PlayStation 3

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta PlayStation3)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
PlayStation 3
Alkuperäinen PlayStation 3 vasemmalla ja Slim-malli oikealla. Edessä DualShock 3 -ohjain.
Alkuperäinen PlayStation 3 vasemmalla ja Slim-malli oikealla. Edessä DualShock 3 -ohjain.
Kehittäjä Sony Computer Entertainment
Tuotesarja PlayStation
Sukupolvi seitsemäs sukupolvi
Julkaisu
  • JP 11. marraskuuta 2006
  • NA 17. marraskuuta 2006
  • EU 23. maaliskuuta 2007
  • AUS 23. maaliskuuta 2007
Valmistus lopetettu 2017
Valmistusmaa Japani, Taiwan, Kiina
Laitteisto CPU: yhdeksänytiminen Cell Broadband Engine, 3,2 GHz
GPU: NVIDIA RSX eli Reality Synthesizer, 550 MHz
Muisti 512 Mt (256 Mt XDR DRAM CPU:lle, 256 Mt GDDR3 GPU:lle) [1]
Tallennusväline kiintolevy (koko riippuen mallista), Blu-ray-, DVD-, CD- ja SACD-levyt, 2,5 tuuman SATA-kiintolevy, CompactFlash- ja Secure Digital- sekä MultiMediaCard MemoryCard -muistikortit
Mitat 324 × 98 × 274 mm (julkaisuversio)
290 × 65 × 290 mm (Slim) (leveys × korkeus × pituus)
Lisälaitteet BD Remote, EyeToy, PlayStation Eye, Memory Card Adapter, PlayStation Move
Liitettävyys USB, Bluetooth, WLAN, Ethernet
Verkkopalvelu PlayStation Network
Myydyt yksiköt 80,44 milj. kpl [2]
Myydyin peli Grand Theft Auto V, n. 29,52 milj. kpl (tilanne huhtikuu 2018)
Pelit katso luettelo
Taaksepäin yhteensopivuus PlayStation, PlayStation 2 (riippuen mallista)
Edeltäjä PlayStation 2
Seuraaja PlayStation 4
Kotisivut fi.playstation.com
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

PlayStation 3 (viralliselta lyhenteeltään PS3) on kolmas Sony Computer Entertainmentin valmistama pelikonsoli. Se julkaistiin Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa marraskuussa 2006 ja Euroopassa maaliskuussa 2007. PlayStation 3 kilpaili Microsoftin Xbox 360:n ja Nintendon Wiin kanssa seitsemännen sukupolven pelikonsoleiden markkinoilla. Konsolin seuraaja PlayStation 4 saapui myyntiin 32 maassa marraskuussa 2013.[3]

PlayStation 3:n suurimmat uudistukset sen edeltäjään, PlayStation 2:een, verrattuna ovat verkko-ominaisuuksissa ja konsolin kehittyneemmässä teknologiassa. Konsolilla on oma verkkopalvelu, PlayStation Network. Muita PlayStation 3:n merkittäviä ominaisuuksia ovat monipuoliset multimediaominaisuudet, Blu-ray-soitin, Cell-suoritin ja Full HD -teräväpiirtotuki. PlayStation 3 -pelit on tallennettu aluekoodittomille Blu-ray-levyille.[4]

Lokakuuhun 2013 mennessä oli myyty maailmanlaajuisesti 80 miljoonaa PlayStation 3 -konsolia.[5][6]

Konsolin toimitukset Japanissa päättyivät toukokuussa 2017.[5] Sony ilmoitti saman vuoden marraskuussa lopettavansa konsolin valmistuksen Japanissa. Uutismediat, kuten The Independent, arvioivat, että valmistus loppuu myös muualla pian tämän jälkeen.[7] Käyttöjärjestelmäpäivityksiä konsolille tulee kuitenkin edelleen, uusin päivitys (versio 4.91) julkaistiin helmikuussa 2024.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sony Computer Entertainment paljasti virallisesti PlayStation 3:n ensimmäisen prototyypin E3-messuilla 16. toukokuuta 2005. Laite ei ollut esillä kuitenkaan vielä toiminnallisessa muodossa, kuten ei myöskään vuoden 2005 Tokyo Game Show’ssa syyskuussa. Tammikuun 2006 Consumer Electronic Show’ssa näytteillä ollut prototyyppi oli myös samanlainen kuin edellämainituilla messuilla nähty. Prototyyppivaiheessa nähty ohjain oli bumerangimallinen ja erosi siten huomattavasti edeltäneistä ohjainmalleista.[9] Prototyyppikonsolissa oli kaksi HDMI-porttia, kolme Ethernet-porttia ja kuusi USB-porttia.

Ensiesittelyssä vuoden 2005 E3-messuilla esiteltiin joitakin tulevia PlayStation 3 -pelejä, kuten Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots, kehitystyökalujen ja Intel-pohjaisten tietokoneiden avulla. Myös esimallinnettua videomateriaalia näytettiin messuilla yleisölle. Tulevan laitteiston arvioidun suorityskyvyn pohjalta videoilla esiteltiin, millaisia PlayStation 3:lle kehitettävät sovellukset, kuten pelit, saattaisivat olla. Huomattavimpia olivat Final Fantasy VII:n ja Killzone 2:n tulevaa teknologiaa esittelevät videot.[10][11][12]

PlayStation 3:n prototyyppi esillä Consumer Electronic Show’ssa 2006.

