Kautsu
Kautsu eli raakakumi on koaguloitua lateksia. Luonnonkumin raaka-aineena käytettävää lateksia saadaan trooppisten kasvien maitiaisnesteestä, erityisesti brasilialaisesta kumipuusta (Hevea brasiliensis).
Lateksi juoksutetaan kolotuista puista keruuastioihin. Kerätty maitiaisneste saostetaan esimerkiksi muurahaishapolla, jolloin saadaan raakakumia, kautsua, joka on juustoa muistuttavaa ainetta. Tämä raakakumi on lämpimänä tahmeaa, ja kylmänä jäykkää. Kemiallisesti kautsu on cis-1-4-polyisopreenia, toisin sanoen polymeroitunutta isopreenia.[1]
Kun raakakumi vulkanoidaan, saadaan kumia, joka on joustavaa ja säilyttää ominaisuutensa huolimatta lämpötilan vaihtelusta. Vulkanoinnissa polymeeriketjut silloitetaan useimmiten rikin avulla.[1] Pääosa luonnonkumista käytetään moottoriajoneuvojen renkaisiin.
Suurimmat kumiviljelmät sijaitsevat Malesiassa ja Indonesiassa. Nämä kaksi aluetta tuottavat noin 67 % koko maailman luonnonkumiin käytettävästä kautsusta.
Nykyään valmistetaan kautsua myös keinotekoisesti niin sanottuja synteettisiä kumeja varten. Kansallissosialistisessa Saksassa kautsun korvikkeena käytettiin nitriilikumia, erästä synteettistä kumia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 232–233. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7