Podcast

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Podcasti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Sisältö on jäänyt vuoteen 2007.

Podcast on tilauksesta verkkosyötteenä tietokoneeseen tai vastaavaan vastaanottimeen jaettava ääni- tai videotallenne.[1][2][3][4] Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Podcastien tuotannon etu on edullisuus ja marginaaliryhmienkin tavoittaminen; kustannus ohjelman lähettämisestä radioaalloille jää pois ja podcast on tyypillisesti saatavilla netissä pitkään vielä julkaisunsa jälkeen.

Podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, jotka viittaa audiotiedostojen julkaisemiseen Applen iPod -MP3-soittimelle. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004[5] ja Suomessa ensimmäiset podcastit julkaistiin vuonna 2005.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Tristan Louis ehdotti multimediatiedostojen viittaukseen käytettävän "enclosures"-tunnisteen lisäämistä RSS-formaattiin.[7] Toimittaja Adam Curry ja ohjelmoija Dave Winer kehittelivät tätä ajatusta edelleen ja Winer lisäsikin ”enclosure”-tuen RSS 0.92:een[8] ja seuraavana vuonna Radio Userland -palveluunsa. Radio Userlandin audioblogging oli ensimmäinen ohjelma, joka sisälsi kaiken podcastauksessa tarvittavan ja audiobloggauksen pioneerit, kuten Winer,[9] Curry[10] ja Gilchrist[11] tekivät sillä kokeiluja. Kuitenkin vasta syyskuussa 2003 tekniikka sai kunnon käytännön esimerkin sen mahdollisuuksista, kun Winer ja entinen New York Timesin toimittaja Christoper Lydon tekivät 25-osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli bloggaajia, futuristeja ja poliitikkoja ja Winer julkaisi sen podcastina.[12] Lokakuussa BloggerCon 2003:ssa Kevin Marks puolestaan esitteli skriptin, jolla siirtää automaattisesti MP3-tiedostoja Radio Userlandista iTunesiin ja sieltä iPodiin.[13] Marks ja Curry aloittivat yhteistyön ja RSS-to-iPod -skripti (iPodder) julkaistiin Curryn blogissa.[14]

Vuoden 2004 aikana podcastit pääsivät pois marginaalista sikäli, että podcasting-sana[15] vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä.[16],[17][18] Adam Curry aloitti Daily Source Code -podcastinsa ja perusti iPodder.org-podcastsivuston.[19] Useat eri kehittäjät tekivät omia RSS2iPod-scriptin tapaisia ohjelmia, joista yksi (iSpider) tuli tunnetuksi myöhemmin open source -ohjelma iPodderina ja nimenvaihdoksen jälkeen Juicena. Vuonna 2004 myös ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa.

Seuraavana vuonna podcastingista tuli valtavirtaa ja silloin aloittivat muun muassa ensimmäiset kaupalliset podcastit, Valkoinen talo alkoi julkaista viikoittaista presidentin puhetta myös podcastina[20] ja ensimmäinen Yhdysvaltojen korkean tason poliitikko, John Edwards, aloitti henkilökohtaisen podcastinsa.[21] Apple lisäsi podcasting tuen iTunesiin ja satelliittiradio Sirius aloitti podcast-kanavan.[22] Termin "podcast" ja ilmiön yleistymistä kuvaa hyvin myös se, että 2005 syyskuun 28. päivä Google löysi hakusanalla ”podcasts” 100 000 000 osumaa verrattuna aikaisemman vuoden 24:ään[23]

Podcastin historia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen podcast oli toukokuussa 2005 aloittanut FcLate Netradio.[24] Muita samoihin aikoihin aloittaneita podcasteja olivat Omenatarha-,[25] Saunan takaa-,[26] Avokatsomo-,[27] Naurispaja-[28] ja Radio Free Finland -podcastit[29] . Yle aloitti omat podcastinsa syyskuun 1. päivä[30][31] ja kaupallisista toimijoista ensimmäisenä ehti Stara.fi-verkkolehti 7. lokakuuta[32] (tai mahdollisesti Kiinasta kertova nettiradio Radio86). Saman vuoden marraskuussa mukaan tulivat myös Iskelmä, Radio NRJ[33] ja SBS-radiot, joten podcastien voidaan sanoa tällöin kaupallistuneen. Maaliskuussa 2006 myös Radio Helsinki lisäsi lähetyksiensä MP3-tiedostoille RSS-syötteet.[34] 23.5.2007 Yle aloitti ensisijaisesti internetiin tehdyn podcastinsa POP-Talkin, tähän asti radiokanavat olivat kierrättäneet podcasteihinsa lähinnä radiolähetyksiinsä tehtyjä ohjelmia.[35]

