäisyvälineiden jakelu Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuonna 2019, että Suomessa on noin 50 nuorille ilmaista ehkäisyä tarjoavaa kuntaa[34]. Vuoden 2021 marraskuussa noin puolet Suomen kunnista tarjosi nuorille maksuttoman ehkäisyn[35].
Ilmaista jakelua perustellaan osaltaan taloudellisin syin kun aborttien oletetaan vähenevän.[36]
Asiaa on tutkinut Frida Gyllenberg, jonka väitöskirjan mukaan Vantaalla ehkäisyn käyttöönottomäärä yli kaksinkertaistui ja abortin riski väheni 80 prosenttia, kun ilmainen ehkäisy tuli saataville, ja ohjelma oli kustannusten suhteen neutraali alle 25-vuotiailla[37].
Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmaan kuului valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille[38][39]. Kokeilu järjestettiin vuosina 2022–2023[40]. Siihen osallistuivat Helsinki ja 16 hyvinvointialuetta[41]. Kokeilun päätyttyä 16 mukana ollutta aluetta ja lisäksi 5 muuta hyvinvointialuetta päättivät jatkaa maksuttoman ehkäisyn järjestämistä alueellaan[42]. Esimerkiksi Lahdessa, Pohjois-Karjalassa, Kajaanissa ja Varsinais-Suomessa ehkäisyvälineiden jakelu on järjestetty pakettiautomaatin avulla.[43]
Ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkiksi Ranskassa ehkäisy on ilmaista alle 25-vuotiaille[44]. Kanadan hallitus suunnittelee ilmaisen ehkäisyn tarjoamista kaikille lisääntymisikäisille naisille[45].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kristinusko ja ehkäisy
- Syntyvyyden säännöstely
- Yhdyntä
- Vapaaehtoinen lapsettomuus
- Natalismi
- Antinatalismi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Contraception. Encyclopædia Britannica, ei päivämäärää. Viitattu 11.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z ”Contraception”. The Gale Encyclopedia of Science. Encyclopedia.com, 15.4.2021. Viitattu 11.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Raskauden ehkäisy Duodecim. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ 'Babies? An impossible dream': the millennials priced out of parenthood 14.11.2015. The Guardian. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ 'It is devastating’: the millennials who would love to have kids – but can’t afford a family The Guardian. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ What are some common complications of pregnancy? National Institutes of Health. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Pregnancy Risks Louisiana Department of Health. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Impact of Advanced Paternal Age on Fertility and Risks of Genetic Disorders in Offspring National Library of Medicine. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Maternal Genetic Disorders in Pregnancy National Library of Medicine. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Thinking about having baby? Even during climate crisis? The Harvard Gazette. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Should we reconsider having children due to fears about the climate crisis? CNN. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Emergency contraception after sexual assault Commonwealth of Massachusetts. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ a b Miehen sterilisaatio eli vasektomia. Mehiläinen. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Tubal Sterilization National Library of Medicine. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ a b Naisen sterilisaatio. Mehiläinen. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy). Lääkärikirja Duodecim, 1.10.2020. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Hormonikierukka. Lääkärikirja Duodecim, 1.10.2020. Viitattu 11.5.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Raskauden ehkäisy Duodecim. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Jälkiehkäisy Terve.fi. Viitattu 9.12.2024.
- ↑ A study of pregnancy after endometrial ablation using linked population data Wiley. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ A systematic review of ectopic pregnancy after hysterectomy Wiley. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ A Brief History of Birth Control. Time, 3.5.2010. Viitattu 11.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Aletta Jacobs. Spartacus Educational, 1997 (päivitetty tammikuussa 2020). Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
- ↑ E-pilleri on yhä suosituin ehkäisymenetelmä. Yle, 10.6.2019. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Seksuaalioikeudet-julkaisu ja julisteet Väestöliitto. Viitattu 9.12.2024.
- ↑ Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) Suomen kehityspolitiikassa Ulkoministeriö. Viitattu 9.12.2024.
- ↑ Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus SUOMEN YK-LIITTO. Viitattu 9.12.2024.
- ↑ Ruuki, J: Miehen e-pilleri yrittää toista tulemista Tiede. Julkaistu: Online 12.6.2013 klo 8:00 ja Tiede-lehdessä 5/2013. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Pöllänen, P., & Huhtaniemi Ilpo. (2000). Miehen hormonaalinen ehkäisy. Suomen Lääkärilehti, 2000/6.
- ↑ Keränen, T: Miesten e-pilleri kuopattu pysyvästi – ehkäisykeinoiksi jäävät kondomi tai vasektomia. YLE Uutiset. 17.2.2014 klo 6:24. Arkistoitu 12.2.2016. Viitattu 9.12.2015. (suomeksi)
- ↑ Mathew, V., & Bantwal, G. (2012). Male contraception. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 16(6), 910. doi:10.4103/2230-8210.102991
- ↑ Parsemus Foundation: Vasalgel, a multi-year contraceptive Parsemus Foundation. Viitattu 10.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Terveydenhuoltolaki Finlex. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Hallitus lupailee maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille, mutta sille ei ole vielä varattu euroakaan: "Kuka palvelun tuottaa?" Yle Uutiset. Viitattu 29.8.2021.
- ↑ Aluevaalit | ”Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi” – Kaikkien mielestä nuorten ilmainen ehkäisy ei ole hyvä idea Helsingin Sanomat. 10.1.2022. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Helsinki otti oppia Vantaalta – Kaupunki laajentaa ilmaista ehkäisyä alle 25-vuotiaille Yle, 2018
- ↑ Frida Gyllenberg: Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge: Initiations, User Characteristics, and Induced Abortions. Väitöskirja. Department of Obstetrics and Gynecology Doctoral Programme in Population Health University of Helsinki Finland, 2020.https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315004/e-thesis_Frida%20Gyllenberg_2020.pdf ISBN 978-951-51-6084-3 (painettu) ISBN 978-951-51-6085-0 (PDF)
- ↑ Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) ISBN nid. 978-952-287-755-0 ISBN PDF 978-952-287-756-7
- ↑ Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) ISBN nid. 978-952-287-807-6 ISBN PDF 978-952-287-808-3
- ↑ Maksuttoman ehkäisyn kokeilu - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 21.3.2024. Viitattu 31.3.2024.
- ↑ Näillä hyvinvointialueilla alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy muuttuu kokeilusta pysyväksi Yle Uutiset. 13.10.2023. Viitattu 31.3.2024.
- ↑ https://thl.fi/documents/155392151/190339826/Maksuttoman+ehk%C3%A4isyn+kokeilu+2022-2023.pdf/d0350006-0101-b8c5-303b-67c68a77a653/Maksuttoman+ehk%C3%A4isyn+kokeilu+2022-2023.pdf
- ↑ Nuoret saavat maksuttomia ehkäisyvälineitä nyt automaateista – monelle ehkäisy on aidosti rahakysymys Yle Uutiset. 24.5.2024. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ La contraception sera désormais gratuite pour les femmes jusqu’à 25 ans, annonce Olivier Véran Le Monde.fr. 9.9.2021. Viitattu 10.9.2021. (ranska)
- ↑ Kanada aikoo tarjota ilmaisen ehkäisyn naisille Yle Uutiset. 31.3.2024. Viitattu 31.3.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elomaa, Kaisa: Ehkäisy. (Tietoa terveydestä) Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5073-0