Kun laitetta esiteltiin vuosi ensiesittelyn jälkeen E3 2006 -messuilla, porttien määrä oli supistettu yhteen HDMI-porttiin, yhteen Ethernet-porttiin ja neljään USB-porttiin. Syy porttien määrän vähentämiseen oli todennäköisesti kustannusten alentaminen.lähde? Nyt esillä oli lopullinen versio ohjaimesta, joka ei juurikaan ollut muuttunut verrattuna edeltäneeseen PlayStation 2:n ohjaimeen. Samalla konsolista paljastettiin kaksi eri mallia: 20 ja 60 gigatavun mallit. Ainoastaan 60 gigatavun mallissa oli Wi-Fi-tuki, Flash-kortinlukijat sekä kromikoristelu hopeisella logolla. Kummatkin mallit ilmoitettiin julkaistavaksi lähes samanaikaisesti maailmanlaajuisesti: 11. marraskuuta 2006 Japanissa ja 17. marraskuuta Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Sony Computer Entertainment julkaisi 1. huhtikuuta 2010 järjestelmäpäivityksen 3.21, joka poisti OtherOS-toiminnallisuuden PlayStation 3:sta.[13] Sony oli käyttänyt OtherOS:ää laitteen markkinoinnin alkuvuosina myydäkseen laitetta yleiskäyttöisenä tietokoneena.[14] Ominaisuuden poistaminen sai aikaan vastalauseiden vyöryn, mikä huipentui useisiin oikeudenkäynteihin ja valituksiin kuluttajaviranomaisille, joista osa on yhämilloin? käsittelyn alla. Suomessa Kuluttajariitalautakunta suositti, että Sonyn tulisi maksaa yhdessä myyjän kanssa kuluttajille korvausta menetetystä toiminnallisuudesta.[15] Lautakunnan suositukset eivät ole juridisesti velvoittavia ja Sony kieltäytyi maksamasta hyvitystä.[16]

Syksyllä 2009 Sony ilmoitti tuovansa 3D-tuen laitteelle vuoden 2010 aikana.[17] Myös useita 3D-Blu-ray-elokuvia oli saatavilla, ja niissä oli käytössä vääräväritekniikka (puna- tai magenda/vihreä-lasit)[18]. Sonyn tekniikan arveltiin käyttävän 120 hertsin aitoa kenttäpäivitystä suljinlaseilla. 1.4-versiosta alkaen PlayStation 3:n HDMI tukee 3D:tä, ja Sony toi vuonna 2010 käyttöjärjestelmäpäivityksen PlayStation 3:lle. Alan standardit, joita hyödynnetään 3D:ssä, eivät ole vielämilloin? vakiintuneet.

Laitteisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Pääartikkelit: Cell (suoritin), Blu-ray, XDR DRAM ja HDMI

Sony Computer Entertainmentin, Toshiban ja IBM:n kehittämässä Cell-suorittimessa on yhdeksän 3,0 gigahertsin taajuudella toimivaa RISC-pohjaista ydintä. PlayStationissa käytetään vain seitsemää ydintä laitteiden valmistuksen tehostamiseksi.[19] Ytimistä seitsemän kappaletta on yksinkertaisempia signaalinkäsittelysuorittimia (SPE, Synergistic Processing Element), jotka hoitavat suuren osan laskennasta. Niitä ohjaa yksi yleiskäyttöinen pääprosessori, kaksisäikeinen POWER Processing Element (PPE). Kuusi SPE:tä on tarkoitettu pelien käyttöön ja yksi on käyttöjärjestelmää varten.

Konsolin näytönohjain on NVIDIAn valmistama, Sony Computer Entertainmentin ja NVIDIA:n yhdessä suunnittelema sekä NVIDIAn G70-arkkitehtuuriin (myös: NV47) perustuva PlayStation 3 -käyttöön räätälöity piiri nimeltään ”Reality Synthesizer” eli lyhyemmin RSX. RSX:n kellotaajuus on 550 megahertsiä, ja sillä on 256 megatavua omaa GDDR3-muistia, joka toimii 700 megahertsin kellotaajuudella. Transistoreja piirissä on 300 miljoonaa, ja se kykenee High Dynamic Range (HDR) -laskentaan sekä suurimpaan HDTV-tarkkuuteen.

Konsolissa on yhteensä 512 megatavua muistia. Puolet keskusmuistista, 256 megatavua, on 3,2 gigahertsin nopeudella toimivaa XDR DRAMia, joka on Cell-prosessorin käytössä. Toiset 256 megatavua koostuu 700 megahertsin nopeudella toimivasta GDDR3 VRAMista, joka on varattu RSX-grafiikkaprosessorille, jolla on pääsy myös nopeampaan XDR DRAMiin.

Konsolissa on digitaalinen HDMI 1.3 -liitäntä sekä lisäksi analogiset S-Video, RGB, komponenttivideo ja komposiittivideo Multi-AV-liittimen kautta. Äänen voi kuljettaa HDMI:n yli 2-, 5.1- tai 7.1-kanavaisena PCM:nä, 5.1-kanavaisena Dolby Digitalina tai DTS:nä ja AAC:nä. Laitteen takapaneelissa on lisäksi optinen S/PDIF-liitin.

Verkkoon pääsee langallisesti Ethernet-portin ja suurimmassa osassa malleja langattomasti WLAN-yhteyden kautta. Konsolissa on myös liitännät Bluetooth 2.0- sekä USB 2.0 -oheislaitteille. Bluetoothiin voi liittää seitsemän laitetta kerrallaan.[20]

Ennakkoarvioiden mukaan konsolin valmistus olisi maksanut 800 dollaria johtuen Cell-suorittimesta ja Blu-ray-asemasta.[21]

Alkuperäiset mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsolin julkaisuaikaan saatavilla olivat 20 ja 60 gigatavun kiintolevyillä varustetut mallit, joiden merkittävin etu verrattuna myöhempiin malliversioihin on taaksepäin yhteensopivuus PlayStation 2 -pelien kanssa. Aivan ensimmäisissä malleissa oli mukana PlayStation 2:n Emotion Engine -piiri yhteensopivuuden vuoksi, hieman myöhemmissä malliversioissa hyödynnettiin ohjelmistoemulaatiota.[22]

Pelikonsolista julkaistiin Euroopassa aluksi vain kalliimpi, 60 gigatavun kiintolevyllä varustettu malli. Erot 20 gigatavun malliin olivat edellisessä oleva WLAN-tuki sekä Secure Digital-, MultiMediaCard-, Memory Stick- ja CompactFlash-muistikorttipaikat etupaneelissa. 20 gigatavun malli ei tullut koskaan saataville Euroopassa, ja sen myynti lopetettiin 11. huhtikuuta 2007.

