PRT-Forest
PRT-Forest | |
---|---|
Yritysmuoto | perheyritys |
Perustettu | 1967 (Pyhännän Rakennustuote) |
Perustaja | Pyhännän kunta |
Toimitusjohtaja | Mika Rytky[1] |
Avainhenkilöt | Veijo Sydänmetsä |
Kotipaikka | Pyhäntä |
Toiminta-alue | Suomi (89 %)[1] |
Toimiala | rakennustuoteteollisuus |
Liikevaihto |
39 milj. € (2023)[2] 141 milj. € (2017)[1] |
Liikevoitto |
–4,3 milj. € (2023)[2] –3,6 milj. € (2017)[1] |
Henkilöstö |
211 (2023)[2] 707 (2017)[1] |
Emoyhtiö | PRT-Forest Oy 1998– |
Tytäryhtiöt |
Jukkatalo Oy 2014–2023 Kontiotuote Oy 1982–2022 Kontio Hus AB 2017–2022 Lappli-Talot Oy 1994–2020 Piklas Oy 2005– Mellano Oy 1992–2019 PRT-Lami Oy 2004–2012 PRT-Wood Oy 1998– Pyhännän Rakennustuote Oy Jokeri Talot Oy 2009–2013 Viiskasi Oy 1973–1981 Pyhännän Einestuote Oy 1975–1981 Rakennuskartio Oy 1976–1982[1] |
Omistaja | Sydänmetsän perhe |
Kotisivu |
www |
PRT-Forest on suomalainen perheyhtiöryhmä, joka toimii rakentajien tarpeisiin suunnatun puunjalostusteollisuuden aloilla valmistalovalmistuksesta kalusteteollisuuteen. Konserni juontaa juurensa vuonna 1967 perustettuun Pyhännän Rakennustuote Oy:hyn. PRT-Forestin kuluttajille suunnattuja tuotteita ovat Piklas-ikkunat ja -ovet (Piklas Oy, Pyhäntä), aiemmin myös Lappli- ja Jukka-talot. Rakentamisen ammattilaisille konserni tarjoaa puurakenteisia PRT-Pro-seinä- ja tilaelementtejä (Pyhännän Rakennustuote Oy),liimapuuta (ent. PRT-Lami Oy) ja sahatavaraa (PRT-Wood Oy).[3][4]
Yritysrakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin konserniin kuuluivat myös vuonna 2023 konkurssiin ajautunut Jukkatalo Oy, Vieremällä vuoteen 2013 toiminut Jokeri Talot Oy[5], vuonna 2016 Stora Ensolta ostettu Hartolan tilaelementtitehdas, joka myytiin vuonna 2018 Lehto Groupille[6][7] ja lakkautettiin 2024[8], kiintokalustevalmistaja Mellano Oy joka myytiin sen toimivalle johdolle[9], Lappli-talot jonka toiminta lakkautettiin vuonna 2020[10] ja Kontio-hirsitalot (Kontiotuote Oy, Pudasjärvi) joka eriytettiin vuonna 2022 erilliseksi konserniksi, omistajina nyt PRT:n Sydänmetsän perheen lisäksi myös Rönnin suku ja Ilmarinen[11][12].
Lisäksi Pyhännän sahalaitos on lakkautettu ja tällä hetkellä PRT-Woodin toiminta keskittyy lämmöntuotantoon.[13][14] Nykyään sahalaitoksen omistaa FM Timber Oy ja tuotannosta vastaa Pyhännän Puujalostus Oy[15].
