Pohjoinen kiillotettu musta keramiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoinen kiillotettu musta keramiikka oli varhaisten intialaisten valtioiden saviastiatyyli.

Pohjoinen kiillotettu musta keramiikka (Northern Black Polished Ware, NBPW)[1] on keramiikkatyyli, joka liitetään intialaiseen noin 700–100 eaa. kukoistaneeseen kulttuuriin. Kausi voidaan jakaa vielä kahteen vaiheeseen, varhais- (700–400 eaa.) ja myöhäisvaiheeseen (400–100 eaa.)[2]

Keramiikkatyylin nimi on hieman harhaanjohtava, sillä esineistöä on löytynyt muualtakin kuin Pohjois-Intiasta ja ne eivät aina ole mustia.[3] Tyypin keramiikka on laajimmilla levinnyt keramiikkatyyli historiallisessa Intiassa. Sen leviäminen on yhdistetty Maurya-valtakunnan leviämiseen.[2] Ensimmäiset NBPW-keramiikan tuotteet löydettiin 1800-luvulla ja Taksilasta 1913. Sittemmin melkein 1 500 kohteesta on löytynyt tämän tyylin keramiikkaa. Punjabissa, Haryanassa, Rajasthanissa ja läntisessä Uttar Pradeshissa NBPW-keramiikkaa edelsi maalattu harmaa keramiikka ja itäisessä Uttar Pradeshissa sekä Biharissa punamusta keramiikka.[3]

Pohjoiseen kiillotetuun mustaan keramiikkaan liittyy monenlaisia astioita, jotka oli tehty hyvin hienojakoisesta savesta. Esineet olivat melko ohuita, joskus vain 1,5 senttimetriä paksuja. Astioilla oli kiiltävä pinta, mutta pinnoituksen tekotapaa ei nykyään varmuudella tiedetä. Esineet olivat yleensä maalaamattomia, mutta niissä sattoi olla erilaisia kuvioita, jotka oli maalattu usein keltaisella tai vaalealla sinooperilla.[3]

  1. Parpola, s. 35.
  2. a b Earthenware and Pottery India Heritage. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
  3. a b c Singh, s. 260.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]