Psykologi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Psygologi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ammattia. Psykologi on myös Suomen psykologiliiton julkaisema ammattilehti.
Psykologi, filosofian professori ja Suomen Akatemian jäsen Eino Kaila (1890–1958) on suomalaisen psykologiatieteen historian merkkihenkilö.

Psykologi on ihmisen mielen, käyttäytymisen, tunne-elämän ja ajattelun asiantuntija[1] sekä psykologiatiedettä harjoittava terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö (Valvira)[2][3][4]. Psykologin asiantuntijuudessa yhdistyvät tieteellinen ajattelu ja tutkimusosaaminen, psykometriikan tuntemus, kliininen kokemus, ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettinen tuntemus sekä ymmärrys erilaisista sosiaalisista vuorovaikutusprosesseista kahdenvälisistä suhteista aina organisaation ja yhteiskunnan tasolle saakka.[1] Psykologeja toimii yhteiskunnan eri sektoreilla, eniten terveydenhuollossa. Työikäisiä laillistettuja psykologeja on Suomessa 6 500, joista ammatissa toimivia on noin 5 000.[5]

Koulutus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologi on akateemiselta peruskoulutukseltaan psykologian maisteri, PsM. Psykologin tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä (kandidaatti, PsK, 180 op + maisteri, PsM, 150 op) ja ohjeellinen suoritusaika 5,5 vuotta[6][7][8][9][10][11].Tutkintoon sisältyy pakollinen viiden kuukauden harjoittelujakso.[12] Psykologiksi voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

Jatko- ja täydennyskoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisterin tutkinnon jälkeen psykologeilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan yliopiston tieteellisillä jatko-opinnoilla, jolloin tutkintona on joko psykologian lisensiaatti (PsL) tai psykologian tohtori (PsT). Ennen psykologian lisensiaattitutkinnon pystyi suorittamaan myös erikoispsykologin tutkintona viiteen eri erikoisalaan. Nykymuodossaan, eli syksystä 2016 lähtien, erikoispsykologin koulutus ei ole lisensiaattitutkintotasoinen, vaan Psykonet-yliopistoverkoston järjestämä 70 opintopisteen (kolmen vuoden; työn ohessa) erikoistumiskoulutus[13]joko neuropsykologian; kliinisen mielenterveyspsykologian; lasten ja nuorten; terveyspsykologian; työ- ja organisaatiopsykologian tai psykoterapian alalta. [14]

Yleinen psykologin jatko- ja täydennyskoulutus erikoispsykologikoulutuksen (yllä) lisäksi on psykoterapeuttikoulutus[12].

Psykologi ja muut ammattinimikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatteina psykologi ja psykiatri sekoitetaan usein keskenään. Toisin kuin psykiatrit, psykologit eivät Suomessa aseta lääketieteellisiä diagnooseja (ICD-10) eri mielenterveyden häiriöille eivätkä määrää lääkkeitä. Sen sijaan psykologi voi esimerkiksi tutkimustensa, osaamiskompetenssinsa sekä kriittisen asiantuntijuutensa[5] keinoin tehdä psykodiagnostiikkaa eli kuvailla ongelmien luonnetta, kartoittaa asiakkaan vahvuuksia ja selvittää keinoja asiakkaan tilanteen parantamiseksi. Niin psykiatri kuin psykologikaan ei voi tarjota Kelan korvaamaa psykoterapiaa käymättä lisäksi erillistä psykoterapeuttikoulutusta (erikoistumiskoulutus, 3–5 v). Psykologin koulutus sinänsä mahdollistaa kuitenkin terapeuttisen asiakastyön sekä ohjauksen ja neuvonnan.

Sosiaalipsykologiksi itseään kutsuvat eivät ole psykologeja koulutukseltaan, eivätkä siten ole laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä[15]. Asian voi tarkistaa ammattilaisen nimeä hakemalla JulkiTerhikki-palvelusta.


Työnkuva Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin psykologi toimii oman tieteen- ja ammattialansa edustajana työyhteisössään sekä tekee suoraa asiakasvastaanottotyötä, joka käsittää sekä supportiivisen ja terapeuttisen työskentelyn että psykologiset tutkimukset, joihin osana kuuluvat psykologiset testit. Niiden oikeudenomistajan määräämänä käyttörajoituksena on psykologin pätevyys, kun oikea käyttö tai tulosten tulkinta edellyttää psykologisten teorioiden yleistietämystä, psykologisten tutkimusmetodiikan kokonaisuuksien hallintaa ja/tahi tietyn tasoista tilastomatemaattisten menetelmien ja termien hallintaa.[16]

