Panathenaia-amfora
Panathenaia-amfora[1] eli panateenalainen amfora[2] on antiikin Ateenassa valmistettu attikalaisen keramiikan amforatyyppi, jota jaettiin palkintoina Panathenaia-kisojen voittajille. Panateenalaiset amforat koristeltiin aina mustakuviotekniikalla.[1][3]
Pseudo-Panathenaia-amfora (pseudo-panateenalainen amfora) on amfora, joka jäljittelee tyyliltään Panathenaia-amforoita, mutta ei kuitenkaan ole toiminut Panathenaia-juhlan palkintona.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panathenaia-amforoita jaettiin palkintoina Ateenan tärkeimpään juhlaan eli Panathenaia-juhlaan kuuluneiden kisojen voittajille. Palkintona annettaessa amforat olivat täynnä attikalaista oliiviöljyä. Kisat perustettiin 560-luvulla eaa., ja samalta ajalta tunnetaan varhaisimmat esimerkit Panathenaia-amforoista. 500-luvun eaa. lopulla Panathenaia-amforoita koristelivat monet kuuluisat vaasimaalarit, kuten Eksekias ja Lydos.[4]
Amforoita valmistettiin pitkään, ja ne kehittyivät ajan kuluessa yhä hienostuneemmiksi. 300-luvulla eaa. amforoihin alettiin kirjata eponyymiarkontin nimi, mikä on hyödyllinen tieto vaasien ajoittamisen kannalta.[5] Viimeiset ajoitetut Panathenaia-amforat tehtiin hellenistisen kauden alussa vuonna 312/311 eaa.[4] Amforoita kuitenkin arvioidaan valmistetun aina 100-luvulla eaa. saakka.[3]
Muoto ja koristelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panathenaia-amforat ovat eräs kaula-amforoiden muoto, ja muistuttavat ulkoisesti jossakin määrin myös kuljetusamforaa. Amforat ovat suhteellisen suurikokoisia, ovaalivatsaisia, pienijalkaisia ja kapeakaulaisia. Ne kapenevat alaosastaan, ja niissä on pieni jalkalevy. Amforoiden korkeus on noin 60–70 cm.[1][3][5][4]
Panathenaia-amforat koristeltiin aina mustakuviotekniikalla, joka jäi muutoin käytöstä attikalaisessa keramiikassa 400-luvun eaa. alkupuolella. Tämä mustakuviokeramiikan muoto on ainoa, joka säilyi käytössä vielä senkin jälkeen, kun muu mustakuviotekniikka ja myös punakuviotekniikka oli jäänyt käytöstä.[3]
Varsinaiset Panathenaia-amforat
Varsinaisten Panathenaia-amforoiden yhdellä sivulla on aina kuvattuna Athene Promakhos, jolle kisat oli omistettu. Jumalatar esitetään sotisovassa kahden pylvään välissä. Samalla puolella on myös piirtokirjoitus των Ἀθήνηθεν ἄθλων, tōn Athēnēthen athlōn, ”Kisoista Ateenassa”, sekä 300-luvulla eaa. myös eponyymiarkontin nimen sisältänyt piirtokirjoitus. Toisella puolella on aina kuva, joka esittää voiton tuonutta urheilulajia.[1][5] Varhaisvaiheessa maalaukset kuvaavat juoksu- ja hevoslajeja sekä nyrkkeilyä. 500-luvun eaa. lopulta alkavat esiintyä myös viisiottelun lajit ja paini. Erikoislajit, kuten hoplitodromos, tulevat mukaan kuvitukseen 400-luvulla eaa.[3]
Ajan myötä amforoiden muodoissa ja koristelussa ja erityisesti Athenen esityksessä tapahtui muutoksia, jotka auttavat osaltaan vaasien ajoittamisessa.[3]
-
Panathenaia-amforan muoto ulkoa ja sisältä.
-
Panathenaia-amfora, n. 520 eaa., puoli A: Athene.
-
Edellisen puoli B: hevoslaji.
-
Panathenaia-amfora, Eufiletos-maalari, n. 530–520 eaa., juoksulaji.
-
Panathenaia-amfora, n. 530 eaa., viisiottelu.
-
Panathenaia-amfora, n. 500 eaa., kamppailulaji.
-
Panathenaia-amfora, n. 490 eaa., hevoslaji.
-
Panathenaia-amfora, n. 490 eaa., nyrkkeily.
-
Panathenaia-amfora, n. 480–470 eaa., kamppailulaji.
Pseudo-Panathenaia-amforat
Pseudo-Panathenaia-amforat ovat muutoin samanlaisia kuin varsinaiset Panathenaia-amforat, mutta ne tunnistaa erityisesti kisapalkintona toimimista osoittaneen piirtokirjoituksen puuttumisesta. Joskus niiden kuvitus esittää muita aiheita kuin kisavaaseissa, ja niissä esiintyy myös punakuviotekniikkaa. Panathenaia-amforoista tehtiin myös pienoisversioita, mahdollisesti matkamuistoiksi.[3][5]
-
Pseudo-Panathenaia-amfora, Princeton-maalari, n. 550–540 eaa.
-
Pseudo-Panathenaia-amfora, n. 500–485 eaa. Puoli A: Athene.
-
Edellisen puoli B: musiikkikilpailut.
-
Pseudo-Panathenaia-amfora, n. 500 eaa.
-
Pienoiskokoinen ”Panathenaia-amfora”, n. 400-eaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Panathenaia-amfora”, Antiikin käsikirja, s. 398. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Panateenalainen palkintoamfora Tieteen termipankki. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ a b c d e f g h Panathenaic amphora Perseus Encyclopedia.
- ↑ a b c Late black-figure pottery vases Ίδρυμα Μείζονος Ελληνισμού. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ a b c d Panathenaic prize amphora Classical Art Research Center, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panathenaia-amforat Wikimedia Commonsissa