40 gigatavun malli julkaistiin Euroopassa lokakuussa 2007 sekä Amerikassa ja Japanissa marraskuussa 2007. Mallissa oli kaksi USB-porttia muiden mallien neljän sijasta. Laitteesta puuttuvat lisäksi muistikortinlukijat ja tuki PlayStation 2 -peleille. Mallissa on paranneltu Blu-ray-soitin. Sony Computer Entertainment Europen johtaja David Reeves ilmoitti heinäkuussa 2008, että 40 gigatavun malli korvataan 80 gigatavun mallilla.

80 gigatavun malli julkaistiin Euroopassa ja Amerikassa elokuussa 2008. Se korvasi pienemmän 40 gigatavun mallin. Kiintolevytilan suurentamisen lisäksi alkuperäinen Sixaxis-ohjain vaihdettiin DualShock 3 -ohjaimeen. Mallissa ei ole PlayStation 2 -pelien yhteensopivuutta eikä Flash-kortinlukijoita, ja siinä on vain kaksi USB-paikkaa.

160 gigatavun malli julkaistiin Euroopassa vuoden 2008 lokakuussa ja Amerikassa saman vuoden marraskuussa. Se on samanlainen kuin 80 gigatavun malli, suurempaa kiintolevyä lukuun ottamatta. Mallin mukana tuli latausoikeus 3–5 PlayStation Storesta ladattavaan peliin.

Slim-malli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PlayStation 3 Slim

PlayStation 3:sta tuli myyntiin syyskuun 2009 alussa kooltaan pienempi CECH-2000-versio, joka tunnetaan myös nimellä PlayStation 3 Slim. Nimeä Slim ei ole koskaan käytetty virallisesti, vaan se on pelaajayhteisössä syntynyt termi, joka kuvaa konsolin ohuempaa ulkomuotoa verrattuna edeltäjäänsä. Konsolissa on 120 tai 250 gigatavun kiintolevy, ja se sisältää lähes samat ominaisuudet kuin aiempi mallisto, vain tuki kolmannen osapuolen käyttöjärjestelmän asentamiseksi puuttuu. Lisäksi levyn poistamiseen ja konsolin kytkemiseen päälle ja pois päältä käytetyt hipaisukytkimet on korvattu tavallisemmilla painikkeilla. Slimiin on lisätty Bravia Sync -toiminto, jolla se voidaan yhdistää Sonyn Bravia-televisioon. Toiminnon ollessa päällä television sammuttamisen jälkeen sammuu myös pelikonsoli, ja television ollessa valmiustilassa se käynnistyy, kun PlayStation 3 käynnistetään.

Vuonna 2010 kovalevyjen koot kasvoivat 160 ja 320 gigatavuun.

Super Slim -malli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistiin Super Slim -malli, joka on Slimiä 25 prosenttia kevyempi ja 20 prosenttia pienempi mitoiltaan. Myöskään Super Slim ei ole Sonyn virallisesti käyttämä mallinimi. Levyasema oli siirtynyt konsolin päälle, eikä levyn asettaminen tai poistaminen toimi mallissa moottoroidusti. Malli oli saatavilla 250 tai 500 gigatavun kovalevyllä,[23] lisäksi saatavana on ollut myös 12 gigatavun SSD-levyllä varustettu versio.[24] Mallinumerosarjat olivat CECH-4000-, CECH-4200- ja CECH-4300.

Valkoinen SuperSlim-malli ja ohjain.

Mallien vertailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa malleissa on Blu-ray-asema. WLAN-tuki on kaikissa paitsi CECHB-mallisarjassa. Saman laitesukupolven malleja on ollut saatavilla eri kokoisilla kiintolevyillä, joita on listattu alla olevassa taulukossa. XX mallinumerossa tarkoittaa aluekoodia, joka vaihtelee sen mukaan millä markkina-alueella laite on myyty (esim. 00 on Japani ja 04 Eurooppa).

Sukupolvi Tallennustila [25][26] Mallinumero [27] CPU valmistusprosessi GPU valmistusprosessi PS2-yhteensopivuus USB-portit edessä Virtalähde
1. 60 GB CECHAxx 90 nm 90 nm Kyllä (sisältää Emotion Engine -piirin) 4 + muistikortti 380 W
20 GB CECHBxx 90 nm 90 nm Kyllä (sisältää Emotion Engine -piirin) 4 380 W
2. 60 GB CECHCxx 90 nm 90 nm Osittain (ohjelmallinen emulaattori) 4 + muistikortti 380 W
80 GB CECHExx 90 nm 90 nm Osittain (ohjelmallinen emulaattori) 4 + muistikortti 380 W
3. 40 GB CECHGxx
CECHHxx 		65 nm 90 nm ei 2 280 W
40 GB CECHJxx 65 nm 65 nm ei 2 280 W
80 GB CECHKxx
CECHLxx
CECHMxx 		65 nm 65 nm ei 2 280 W
160 GB CECHPxx
CECHQxx 		65 nm 65 nm ei 2 280 W
4. ”Slim” 120/250 GB CECH-20xxA
CECH-20xxB 		45 nm 65 nm ei 2 250 W
120/250 GB CECH-21xxA
CECH-21xxB 		45 nm 40 nm ei 2 230 W
160/320 GB CECH-25xxA
CECH-25xxB 		45 nm 40 nm ei 2 230 W
160/320 GB CECH-30xxA
CECH-30xxB 		45 nm 40 nm ei 2 200 W
5. ”Super Slim” 12/250/500 GB CECH-40xxA
CECH-40xxB
CECH-40xxC 		45 nm 40 nm ei 2 190 W
12/250/500 GB CECH-42xxA
CECH-42xxB
CECH-42xxC 		45 nm 40 nm ei 2 190 W
12/250/500 GB CECH-43xxA
CECH-43xxB
CECH-43xxC 		45 nm 40 nm ei 2 190 W

Ohjaimet ja oheislaitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sonyn alkuperäinen ”bumerangiversio” PlayStation 3:n ohjaimesta E3-messuilla 2005.

