Siirry sisältöön

Ponte Sant’Angelo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pons Aelius)
Ponte Sant’Angelo
Pons Aelius
Ponte Sant’Angelo.
Ponte Sant’Angelo.
Ylittää Tiber
Sijainti Rooma, Latium, Italia
Siltatyyppi holvisilta
Pisin jänneväli 18 m
Pituus 135 m
Leveys 10,95 m
Korkeus 7 m
Avattu liikenteelle n. 134
Koordinaatit 41°54′06.5″N, 12°27′59″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ponte Sant’Angelo, antiikin Pons Aelius, on silta Roomassa Italiassa. Se ylittää Tiberin Ponten kaupungiosasta Borgoon. Silta valmistui keisari Hadrianuksen aikana vuonna 134.[1][2][3]

Pons Aeliuksen rakennutti keisari Hadrianus oman mausoleuminsa eli nykyisen Castel Sant’Angelon yhteyteen. Sen suunnitteli Hadrianuksen arkkitehti Decrianus, jonka nimi esiintyy myös muodossa Demetrianus,[4] ja se valmistui vuonna 134 jaa.[1][5] Silta on kuvattu Hadrianuksen lyöttämässä pronssimitalissa. Virallisen nimensä silta sai Hadrianuksen sukunimestä Aelius. Tämän lisäksi siltaa kutsuttiin myös nimellä Pons Hadriani, ”Hadrianuksen silta”.[1][6]

Ponte Sant’Angelo ja Castel Sant’Angelo.
Ponte Sant’Angelo Caspar van Wittelin maalauksessa 1690. Maalauksessa näkyy osa sillan alkuperäisistä pienistä sivukaarista, jotka eivät ole enää jäljellä.

Keskiajalla Ponte Sant’Angelo tunnettiin nimellä Pons Sancti Petri eli ”Pyhän Pietarin silta”.[1][7] Se oli kaupungin neljästä toimivasta sillasta ainoa, joka johti Vatikaaniin ja Pietarinkirkkoon.[8] Reitti oli Pyhän Pietarin haudalle matkustavien pyhiinvaeltajien suosima. Joulukuussa 1450 sillalla tapahtui tuhoisa onnettomuus, kun riemuvuoden vuoksi Roomaan tulleet pyhiinvaeltajat tungeksivat sillalla ja sen kaide sortui. Toistasataa ihmistä sai surmansa.[9] Vaikuttaa siltä, ettei silta ollut kärsinyt suuria vaurioita ennen tätä. Silta korjattiin paavi Nikolaus V:n toimeksiannosta.[1]

Vuonna 1527[1] (tai 1534)[10] Klemens VII pystytti sillalle pyhien Pietarin ja Paavalin patsaat.[1] Paavali III lisäsi niiden oheen vuonna 1536 kahdeksan patsasta, jotka esittivät neljää evankelistaa ja neljää Vanhan testamentin patriarkkaa, mutta ne poistettiin melko pian.[10] Vuosina 1669–1671 Klemens IX lisäsi kymmenen enkeliveistosta, joiden veistosohjelmaa johti Gian Lorenzo Bernini. Bernini suunnitteli siltaan myös uudet reunakaiteet.[1][10]

Sillan varsinainen rakenne pysyi muuttumattomana aina vuoteen 1892 saakka. Tuolloin Tiberin rannan uudelleenpengertämistöiden yhteydessä sillan kumpikin pää piti purkaa ja rakentaa uudelleen.[1] Nykyään silta on ainoastaan jalankulkijoiden käytössä.

Ponte Sant’Angelo on holvisilta, jonka pituus on 135 metriä,[11] leveys 10,95 metriä[1] ja korkeus 7 metriä.[11] Rakentamiseen on käytetty travertiinia ja peperinoksi kutsuttua tuffia.[1]

Ponte Sant’Angelo Castel Sant’Angelolta nähtynä.

Alun perin sillassa oli kolme pääkaarta, joiden halkaisija oli 18,39 metriä, ja kolme pienempää kaarta vasemmalla puolella (alajuoksulle katsottaessa), halkaisijoiltaan 3, 3,5 ja 7,59 metriä, sekä kaksi kaarta oikealla, halkaisijoiltaan 7,59 ja 3,75 metriä. Korkeampi keskiosa, joka oli pääkaarien päällä, vietti alaspäin 15 asteen kulmassa, ja vasemmalla puolella oli pitkä ramppi, joka johti sillalle.[1]

Vuoden 1892 uudelleenpengertämistöiden yhteydessä alkuperäisestä sillasta jätettiin jäljelle vain kolme keskimmäistä kaarta. Kolme läntisintä ja kaksi itäisintä holvikaarta yhdistettiin ja rakennettiin uudelleen keskimmäisten kaarten mukaisiksi.[1] Näin sillassa on nykyisin viisi kaarta, joiden kaikkien jänneväli on noin 18 metriä.[11]