Psykologisen tutkimuksen avulla voidaan hakea selvyyttä esimerkiksi työkykyyn, oppimisvaikeuksiin, rikoksesta epäillyn ihmisen syyntakeisuuteen, huoltajuuskiistaan, epäilyyn lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, työnhakijan soveltuvuudesta tiettyyn ammattiin tai potilaan diagnoosiin. Psykologi saattaa myös ohjata asiakasryhmiä ja pitää koulutuksia. Asiakastyön lisäksi psykologien työhön sisältyy yhteistyötä muiden toimijoiden ja omaisten kanssa sekä suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Osa psykologeista toimii johto-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä, jolloin asiakasvastaanottotyötä ei välttämättä ole ollenkaan.

Psykologit sijoittuvat Psykologiliiton mukaan eri työaloille seuraavasti[17]:

  • Sairaala/poliklinikka 17 %
  • Terveyskeskus 12 %
  • Mielenterveystoimisto 12 %
  • Kasvatus- ja perheneuvola 12 %
  • Yksityinen yritys 12 %
  • Työhallinto 11 %
  • Oppilaitos, yliopisto 8 %
  • Koulutoimi (koulupsykologit) 6 %
  • Valtion virasto 5 %
  • Muu sosiaalitoimi 3 %
  • Muu työpaikka 2 %

Monet psykologit ovat myös kouluttautuneet esimerkiksi psykoterapeuteiksi tai työnohjaajiksi.[18] Yksityisinä ammatinharjoittajina, esimerkiksi psykoterapeutteina tai neuropsykologeina, psykologeista toimii noin 564.[1]

Ammattietiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologien toimintaa Suomessa ohjaavat Pohjoismaiden psykologien (Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan) ammattieettiset periaatteet.[19]Periaatteet ovat hyvin linjassa myös psykologian alan maailmanjärjestöjen (International Union of Psychological Science; International Association of Applied Psychology) asettaman työryhmän linjausten sekä eurooppalaisten psykologien ammattieettisten periaatteiden (European Federation of Psychologists' Associations) kanssa.[20]

Ammattieettiset pääperiaatteet ovat

  • Yksilön oikeuksien ja arvon kunnioittaminen
  • Ammatillinen pätevyys
  • Vastuu
  • Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti).[20]

Ruotsin(Sveriges Psykologförbund) ja Suomen psykologiliittojen sivuilta periaatteisiin voi tutustua tarkemmin.

Suomen Psykologiliitolla on lisäksi Ammattieettinen lautakunta, joka valmisteluelimenä yhtäältä käsittelee psykologien ammattieettisiä kysymyksiä ja toisaalta selvittää periaatteita vastaan mahdollisesti tehtyjä rikkomuksia.[19]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Mitä psykologi tekee? psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 24.5.2018.
  2. ↑ Laillistaminen psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 24.5.2018.
  3. ↑ Terveydenhuollon ammattioikeudet Valvira.fi. Viitattu 25.5.2018.
  4. ↑ Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 25.5.2018.
  5. ↑ a b Tietoa psykologeista psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 24.5.2018.
  6. ↑ Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 25.5.2018.
  7. ↑ Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 25.5.2018.
  8. ↑ Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 25.5.2018.
  9. ↑ Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 25.5.2018.
  10. ↑ Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 25.5.2018.
  11. ↑ Opintopolku.fi studieinfo.fi. Viitattu 25.5.2018.
  12. ↑ a b Psykologien koulutus psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 25.5.2018.
  13. ↑ Uusimuotoinen erikoispsykologikoulutus Psykonet. Viitattu 24.5.2018.
  14. ↑ Erikoispsykologikoulutuksen (70op) voi suorittaa työn ohella kuudessa eri yliopistossa. Psykologiliitto. Viitattu 29.11.2023.
  15. ↑ roosatah: Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja UEF-lähettiläät. 23.3.2020. Viitattu 29.11.2023.
  16. ↑ Pekka Heiskari: Psykologien käyttämien testien laatuluokituksen ja testien käyttäjävaatimusten perusteista Suomen Psykologiliitto ry:n ja Suomen Psykologinen Seura ry:n nimittämän testilautakunnan päätös. Viitattu 25.5.2018.
  17. ↑ Psykologien työpaikat psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 24.5.2018.
  18. ↑ Tuomo Tikkanen, Psykonet-luento, marraskuu 2005
  19. ↑ a b Psykologin ammattietiikka psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 25.5.2018.
  20. ↑ a b Psykologien ammattieettiset periaatteet psyli.fi. Suomen Psykologiliitto. Viitattu 25.5.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Psykologi&oldid=22478443”