PlayStation 3 -konsoliin voi kytkeä enintään seitsemän ohjainta. LED-merkkivalo ilmaisee ohjainpaikat 5–7 kahdella valolla, koska valoja on vain neljä. Jos esimerkiksi ohjain on paikassa 6, valot 4 ja 2 palavat yhtä aikaa. Ohjaimessa on myös USB mini-B -liitin, jota kautta ohjaimen akku ladataan. Ohjaimen akun kesto täydellä latauksella on reilusti yli kymmenen tuntia. PlayStation 3 -ohjaimena voi myös käyttää useita kolmannen osapuolen ohjaimia, jotka kytketään USB-liittimellä.

Sixaxis

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PlayStation 3:n alkuperäinen Sixaxis-ohjain on samantyyppinen kuin PlayStation 2:ssa käytössä ollut DualShock 2, mutta siitä on tehty kevyempi ja langaton. Uutena ominaisuutena ohjaimessa on kiihtyvyyttä ja kallistusta mittaavat anturit. Analoginapit ovat saaneet lisää tarkkuutta entisestä kahdeksasta bitistä 10 bittiin. Kiihtyvyysantureiden takia Sixaxis-ohjaimesta jätettiin pois värinätoiminto.[28] Myöhemmin julkaistussa DualShock 3 -ohjaimessa värinätoiminto kuitenkin palautettiin.

Ulkoisesti Sixasis poikkeaa hieman edeltäjästään DualShock 2:sta. Kaksi alinta päätynappia (R2 ja L2) on vaihdettu pitempiliikerataisiin liipaisimiin. Edessä on lisäksi neljä LED-merkkivaloa, joita käytetään ilmaisemaan, onko ohjain yhteydessä keskusyksikköön. Valot kertovat myös, millä numerolla keskusyksikkö ohjaimen tuntee. Ohjaimen keskellä on pyöreä PS-nappi, jolla voi kytkeä konsolista virrat pois ja päälle sekä tarkistaa ohjaimen akun tilan.

DualShock 3

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DualShock 3 -ohjain.

DualShock 3 -ohjain on ulkoisesti samanlainen kuin PlayStation 3:n alkuperäinen Sixaxis-ohjain, joskin ohjaimen tuotemerkki on muuttunut DualShock 3:ksi. Myös muilta ominaisuuksiltaan DualShock 3 on lähes identtinen, Sixaxis-ohjaimesta poiketen DualShock 3 sisältää kuitenkin tärinämoottorit. Moottorit tuovat ohjaimeen hieman lisää massaa.

DualShock 3 julkaistiin Japanissa marraskuussa 2007, Pohjois-Amerikassa huhtikuussa 2008 ja Euroopassa heinäkuussa 2008. Ohjain on aluevapaa, joten kaikkia ohjaimia voi käyttää muiden alueiden konsolien kanssa.

PlayStation Move

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: PlayStation Move
PlayStation Move -ohjain.
PlayStation 3 Eye Kamera jossa myös oli mikrofoni

Sony esitteli maaliskuussa 2010 liikkeentunnistusohjaimen PlayStation 3:lle. PlayStation Move -liikkeentunnistusohjain toimii yhteistyössä Eye-kameran ja PlayStation 3:n kanssa.

Järjestelmä hahmottaa pelaajan liikkeet, kulmat ja sijainnin kolmiulotteisessa tilassa. Tämän tarkoitus on luoda vaikutelma siitä, että pelaaja on itse ”pelin sisällä”.

PlayStation Moven myynti aloitettiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa syyskuussa 2010.

Tekniset ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PlayStation 3:n sivustalla oleva keltainen valo, joka ilmaisee laitteistovikaa.

Vakuutusyhtiö SquareTraden vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan PlayStation 3:n kahden vuoden vika-aste oli 10 prosenttia.[29] PlayStation 3 -konsoleiden vikojen määrä on kulutuselektroniikan normaaleiden vikamäärien rajoissa.[30]

BBC:n televisio-ohjelma Watchdog julkaisi syyskuussa 2009 tutkimuksen, jonka mukaan PlayStation 3:n yellow light of death (”keltainen kuolemanvalo”) -ongelma koskee noin puolta prosenttia Isossa-Britanniassa myydyistä konsoleista. Keltainen valo ilmaisee laitteistovikaa, joka tekee järjestelmästä käyttökelvottoman. Ohjelma huomioi vian ilmaantuvan yleensä 1,5–2 vuoden käytön jälkeen, jolloin vuoden takuu on jo umpeutunut ja konsolin omistajan on maksettava Sonylle saadakseen kunnostetun konsolin.[31] Sony Computer Entertainmentin varatoimitusjohtaja Ray Maguire kritisoi ohjelmaa ja sen mahdollista yritystä vahingoittaa Sonyn ja PlayStationin brändiä. Hän totesi myös, etteivät ohjelman testaamat kolme konsolia ole riittävä todiste valmistusviasta.[32][33]

Karkauspäivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet alkuperäisen PlayStation 3 -konsolimallin omistajista havaitsivat 1. maaliskuuta 2010 virheitä, jotka liittyivät järjestelmän sisäiseen kelloon. Virheellä oli monia ilmenemismuotoja. Alun perin ongelma vaikutti olevan kykenemättömyys yhdistää PlayStation Networkiin. Ongelman perimmäinen syy ei kuitenkaan ollut PlayStation Network, sillä käyttäjät, jotka eivät koskaan olleet pelanneet verkossa, eivät pystyneet pelaamaan kovalevylle tallennettuja pelejä tai käyttämään järjestelmäteemoja. Samalla monien käyttäjien järjestelmän päivämääräksi muuttui 31. joulukuuta 1999.[34]

Näytölle ilmestyvä virhekoodi oli tavallisesti 8001050F, ja sen saaneet käyttäjät eivät pystyneet kirjautumaan sisään, pelaamaan pelejä, käyttämään dynaamisia teemoja ja katselemaan tai synkronoimaan palkintoja.[35] Ongelma koski vain ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven PlayStation 3 -järjestelmiä, eikä Slim-malleja niiden erilaisen kellolaitteiston vuoksi.

Sony vahvisti virheet ja antoi lausunnon: ”Kartoitamme ongelmaa ja jatkamme töitä palauttaaksemme palvelun kaikille.”[36] Maaliskuun toiseen päivään mennessä alkuperäisen PlayStation 3 -konsolimallin omistajat pystyivät jälleen yhdistämään PlayStation Networkiin, eikä kello enää ilmoittanut ajaksi 31. joulukuuta 1999.[37] Sony ilmoitti, että ongelman kokeneet mallit havaitsivat vuoden 2010 virheellisesti karkausvuodeksi binäärikoodin desimaalin esitysmuodossa olleen virheen vuoksi.[38][39] Joidenkin käyttäjien piti kuitenkin päivittää kello käsin tai hakea uusi aika verkosta.

Sony julkaisi kesäkuussa 2010 järjestelmäpäivityksen 3.40, joka paransi tapaa, jolla järjestelmän kello huomioi karkausvuodet.[40]

Käyttöliittymä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: XrossMediaBar

PlayStation 3:n versio Sonyn XrossMediaBarista sisältää yhdeksän valikkoa, joiden alta löytyvät konsolin kaikki toiminnot. Valikkojen nimet ovat vasemmalta lukien seuraavat: käyttäjät, asetukset, kuvat, musiikki, videot, pelit, verkko, PlayStation Network ja ystävät. Käyttöliittymä on samankaltainen kuin PlayStation Portablessa. PlayStation 3:een voi tehdä hallitsija- eli master-käyttäjätunnuksia sekä toissijaisia eli sub-tunnuksia.

Laitteella voi katsoa teräväpiirtokuvia diaesityksenä musiikin kanssa tai ilman, soittaa omia musiikkikappaleita ja kopioida musiikkia kovalevylle sekä katsoa teräväpiirtovideoita ja -elokuvia. Konsoliin voi myös liittää USB- tai Bluetooth-hiiren sekä näppäimistön, ja konsolista löytyy verkkoselain, jonka avulla voi ladata joitakin tiedostoja internetistä. Ystävät-valikko antaa mahdollisuuden lisätä toisia käyttäjätunnuksia kaverilistalle, viestien lähettämisen sekä chatin kuulokemikrofonin ja PlayStation Eye- tai EyeToy-web-kameran kautta. PlayStation Network -valikosta löytyy PlayStation Store -verkkokauppa sekä PlayStation Home -verkkopalvelu.

Konsoli tukee etäkäyttöä Remote Play -toiminolla PlayStation Portable- ja PlayStation Vita -konsolien kanssa.[41]

Linuxin käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaavio Linux-ytimen osittaisesta virtualisoinnista PlayStation 3:ssa.

Terra Soft Solutions julkaisi[42] marraskuussa 2006[43] PlayStation 3:n käyttämälle Cell-prosessorille nimenomaisesti suunnitellun[44] Fedora Core 5 -pohjaisen Linux-käyttöjärjestelmän Yellow Dog Linuxin, jonka voi asentaa PlayStation 3:n kiintolevylle. Käyttöjärjestelmän voi ladata ilmaiseksi internetistä tai ostaa DVD:llä. Toimitettava kerneliversio on 2.6.16. Lisäksi mukaan tulee muita ohjelmia, kuten Mozilla Firefox, Mozilla Thunderbird ja OpenOffice.org, Cell SDK, GCC 3.4.4 sekä muita tarkemmin määrittelemättömiä ohjelmointityökaluja sekä video- ja internetohjelmia.[45] Ikkunamanagerina YDL käyttää E17:ää, joka valittiin muun muassa sen pienten resurssivaatimusten takia.[46]

Linuxin avulla voi asentaa Windows XP- tai Vista-käyttöjärjestelmän, mutta Windows-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat kuitenkin käytännössä käyttökelvottomia. Windows ei tue Cell-suorittimen arkkitehtuuria, ja näin ollen sen täytyy Linuxin alaisuudessa emuloida kokonaista x86-suoritinta, mikä taas johtaa todella kehnoon suorituskykyyn.[47]

Linuxin käyttö ei ole mahdollista syyskuussa 2009 julkaistussa Playstation 3 Slim -mallissa. Järjestelmäpäivitys 3.21 poisti Install Other OS -toiminnallisuuden myös vanhoista malleista.[13]

PlayStation Network

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: PlayStation Network
PlayStation Networkin logo.

Konsolin voi yhdistää PlayStation Network -verkkopalveluun. Sony Computer Entertainment julkisti palvelun vuoden 2006 PlayStation Business -tapahtumassa Tokiossa. Sony Computer Entertainment myös vahvisti, että palvelu tulee aina olemaan yhteydessä, se on ilmainen ja se sisältää verkkopelimahdollisuuden. Kun palvelu käynnistettiin, rekisteröityminen oli mahdollista vain PlayStation 3:n ja PlayStation Portablen kautta. Tätä on sittemmin muutettu, ja kirjautuminen on mahdollista myös tietokoneen kautta PlayStation Networkin sivuilla.

