Range Rover (1970)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Range Rover Classic)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Range Rover
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdistynyt kuningaskunta
 Australia
Valmistaja British Leyland (1970–86)
Rover Group (1986–96)
Valmistusvuodet 1970–1996
Muut nimet Range Rover Classic
Korimalli 3-ovinen SUV
5-ovinen SUV
Luokka SUV
Muotoilija Spen King
Gordon Bashford
David Bache
Seuraaja Range Rover P38
Teknisesti samankaltaisia Land Rover Discovery
Tekniset tiedot
Moottori 3,5 L Rover V8
3,9 L Rover V8
4,2 L Rover V8
2,4 L VM Motori TD I4
2,5 L VM Motori TD I4
2,5 L 200Tdi TD I4
2,5 L 300Tdi TD I4
Vaihteisto 4-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen manuaali
3-vaihteinen automaatti
4-vaihteinen automaatti
Mitat
Pituus 4 445 mm
4 648 mm
Akseliväli 2 540 mm
2 743 mm
Leveys 1 781 mm
Korkeus 1 801 mm (1970–1980
1,781 mm (1980–1996)

Ensimmäisen sukupolven Range Roveria valmistettiin vuosina 1970–1996. Jälkikäteen malli on nimetty Range Rover Classiciksi.

Range Rover suunniteltiin alusta alkaen maastokelpoiseksi, mutta samalla myös sivistyneeksi keskikokoiseksi autoksi.

Land Rover -autotehdas suunnitteli silloista karua maastoautoa sivistyneempää mallia jo 1950-luvun alussa. Tehdas rakensi vuosina 1952–1956 näistä lähtökohdista useita prototyyppejä. Esikuvina olivat Yhdysvalloissa suositut Jeep Wagoneer sekä Ford Bronco.[1]

Ison-Britannian puolustusministeriö perui vuonna 1965 maavoimien Land Rover -tilauksen ja tuli samalla jouduttaneeksi Range Roverin kehitystä. Vuonna 1966 aloitettiin Range Roverin suunnittelu. Pääsuunnittelijoita olivat Spen King ja Gordon Basford. Mallin lähtökohtia olivat Land Roveria mukavampi, suorituskykyisempi ja ajo-ominaisuuksiltaan parempi maastoauto.[1]

Maaliskuussa 1967 valmistui ensimmäinen Range Roverin prototyyppi. Tammikuussa 1968 kehitettiin toinen prototyyppi, jossa oli jousituksena kierrejouset. Samalla kehitettiin uusi vaihteisto, jossa oli nelivedossa tarpeellinen kitkalukko. Jatkuva ja pysyvä neliveto oli prototyypin lähtökohta.

Vuoden 1973 tuotantomallissa ei ole keskitasauspyörästössä kitkalukkoa, vaan kytkettävä lukko, eli tarpeen tullen kytkettiin keskilukko ja se yhdisti etu- ja taka-akselit yhteen. [1]

Alkuperäinen kaksiovinen malli.

Range Rover esiteltiin lopulta 7. kesäkuuta 1970. Se sai heti runsaasti tilauksia, mistä seurasi pitkä jonotusaika.[1]

Ensimmäisten mallien ongelmana oli raskas ohjaus, jota korjattiin kevyemmäksi vuonna 1972. Ohjaustehostin tuli lisävarusteeksi vuonna 1973 ja myöhemmin vakiovarusteeksi.[1]

Range Roverin ainoa korimalli oli kaksiovinen (sekä takaluukku) vuoteen 1981 saakka. Vasta vuonna 1981 esiteltiin neliovinen Range Rover. Epävirallinen neliovinen malli oli esitelty vuotta aiemmin, kun sveitsiläinen Monteverdi oli rakentanut oman neliovisen versionsa, tehtaan luvalla.[1]

Manuaalivaihteisto oli ainoa vaihteisto kahdentoista vuoden ajan. Vasta vuonna 1982 tuli saataville lisävarusteena Chryslerin valmistama kolmiportainen automaattivaihteisto. Vuonna 1985 automaattivaihteiston valmistajaksi vaihtui ZF, ja vaihteisto muuttui neliportaiseksi.[1]