Suurimmillaan PRT-Forest-konserni työllisti lähes tuhat ihmistä vuonna 2007, vuonna 2017 henkilöstömäärä oli 707. Konserni teki 2010-luvulla enimmäkseen tappiollisia tilinpäätöksiä, mikä johtui muun muassa sahateollisuuden huonosta kannattavuudesta ja epäonnistuneesta investoinnista Hartolan elementtitehtaaseen. Vuonna 2017 liikevaihdosta 36 prosenttia tuli hirsitaloista, 23 prosenttia puutaloista, 17 prosenttia valmistaloista, 9 prosenttia ikkunoista ja ovista, 8 prosenttia sahatoiminnasta ja 7 prosenttia kalusteista.[1] Kun vuoden 2017 liikevaihto oli 141 miljoonaa, oli se vuonna 2023 enää 38,8 miljoonaa euroa. Samaan aikaan henkilöstömäärä on laskenut alle kolmasosaan vuoden 2017 luvusta.[2].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhännän Rakennustuote Oy:n perusti vuonna 1967 Pyhännän kunnan teollistamislautakunta, tavoitteenaan luoda teollisuutta väestökadosta kärsivään pieneen maaseutukuntaan. Toimitusjohtajaksi ja toiminnan käynnistäjäksi tuli vuonna 1968 Veijo Sydänmetsä, joka sittemmin osti yrityksen itselleen. Ensimmäisiä tuotteita olivat elementtirakenteiset kesämökit, sitten työmaaparakit ja vuodesta 1972 puurakenteiset pientalot, joiden menestyksen ansiosta mökki- ja parakkituotannosta voitiin luopua 1974. Loma-asuntoihin yritys palasi vuonna 1982 ostaessaan hirsimökkejä tekevän Kontiotuotteen. 1990-luvun alkupuolella konserniin liitettiin kalustevalmistaja Mellano ja Lappli-Talot. Vuosina 1975–1981 konserniin kuului myös Pyhännän Einestukku Oy, joka myytiin Pauligille ja tunnetaan nyt nimellä Maustaja. Vuonna 1998 taloteollisuus ja sahateollisuus eriytettiin omiksi yhtiöikseen Pyhännän Rakennustuote Oy ja PRT-Wood Oy. Holdingyhtiön nimeksi otettiin PRT-Forest Oy.[16][1]
Paljolti PRT-Forest-konserniin kuuluvien ja kuuluneiden yhtiöiden ansiosta Pyhännästä on tullut Suomen teollistunein kunta, jossa yli puolet kuntalaisista saa elantonsa teollisuudesta.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Vuosikertomus 2017. PRT-Forest Oy, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.6.2018). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d PRT-Forest Oy kauppalehti.fi. Viitattu 30.11.2024.
- ↑ Konsernirakenne PRT-Forest. Arkistoitu 18.8.2018. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Pyhännän Rakennustuote. CLT:n potentiaali PRT Oy:n näkökulmasta (PDF) Pyhännän Rakennustuote Oy. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Eskanen, Jukka: Tappion tekemiseen kyllästynyt talotehdas sulkee ovensa Yle Uutiset. 26.6.2013. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Pyhännän Rakennustuote vahvistuu Projektiuutiset. 6.1.2016.
- ↑ Junnonaho, Sari: Pyhännän Rakennustuote myi Hartolan tehtaan – 75 työntekijää Lehto Group Oy:n palvelukseen Siikajokilaakso. 8.3.2018. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Pirilä, Marjo: Kaatunut talotehdas vei Hartolasta työpaikat Yle Uutiset. 28.11.2024. Viitattu 30.11.2024.
- ↑ Lapinlahdella toimiva Mellano vaihtoi omistajaa Yle.fi. 1.10.2019. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ Lappli-Talot lopettaa toimintansa Tornion Laivaniemessä yle.fi. 9.12.2020. Viitattu 9.11.2022.
- ↑ Hirsitalojen kysyntä romahti – Markkinajohtaja Kontiolta karu ennuste Talouselämä. 1.3.2023. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ PRT-Forest jakautuu – Kontiotuotteesta muodostetaan oma konserninsa sttinfo.fi. 29.4.2022. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ Höyläämön käynnistäjillä näytön paikka – kapasiteettia löytyy sahatavaran jalostamiseen siikajokilaakso.fi. 9.5.2019. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ PRT-Wood sai päätökseen yt-neuvottelut Pyhännällä radiopooki.fi. 25.10.2016. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ FM Timber -konserni hankkii omistukseensa sahan Pyhännällä – aikoo tuplata tuotannon Kaleva. 16.12.2021. Viitattu 9.11.2022.
- ↑ Teollisuusneuvos Veijo Sydänmetsä: Yritys muuttuu – arvot säilyvät PRT-Forest Oy. Arkistoitu 7.6.2010. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.