Tokyo Game Show’ssa 21. syyskuuta 2006 paljastettiin, että käyttäjillä tulee olemaan mahdollisuus ladata joitakin PlayStation- ja PlayStation 2 -pelejä PlayStation Networkista. Ensin ladattaviksi tulivat pienimmänkokoiset pelitiedostot.

Toukokuussa 2007 Sony julkisti PlayStation Network Card -kortit, jotka olivat sähköistä rahaa, jota voitiin käyttää ostoksiin. PlayStation Network -lipukkeita, joiden arvot ovat 1 000, 3 000, 5 000 ja 10 000 jeniä, voi ostaa Japanista joistakin kaupoista. Jokainen lipuke sisältää 12 merkkiä sisältävän koodin, jonka voi syöttää PlayStation Networkiin ja näin laittaa rahaa virtuaalilompakkoon. PlayStation Network Cardit saapuivat kesällä 2007 myös Etelä-Koreaan, Hongkongiin ja Taiwaniin, ja ne tulivat myös Pohjois-Amerikkaan keväällä 2008. Japanin lipukkeiden sijaan PlayStation Network Cardit olivat näissä maissa kortteja, mutta ne toimivat muuten samoin kuin Japanissakin. Eurooppaan kortit tulivat myyntiin syksyllä 2009.

Pelijulkaisijat voivat periä omia maksuja PlayStation Networkissä pelattavista MMORPG-peleistä. Lisäksi PlayStation Networkiin kuuluvasta PlayStation Store -verkkokaupasta voi ostaa maksullista sisältöä, kuten lisäpaketteja peleihin, elokuvia ja musiikkia sekä aiempien PlayStationeiden pelejä. Maksullisen sisällön ohella tarjolla on myös ilmaista sisältöä.[48][49][50]

Katkos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: PlayStation Network -katkos

Huhtikuussa 2011 PlayStation Networkin palvelimille murtauduttiin, minkä seurauksena Sony sulki Networkin ja aloitti perusteellisen huollon. PlayStation Network palasi linjoille noin kuukauden kuluttua. Yhteensä 77 miljoonan käyttäjän tietoja katosi tietomurron yhteydessä. Muun muassa käyttäjien luottokorttitietoja varastettiin.

Pelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo PlayStation 3 -peleistä

PlayStation 3:n ensimmäisiä pelejä oli esim. ladattava räiskintä Blast Factor, lentosimulaaattori Blazing Angels ja FPS-peli Resistance: Fall of Man.

PlayStation 3:n Pohjois-Amerikan julkaisun yhteydessä julkaistiin 14 peliä, ja ennen vuoden loppua julkaistiin vielä kolme lisää. Pohjois-Amerikan ensimmäisen myyntiviikon jälkeen vahvistettiin, että parhaiten myynyt julkaisupeli oli ollut Insomniac Gamesin Resistance: Fall of Man, joka sai myös myönteisen vastaanoton kriitikoilta. Esimerkiksi IGN ja GameSpot kehuivat peliä ja nostivat sen vuoden 2006 parhaaksi PlayStation 3 -peliksi. Muutamat pelit, kuten The Elder Scrolls IV: Oblivion ja F.E.A.R., eivät ehtineet julkaisuun vaan myöhästyivät vuoden 2007 alkuun. Japanin julkaisussa parhaiten myynyt peli oli Ridge Racer 7, jota seurasivat Mobile Suit Gundam: Crossfire ja Resistance.[51] PlayStation 3 julkaistiin Euroopassa 24 pelin valikoimalla. Mukana oli myös pelejä, joita ei ollut tarjolla aiemmissa julkaisuissa, kuten MotorStorm, Virtua Fighter 5 ja Formula One Championship Edition. Resistance: Fall of Man ja MotorStorm olivat vuoden 2007 myydyimmät PlayStation 3 -pelitlähde?. Molemmat saivat odotetusti jatko-osat Resistance 2 ja MotorStorm: Pacific Rift.

Vuoden 2007 E3-pelimessuilla heinäkuussa Sony Computer Entertainment näytti monia tulevia PlayStation 3 -pelejään, kuten Heavenly Sword, Lair, Ratchet & Clank: Tools of Destruction, Warhawk ja Uncharted: Drake’s Fortune, jotka kaikki ilmestyivät loppuvuodesta 2007. Näytteillä oli myös lukuisia nimikkeitä, jotka oli tarkoitus julkaista vuosina 2008 ja 2009. Näistä merkittävimpiä olivat Killzone 2, Infamous, Gran Turismo 5 Prologue ja LittleBigPlanet. Joitakin ulkopuolisten studioiden pelejä oli myös nähtävillä, esimerkkeinä Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots, Grand Theft Auto IV, Call of Duty 4: Modern Warfare ja Resident Evil 5. Final Fantasy XIII ja Final Fantasy Versus XIII näytettiin Tokyo Game Show’ssa lokakuussa 2007, sillä ne oli suunnattu erityisesti japanilaisille markkinoillelähde?.

Myöhemmin Sony Computer Entertainment alkoi julkaista parhaiten myyneistä peleistään edullisempia versioita, jotka tunnetaan Euroopassa Platinum-peleinä (kuten PlayStation 2:lla), Amerikassa Greatest Hits -nimikkeellä ja Aasiassa PlayStation 3 the Best -nimikkeellä.

Kesäkuun 2010 loppuun mennessä PlayStation 3:n pelejä oli myyty yhteensä noin 290 miljoonaa kappaletta.[52]

Konsolille oli julkaistu vähittäismyyntiin 4 332 peliä vuoden 2013 loppuun mennessä.[6]

Yhteensopivuus edellisten versioiden kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki laitteiden TRC:tä (Technical Requirements Checklist) noudattavat PlayStation-, PlayStation Portable- ja PlayStation 2 -pelit ovat pelattavissa vain konsolin vanhemmilla versioilla.[53] Vanhempien PlayStationeiden muistikortit eivät käy suoraan PlayStation 3:een, vaan niitä varten täytyy ostaa erillinen adapteri. PlayStation 2 -ohjaimet voi liittää PlayStation 3:een kaapelin avulla.