Sillan arvellaan olleen koristeltu patsailla jo antiikin aikana.[10] Nykyisin sitä reunustaa kaksitoista 1500–1600-luvuilla pystytettyä patsasta, jotka esittävät Pietaria ja Paavalia ja kymmentä enkeliä, jotka pitävät käsissään Kristuksen kärsimyksen symboleita.[10] Kaksi enkelipatsasta on Berninin itsensä tekemiä. Kummastakin on nykyisin sillalla vain patsaiden kopiot, sillä alkuperäiset on siirretty Sant’Andrea delle Fratten kirkkoon.[4] Monet muista kuvanveistäjistä olivat Berninin oppilaita.[12]

Bernini suunnitteli patsaat ja niiden sijoittelun niin, että ne toimivat yhtä lailla sillan kummastakin päästä tulleille katselijoille. Suurimman huomion sai kuitenkin näkymä Rooman keskustan suunnasta Castel Sant’Angelolle tultaessa, sillä useimmat pyhiinvaeltajat tulivat sieltä.[12]

Patsaat ovat Rooman keskustasta päin Castel Sant’Angelolle tultaessa (vuorotellen vasemmalta ja oikealta):[10][12]

Kuva Nimi Kuvanveistäjä(t) Piirtokirjoitus
Pyhä Pietari Lorenzetton koulu Hinc humilibus venia
(”Täällä anteeksianto nöyrille”)
Pyhä Paavali Paolo Romanon koulu Hinc retributio superbis
(”Täällä rangaistus ylpeille”)
Enkeli ja ruoskat Lazzaro Morelli In flagella paratus sum
(”Minä olen valmis vitsauksiin”)[13]
Enkeli ja valtaistuin Antonio Raggi Tronus meus in columna
(”Valtaistuimeni on pylvään päällä”)[14]
Enkeli ja orjantappurakruunu Gian Lorenzo Bernini (alkuperäinen Sant’Andrea delle Fratten kirkossa, kopio Paolo Naldini) In aerumna mea dum configitur spina
(”Ahdistuksessani – – kun piikki isketään kiinni”)[15]
Enkeli ja hikiliina Cosimo Fancelli Respice faciem Christi tui
(”Katso voideltusi [= Kristuksesi] kasvoja”)[16]
Enkeli, vaate ja arpa Paolo Naldini Super vestimentum meum miserunt sortem
(”Heittävät puvustani arpaa”)[17]
Enkeli ja naulat Girolamo Lucenti Aspicient ad me quem confixerunt
(”He kohottavat katseensa minuun – – jonka ovat lävistäneet”)[18]
Enkeli ja INRI-kirjoitus Gian Lorenzo Bernini (alkuperäinen Sant’Andrea delle Fratten kirkossa, kopio Giulio Cartari) Regnavit a ligno deus
(”Jumala hallitsi [ristin]puusta”)[19]
Enkeli ja risti Ercole Ferrata Cuius principatus super humerum eius
(”Hän kantaa valtaa harteillaan”)[20]
Enkeli ja sieni Antonio Giorgetti Potaverunt me aceto
(”Janooni he juottivat etikkaa”)[21]
Enkeli ja kahleet Domenico Guidi Vulnerasti cor meum
(”Olet vienyt sydämeni”)[22]
  1. a b c d e f g h i j k l m Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Pons Aelius”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Pons Aelius Pleiades. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  3. Pons Aelius (Rome) 2 Roma ToposText. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  4. a b von Matt, Leonard & Barelli, Franco: DuMont Kunst-Reiseführer - Rom 6. painos, s. 55. DuMont Buchverlag, 1983. ISBN 3-7701-0707-1 (saksaksi)
  5. Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 69.23; CIL VI 973; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545.
  6. Historia Augusta, Hadrianus 19; Prudentius: Liber Peristephanon 12.6; Mirabilia urbis Romae II; Polemius Silvius: Laterculus 545; Ordo Bened. pass.
  7. (Anonimo Magliabechiano = Anonimo Gaddiano 158.
  8. Castrén, Paavo & Pietilä Castrén, Leena: Rooma, s. 164. Gaudeamus, 1982. ISBN 951-662-314-X
  9. Lees-Milne, James: Saint Peter's Basilica.org. Viitattu 6.10.2007. (englanniksi): ”In the Jubilee year of 1450, the crowds had been such that to the pope's great distress two hundred people were crushed to death on the Bridge of S. Angelo.”
  10. a b c d e f Passeggio di Ponte S. Angelo Rome in the Footsteps of an XVIIIth Century Traveller. (englanniksi)
  11. a b c Ponte Sant'Angelo Structurae. Viitattu 6.10.2007. (englanniksi)
  12. a b c Passeggio di Ponte S. Angelo – page two Rome in the Footsteps of an XVIIIth Century Traveller. (englanniksi)
  13. Ps. 38:18 = Vulgatan Ps. 37:18: ”ego in flagella paratus”.
  14. Sir. 24:4: ”valtaistuimeni oli pilvipatsaassa”.
  15. Ps. 32:4 = Vulgatan Ps. 31:4: ”in aerumna mea; dum configitur mihi spina diapsalma”.
  16. Ps. 84:10 = Vulgatan Ps. 83:10.
  17. Ps. 22:19 = Vulgatan Ps. 21:19.
  18. Sak. 12:10.
  19. Perustuu uskonnolliseen hymniin.
  20. Jes. 9:5.
  21. Ps. 69:22 = Vulgatan Ps. 68:22.
  22. Laul. l. 4:9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]