Kesykyyhky
| Kesykyyhky | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kyyhkylinnut Columbiformes |
| Heimo: | Kyyhkyt Columbidae |
| Suku: | Columba |
| Laji: | Kalliokyyhky livia |
| Alalaji: | domestica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Columba livia domestica |
|
| Katso myös | |
Kesykyyhky (Columba livia domestica) eli pulu on kaupunkielämään sopeutunut kalliokyyhkystä polveutuva alalaji. Kesykyyhkyjä, joilla on hyvä suunnistuskyky, voidaan käyttää kirjekyyhkyinä. Kesykyyhkyn kuvaili tieteelle Johann Friedrich Gmelin. Kesykyyhky on ehkä ensimmäinen ihmisen kesyttämä lintu ja sitä on käytetty myös ravintona.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesykyyhkyn ulkonäkö on kirjava ja sen päävärit ovat musta, valkoinen ja harmaa. Yläperä on usein valkoinen, kalliokyyhkyllä aina. Silmät ovat punertavia. Poikasen silmä on tumma, mutta se alkaa vaaleta ja vaihtaa väriä noin yhden kuukauden iässä ja 3–3,5 kuukauden ikäisenä iiris on punertava tai oranssi.
Pituus on noin 29–35 cm ja paino noin 315–410 grammaa. Ääni on tyypillinen kujerrus.[2]
Vanhin suomalainen rengastettu kesykyyhky on ollut vähintään 10 vuotta 7 kuukautta 4 päivää vanha.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesykyyhky pesii kaupungeissa ympäri maapalloa. Maailmassa arvioidaan olevan 17–28 miljoonaa yksilöä. Näistä Euroopassa pesii useita miljoonia pareja. Alkuperäisiä kalliokyyhkyjä pesii yhä runsaasti etenkin Etelä-Euroopassa, mutta villit ja kesyt populaatiot sekoittuvat helposti.
Suomessa kesykyyhkyjä arvioidaan pesivän noin 40 000 paria ja sitä tavataan suurelta osin kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Naantalin Kuparivuoren kalliojyrkänne on harvoja paikkoja Suomessa, jossa pulut ovat pesineet alkuperäisessä ympäristössään.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Kesykyyhkyt elävät parvissa ja ne viihtyvät hyvin kaupungeissa, joissa ne pesivät talojen seinustojen räystäiden alle ja syvennyksiin sekä siltojen rakenteisiin. Maaseudulla ne viihtyvät viljakuivurien ja viljavarastojen liepeillä. Kesykyyhky on erittäin taitava lentäjä ja sillä on tarkka näkö. Puluja on vainottu ankarasti niiden ulosteissa mahdollisesti esiintyvän ornitoosin takia.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesykyyhky munii kaksi munaa kerrallaan ja muninta tapahtuu ympäri vuoden, mutta pääasiallisesti lisääntyminen tapahtuu kesäaikaan. Kummatkin sukupuolet hautovat ja haudonta-aika kestää noin 16–18 vuorokautta. Molemmat puolisot hoitavat poikasia, jotka oppivat lentämään 3–5 viikon ikäisinä. Kyyhkyt ruokkivat poikasiaan kuvun pintasolujen muodostamalla ”kupumaidolla”. Poikasen äänenmurros on noin 1,5 kuukauden ikäisenä, jolloin poikasääni muuttuu aikuisen kyyhkyn kujerrukseksi. Tuolloin poikaselle tulee ”murrosikä” ja pariutumis- ja reviirikäytöksen harjoittelu alkaa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesykyyhkyt syövät sekalaista ravintoa kuten siemeniä, herneitä, hyönteisiä, matoja ja varsinkin taajamissa ruokajätteitä. Ihmisten jätteet aiheuttavat linnuille terveysongelmia, kasvuhäiriöitä ja voivat jopa olla hengenvaarallisia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Domestic pigeon | bird Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Kesykyyhky Luontoportti. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.