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue Myydyt yksiköt Ensimmäinen myyntipäivä
Eurooppa 16 miljoonaa (tilanne 17.8.2010) [54] 23. maaliskuuta 2007
Japani 5 miljoonaa (tilanne 11.4.2010) [55] 11. marraskuuta 2006
Kanada 520 000 (tilanne 1.8.2008) [56] 17. marraskuuta 2008
Yhdistynyt kuningaskunta 3 miljoonaa (tilanne 26.1.2010) [57] 23. maaliskuuta 2007
Yhdysvallat 12 miljoonaa (tilanne 14.4.2010) [58] 17. marraskuuta 2006
Koko maailma 80 miljoonaa (tilanne 2.11.2013) [59] 11. marraskuuta 2006

PlayStation 3:n alkuvaiheen tuotantokustannusten arvioitiin olevan noin 805,85 dollaria 20 gigatavun mallille ja 840,35 dollaria 60 gigatavun mallille. Malleja myytiin kuitenkin 499 dollarin ja 599 dollarin hinnoilla, mikä tarkoitti sitä, että jokainen konsoli myytiin arviolta 250 dollarin tappiolla. Tämän seurauksena Sony Computer Entertainmentin peliosasto ilmoittikin, että heidän maaliskuussa 2007 päättyneen tilivuotensa tulos oli 232,3 miljardia jeniä (1,97 miljardia dollaria) tappiolla. Huhtikuussa 2007 eli pian sen jälkeen, kun nämä tulokset oli julkistettu, Sony Computer Entertainmentin johtaja Ken Kutaragi ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja poistuvansa tehtävistään. Jotkin uutislähteet, kuten The Times ja The Wall Street Journal, raportoivat, että tämä johtui PlayStation 3:n huonoista myyntiluvuista. Sony Computer Entertainment kertoi kuitenkin, että Kutaragi oli suunnitellut vetäytymistä jo kuusi kuukautta ennen poistumistaan.lähde?

Tammikuussa 2008 Sony Computer Entertainmentin toimitusjohtaja Kaz Hirai ilmoitti, että konsoli saattaa alkaa tehdä voittoa vuoden 2009 alkuun mennessä. Hän sanoi, että ”seuraava tilivuosi alkaa huhtikuussa (2008), ja jos voimme yrittää saavuttaa voittotavoitteemme, niin se olisi hieno asia” ja että ”voiton tuottaminen ei ole ensisijainen saavutus, mutta siihen pyrimme”[60]. Analyytikkoryhmä Nikko Citigroup ennusti, että laite saattaisi tuottaa voittoa jo elokuuhun 2008 mennessä. Tammikuussa 2009 Sony Computer Entertainment ilmoitti, että heidän peliosastonsa oli voitolla siitäkin huolimatta, että konsolia myytiin vielä tappiolla. Heinäkuussa 2008 Kaz Hirai kertoi haastattelussa, että hänen tavoitteensa on myydä 150 miljoonaa PlayStation 3:a yhdeksän vuoden aikana. Tämä ylittäisi PlayStation 2:n yhdeksän vuoden myynnit, jotka olivat 140 miljoonaa.