Indiepuolella merkkipaaluina voidaan pitää Henrik Anttosen toukokuussa 2006 aloittamaa PodPäivää[36] , joka on ensimmäinen päivittäinen suomenkielinen podcast, sekä ensimmäistä suomalaista podcast-verkostoa Radio Koskisuomea. Maininnan arvoisia asioita on vuoden 2007 keväällä tapahtunut HessunKahvilan siirtyminen Radio Hearin kautta suoriin lähetyksiin.[37] sekä saman vuoden kesällä tapahtunut Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuspaikan, Podcasthakemiston, aukeaminen.[38]

Podcastien videomuotoisia versioita videopodcasteja, eli vodcasteja, kokeiltiin yliopisto-opetuksessa Tampereen teknillisessä yliopistossa keväällä 2006. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehtiin myös yksi Suomen ensimmäisistä iPod-kokeiluista peruskoululaisilla[39] Tutkimuksen aikana oppilaat tutustuivat iPodin käyttöön ja toteuttivat erilaisia projekteja, jotka he ideoivat itsenäisesti ryhmissä. Ajatuksena oli saada lapsilta autenttisia ideoita siitä, miten laitetta voitaisiin käyttää opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimus osoitti, että iPodien käyttö oli oppilaille helppoa ja he oppivat käyttämään sitä nopeasti. Tutkimuksen perusteella iPod osoittautui hyödylliseksi etenkin kielten opiskelussa.

Vuonna 2015 toimintansa aloittaneella Jakso.fi-sivustolla listataan ja suositellaan suomalaisia podcasteja.[40]

Yleisradion uutisten mukaan vuonna 2020 Suomen suurituloisimpien sosiaalisen median vaikuttajien joukossa oli yhä enemmän podcasteja ammatikseen tekeviä henkilöitä. Podcast-juontajista Papupata-podcastia juontava Sara Parikka ja Nonsense-podcastia juontava Alexa Dagmar olivat päässeet kymmenen suurituloisimman somevaikuttajan joukkoon tuloverotietojensa perusteella.[41]

Tekniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Podcastissa julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-syötettä, joka sisältää tiedot äänitiedostoista(podcast-jakson kuvaus, jne.) ja äänitiedoston URI:n. Käyttäjällä puolestaan on ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa taustalla uudet äänitiedostot kuuntelua varteen. Taustalla oleva tekniikka ei ole rajoittunut pelkästään äänitiedostojen siirtämiseen, vaan enclosure-tunnisteella voidaan viitata minkä tyyppisiin tiedostoihin tahansa ja HTTP-protokollan lisäksi myös bittorrenttia käytetään yleisesti tiedostojen siirtoon RSS:n yhteydessä. Yleisimmät käytetyt audioformaatit ovat RealAudio, MP3, AAC, OGG (Vorbis) ja FLAC. Muita nimenomaan puheen pakkaamiseen suunnattuja ovat Opus ja Speex.

Podcasteissa käytettävä tekniikka on valmistaja- ja alustariippumatonta, ja podcasteja voidaankin kuunnella hyvin erityyppisillä laitteilla.