Vuosina 1970–1990 Range Roverin V8-moottorin iskutilavuus oli 3 528 cm³ ja teho 101 kW (DIN, 135 britti-hv, liioitteleva SAE-bruttoteho oli 156–162 hv). Vuonna 1985 esitellyn suihkutusversion teho oli 116 kW eli 155 britti-hv. Vuonna 1990 V8-moottorin koko kasvoi 3,9 litraan (3 947 cm³). Samalla nelivedon käsikäyttöinen keskitasauspyörästön lukko vaihtui viskokytkimeen. Myöhemmin vuonna 1992 moottorin koko kasvoi vielä 4 197 kuutiosenttiin.[1]

Painavan auton iso kulutus sai jotkut omistajat asentamaan dieselmoottorin vuoden 1973 energiakriisin jälkeen. Tuon aikaisten dieselmoottorien teho oli kuitenkin heikko liikuttamaan toista tonnia painavaa Range Roveria.[1]

Range Roverin Suomen maahantuoja tarjosi V8-bensiinimoottorisen mallin lisäksi vuosina 1983–1984 italialaisen VM:n 2,4 litran dieselmoottorilla varustettua mallia. Sen teho oli kuitenkin vain 73,5 kilowattia / 4 200 r/min (100 hv) ja vääntömomentti 196 Nm / 2 400 r/min, joten suorituskyky jäi vaatimattomaksi. Turbodiesel- Range Rover 2400 SD kiihtyi 0–100 km/h vaatimattomassa 27,3 sekunnissa.[1]

Vuonna 1986 autotehdas esitteli turbodieselmallin. 2 393 kuutiosenttimetrin moottorin teho oli 84 kilowattia / 4 200 r/min (113 hv). Tekniikan Maailman 12/1989 esittelyssä Range Rover Turbodiesel kiihtyi 0–80 km/h 13,0 sekunnissa, 0–100 km/h 19,8 sekunnissa ja 0–120 km/h 36,8 sekunnissa. Huippunopeus oli valmistajan mukaan 147 km/h.[2]

Range Rover sai Tekniikan Maailman vertailussa (14/1972) myönteisen arvion. Auto on hyvä yhdistelmä henkilöautoa ja maastoautoa. Range Rover on mukava ajettava maantiellä ja samalla myös auton maastoajo-ominaisuudet ovat hyvät. Vaihteensiirto on kuitenkin melko hidas.[3] Range Rover on maastoajossa yllättävän ketterä kokoisekseen ja se kulkee vakaasti kuoppaisillakin sorateillä.[4]

Korissa on käytetty runsaasti alumiinia. Etuistuimet ovat muuten mukavia, mutta istuinmateriaali on ikävää muovia (1972). Vuoden 1981 mallin istuimet ovat kangasverhoillut[4]. Pääntukia ei ollut vuoden 1972 mallissa[3] eikä vielä vuoden 1981 mallissakaan[5].

Suorituskyky on 1970-luvun maastoautoksi hyvä: Tekniikan Maailma mittasi V8-moottorisen Range Roverin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 14,2 sekuntia. Huippunopeus on lehden mukaan 165,7 km/h.[3] Vuonna 1981 samalla V8-moottorilla 1 850 kiloa painava Range Rover kiihtyi hieman heikommin, 0-100 km/h 16,0 sekunnissa.[5]

  1. a b c d e f g h i j Liite: Ensimmäinen edustuskelpoinen. Tekniikan Maailma, 1993, nro 9.
  2. Range Rover Turbodiesel. Tekniikan Maailma, 1989, 1989. vsk, nro 12.
  3. a b c Maastoautovertailu. Tekniikan Maailma, 1972, nro 14.
  4. a b Tekniikan Maailma 13/1981, maasturivertailu
  5. a b Maasturivertailu. Tekniikan Maailma, 1981, nro 13.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]