Harri Nevanlinna
Rolf Harri Nevanlinna (6. helmikuuta 1922 Helsinki – 4. syyskuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja geenitutkija, joka sai professorin arvonimen.[1]
Nevanlinna kuului Nevanlinnan kulttuurisukuun. Hänen isänsä oli matemaatikko, akateemikko Rolf Nevanlinna ja äitinsä Mary Elise Selin. Nevanlinnan puoliso vuodesta 1945 oli professori Saara Maljanen, perheessä oli neljä lasta. Nevalinna tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1940 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1948.[2] Tohtoriksi Nevanlinna väitteli 1953, ja Helsingin yliopiston veriryhmäserologian dosentti hänestä tuli 1957.[3] Professorin arvonimen hän sai 1968.[1]
Nevanlinna johti Suomen Punaisen Ristin (SPR) Veripalvelua 40 vuotta, laitoksen perustamisesta lähtien vuonna 1948. Hän kehitti laitosta ja nosti sen maailmanmaineeseen muun muassa luomalla Suomeen maailman tehokkaimpiin kuuluneen järjestelmän rhesus-taudin ennaltaehkäisemiseksi.[3] Nevanlinna tutki myös Suomen kansan juuria populaatiogeneettisesti hyödyntämällä veriryhmäserologisia merkkitekijöitä.[3] Lääkintöhallituksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsen Nevanlinna oli vuodesta 1955 ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1975. Nevanlinna, jolla oli runsaasti kansallisia ja kansainvälisiä järjestö- ja luottamustehtäviä, sai tunnustuksena työstään muun muassa Arvo Ylppö -mitalin (1982), Pro Valetudine Fennorum -mitalin (1986) sekä Chydenius-palkinnon (1988).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Professori Harri Nevanlinna, SPR:n Veripalvelun perustaja (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 416–417. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b c Leikola, Juhani: ”Nevanlinna, Harri (1922–1994)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 38–39. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