Pääsääntöisesti podcastien bittivirta on pienempää kuin musiikissa, sillä äänenlaadun merkitys podcasteissa ei ole niin suuri, kuin musiikissa. Pienempi tiedoston koko myös nopeuttaa latausaikoja heikoilla internet-yhteyksillä. Tyypillinen bittivirta podcastille esimerkiksi Spotifyssa on 128 kbit/s.[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: päivämäärät suomalaisittain, blogit ei käy lähteeksi
  1. ↑ podcast. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ podcast-tallenne. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ podcast-lähetys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  4. ↑ Tunnetko jo podcastin? | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 9.3.2022.
  5. ↑ Ben Hammersley: Audible revolution 12.2.2005. The Guardian. Viitattu 2.2.2007.
  6. ↑ Raimo Ollila: Podcasting tuo radio-ohjelmat digisoittimiin 14.9.2005. Turun Sanomat. Viitattu 2.2.2007.
  7. ↑ Louis, Tristan, 2000-10-13. Suggestion for RSS 0.92 specification
  8. ↑ Winer, Dave, 2000-12-25 RSS 0.92 Specification
  9. ↑ Winer, Dave, 2001-01-11 Scripting News: Tonight's song on the Grateful Dead audio weblog is Truckin...
  10. ↑ Curry, Adam, 2002-10-21 UserNum 1014: Cool to hear my own audio-blog...
  11. ↑ Gilchrist, Harold 2002-10-27 Audioblog/Mobileblogging News this morning I'm experimenting with producing an audioblogging show...
  12. ↑ Lydon, Chris 2003 Chris Lydon Interviews...
  13. ↑ Marks, Kevin. October 2003 video excerpt of Marks's demo (MPEG-4) Real stream of full Audioblogging session (start 48 minutes in) blog post
  14. ↑ Curry, Adam, 2003-10-12 RSS2iPod
  15. ↑ Hammersley, Ben. 2004. "Audible revolution." In The Guardian, 2004-02-12.
  16. ↑ Gregoire, Dannie J. 2004. "How to handle getting past episodes?" In the ipodder-dev mailing list, Thu, 2004-09-16.
  17. ↑ David Slusher's Podcaster.
  18. ↑ Winer, Dave, 2004-09-24 Scripting News: I've been lurking on the ipodder-dev list...
  19. ↑ archive.org: ipodder.org, 2004-09-06, Monday, September 6, 2004
  20. ↑ Valkoinen talo, 2005. White House Radio Addresses.
  21. ↑ Edwards, John, 2005-05-22. One America Podcast (alkuperäinen sijainti)
  22. ↑ Tietokone, 2005-3-5, Toinenkin radiokanava aloittaa podcast-lähetykset
  23. ↑ Articles Factory, 2005-04-26 The Popularity of Podcasting
  24. ↑ FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys
  25. ↑ omenatarha blog, 2005-06-07, Omenatarha goes podcast Raimo Ollila: Podcasting tuo radio-ohjelmat digisoittimiin 14.9.2005. Turun Sanomat. Viitattu 2.2.2007.
  26. ↑ Saunan takaa, 2005-07-18, Podilähetys numero 1
  27. ↑ Avokaudio, 2005-09-29, TTT ja ensimmäinen Avokaudio
  28. ↑ Naurispaja-blogi, 2005-09-18, [1]
  29. ↑ Radio Free Finland archive
  30. ↑ Yle X-stage, 2005-08-18 ,YLE Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa
  31. ↑ Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset
  32. ↑ Digitoday, 2005-10-08, Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset
  33. ↑ Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon
  34. ↑ Vierityspalkki blog, 2006-03-17, Radio Helsinki astui podcast aikaan
  35. ↑ POP-Talk, 23.05.2007, Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannot!
  36. ↑ ClickCaster, 2006.05.16, PodPaiva #001 16.5.2006
  37. ↑ Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1
  38. ↑ Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
  39. ↑ Houttu, Aino & Pajunen, Timo (2006) Mä vaan tiesin miten se toimii. Toimintatutkimus mobiilioppimisen kokeilusta iPod-laitteilla peruskoulussa. Pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
  40. ↑ Frilander, Aino: Vuodesta 2016 ennustetaan podcastien vuotta – tässä 20 kuunteluvinkkiä vuodenvaihteeseen Helsingin Sanomat (hs.fi). 23.12.2015. Sanoma. Viitattu 20.1.2016.
  41. ↑ Kärkitubettaja teki historiaa: tulot yli 230 000 euroa – hurjimmat summat tienataan videoilla, joissa avataan paketteja YLE Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
  42. ↑ Tekniset tiedot | Sano se ääneen Collins Group. Viitattu 23.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Podcast.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Podcast&oldid=22714913”