Punch-Drunk Love – rakkauden värit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punch-Drunk Love – rakkauden värit
Punch-Drunk Love
Ohjaaja Paul Thomas Anderson
Käsikirjoittaja Paul Thomas Anderson
Tuottaja
Säveltäjä Jon Brion
Kuvaaja Robert Elswit
Leikkaaja Leslie Jones
Pukusuunnittelija Mark Bridges
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Columbia Pictures
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 95 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 25 miljoonaa dollaria[1]
Tuotto 24,7 miljoonaa dollaria[2]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Punch-Drunk Love – rakkauden värit (engl. Punch-Drunk Love) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen romanttinen draamakomediaelokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Paul Thomas Anderson.[3] Sen pääosissa ovat Adam Sandler ja Emily Watson.

Punch-Drunk Love – rakkauden värit sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 2002, jossa se kilpaili Kultaisesta palmusta. Paul Thomas Anderson palkittiin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinnolla.[4] Adam Sandler sai myös roolistaan parhaan miespääosan Golden Globe -ehdokkuuden.

Barry (Adam Sandler) on hissukkamainen seitsemän sisarensa nöyryyttämä vanhapoika, jolla on humoristisia WC-tarvikkeita myyvä yritys. Mies ihastuu häntä vaivihkaa lähestyvään brittikaunokaiseen, mutta turvautuu arkuuksissaan mieluummin maksulliseen puhelinseksipalveluun, joka osoittautuu kiristäjien virittämäksi ansaksi.[5]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Adam Sandler  Barry Egan  
 Emily Watson  Lena Leonard  
 Philip Seymour Hoffman  Dean Trumbell  
 Mary Lynn Rajskub  Elizabeth Egan  
 Luis Guzmán  Lance  
 Robert Smigel  Walter  

Turun Sanomien Tapani Maskulan mielestä Punch-Drunk Love on pitkälti vain venytetty vitsi ja itsetarkoituksellinen ilveily. Elokuvan värikäs musikaaliestetiikka on ristiriidassa sen paikoilleen jämähtäneen toteutuksen kanssa, joka kärjistyy koomikko Adam Sandlerin fyysisessä kömpelyydessä. ”Hempeää hupsuttelua vaativissa kehyksissä on äärimmäisen vaikea niellä hänen neuroottisen kiukuttelevaa aikuislastaan, josta ei häivähdä esiin lainkaan romantiikan hehkua eikä liikunnan iloa.”[5]

  1. Punch-Drunk Love The Numbers. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  2. Punch-Drunk Love (2002) Box Office Mojo. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  3. Varjola, Markku: Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000–2007, s. 5. Helsinki: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry, 2008. Arkistoitu 16.10.2013. (pdf) (viitattu 18.11.2012).
  4. Festival de Cannes: Punch-Drunk Love Cannes Film Festival. Arkistoitu 18.1.2012. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  5. a b Maskula, Tapani: Punch-Drunk Love - rakkauden värit Turun Sanomat. 30.3.2003. Viitattu 22.4.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]