Tuotantokustannukset laskivat myöhemmin merkittävästi siitä, mitä ne olivat konsolin julkaisuaikaan. PlayStation 2:n suorittimen Emotion Enginen poistaminen PlayStation 3:sta ja sen korvaaminen ohjelmistoemulaattorilla sekä muiden osien halpeneminen olivat osana konsolin halpenemisessa. Cell-prosessorin tuottaminen on halventunut merkittävästi 65 nanometrin kehittämistekniikkaan siirtymisen vuoksi, ja Blu-ray-diodien valmistus on tullut myös halvemmaksi. Yhden konsolin valmistaminen maksoi tammikuussa 2008 noin 400 dollaria.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Thorsen, Tor: PlayStation 3: The Full Specs List CNET. 14.8.2008. Viitattu 25.5.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Unit sales of hardware (since April 2006)) 30.9.2011. SCEI. Arkistoitu 2.7.2014. Viitattu 29.11.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Dunning, Jason: Sony Confirms all 32 Countries the PS4 Will be Available in on November 15th/November 29th PlayStation LifeStyle. 20.8.2013. Viitattu 24.11.2013. (englanniksi)
  4. ↑ TGS06: PS3-pelit edelleen aluekoodittomia KonsoliFIN. 23.09.2006. Arkistoitu 25.9.2011. Viitattu 2.10.2010.
  5. ↑ a b PS3 Shipments Have Ended In Japan GameSpot. 29.5.2017. Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)
  6. ↑ a b PlayStation 3 sells 80M units: Not bad but far short of 150M PS2 sales VentureBeat. 5.11.2013. Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)
  7. ↑ PlayStation 3 production to be stopped in Japan, Sony announces The Independent. 17.3.2017. Viitattu 27.3.2017. (englanniksi)
  8. ↑ PS3 system software update Sony Interactive Entertainment. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Playstation 3 at CES AnandTech. 9.1.2006. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Sulic, Ivan: E3 2005: Final Fantasy VII Demo Shown IGN. 16.5.2005. Viitattu 3.5.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Gantayat, Anoop: PS Meeting 2005: PS3 Tech Demos IGN. 21.7.2005. Viitattu 3.5.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Sulic, Ivan: E3 2005: Killzone Next, War Witnessed IGN. 16.5.2005. Viitattu 3.5.2011. (englanniksi)
  13. ↑ a b PS3 Firmware (v3.21) Update PlayStation.Blog. 28.3.2010. Sony Interactive Entertainment. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Yellow Dog Linux launches for PS3 GameSpot. 27.11.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Räihä, Kaarlo: PS3:n Other OS -tuen poistamisesta maksettava korvauksia Suomessa AfterDawn. 22.4.2011. Viitattu 31.10.2014.
  16. ↑ Sony ei suostu hyvittämään PS3-Linuxeja Dome. 5.7.2011. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 31.10.2014. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Video: Sony confirms it’s ’bringing home 3D’ starting in 2010 Engadget. 2.9.2009. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  18. ↑ 3D-käynnistymässä Blurayforum.fi (Arkistoitu – Internet Archive) [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Linklater, Martin: Optimizing Cell Code. Game Developer Magazine, huhtikuu 2007, s. 15–18. ”To increase fabrication yelds, Sony ships PlayStation 3 Cell processors with only seven working SPEs. And from those seven, one SPE will be used by the operating system for various tasks, This leaves six SPEs for game programmer to use.”
  20. ↑ Sixaxis controller and other peripherals (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  21. ↑ Bangeman, Eric: Analysts: PlayStation 3 to be late, expensive Ars Technica. 19.2.2006. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi) 
  22. ↑ Imtiaz, Khurram: Kitase on Emotion Engine for PS2: “PS2 really was a very high performance graphics machine” Gearnuke. 11.10.2013. Arkistoitu 24.4.2018. Viitattu 24.5.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Sony PlayStation 3 Super Slim review: Sony shrinks down new PS3 – except for the price CNET. 19.9.2012. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Sony PS3 review TechRadar. 17.12.2021. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  25. ↑ About PlayStation3 – Technical Specifications PlayStation.com. Sony Computer Entertainment. Arkistoitu 24.2.2008.(englanniksi)
  26. ↑ PlayStation 3 Secrets Edepot.com. Viitattu 7.9.2012.(englanniksi)
  27. ↑ PS3 SKUs Joystiq. Arkistoitu 27.8.2008. Viitattu 26.8.2008. (englanniksi)
  28. ↑ SCE announces new controller for PlayStation®3 8.5.2006. Sony Computer Entertainment. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 18.9.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Game Console Failure Rates: Wii 9 times more reliable than Xbox 360, 4 times more than PS3 Elokuu 2009. SquareTrade. Arkistoitu 24.3.2012. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Kuchera, Ben: Xbox 360 failure rates worse than most consumer electronics Ars Technica. 14.2.2008. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  31. ↑ Rizi, Elham: BBC ”Watchdog” report on ”Yellow Light of Death” (Internet Archive) 17.9.2009. BBC. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Martin, Matt: Sony tackles BBC over 'PS3 failure' report 17.9.2009. Gameindustry.biz. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  33. ↑ Good, Owen: Sony Pre-Emptively Blasts BBC Report on PS3 Failures Kotaku. 17.9.2009. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  34. ↑ ApocalyPS3: Buggy Clock Drives PlayStation 3 Haywire Wired. 1.3.2010. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  35. ↑ Sony PS3 network glitch affects thousands The Daily Telegraph. 1.3.2010. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  36. ↑ PlayStation Network Status Update PlayStation.Blog. 1.3.2010. Sony. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  37. ↑ PS3 issues apparently resolved, game on Engadget. 1.3.2010. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  38. ↑ Bakalar, Jeff: PS3 console errors fixed, leap year bug to blame CNET. 1.3.2010. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  39. ↑ Tabuchi, Hiroko: Error Blocked PlayStation 3 From Using Its Network The New York Times. 1.3.2010. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  40. ↑ PlayStation 3 Features Software Updates Playstation.com. Arkistoitu 5.3.2010. Viitattu 3.9.2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  41. ↑ Yin-Poole, Wesley: PS3 firmware to enable Vita Remote Play for all games Eurogamer. 24.11.2011. Viitattu 18.8.2019. (englanniksi)
  42. ↑ Yellow Dog Linux 5.0 Hands-on IGN. 1.12.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  43. ↑ Yellow Dog Linux for the Sony PS3 Terra Soft Solutions. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  44. ↑ Mercury Computer Systems and Terra Soft Solutions to Offer First Commercially Available Linux Support Package for Cell Processor-Based Products Terra Soft Solutions. 15.11.2005. Viitattu 22.3.2023. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  45. ↑ PS3 Linux Officially Announced IGN. 17.10.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  46. ↑ Yellow Dog Linux on the PlayStation 3 Arc Technica. 19.10.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Windows XP Running on PlayStation 3 Softpedia. 27.11.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  48. ↑ PlayStationFIN: PS3:n verkkopalvelun ominaisuudet tiivistettynä KonsoliFIN. 15.10.2006. Viitattu 5.3.2023. (Arkistoitu – Internet Archive)
  49. ↑ Sony’s online service for PS3 revealed Ars Technica. 16.10.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  50. ↑ PS3 Online: How It Works Eurogamer. 13.10.2006. Viitattu 5.3.2023. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  51. ↑ Gantayat, Anoop: Sony Number Two in Japan IGN. 16.6.2012. Viitattu 18.8.2019. (englanniksi)
  52. ↑ PlayStation®3 Worldwide Software Unit Sales Sony Computer Entertainment Inc. Arkistoitu 9.6.2012. Viitattu 2.10.2010. (englanniksi)
  53. ↑ Spot On: The 2006 PlayStation Business Briefing GameSpot. 15.3.2006. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
  54. ↑ McInnis, Shaun: New Ratchet and Clank, Resistance headline Sony conference GameSpot. 17.8.2010. Arkistoitu 21.8.2010. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)
  55. ↑ How Many PS3s Have Been Sold In Japan? Kotaku. 13.4.2010. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)
  56. ↑ Nintendo Wii surpasses mark of one million consoles sold in Canada CTV. 26.8.2008. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)
  57. ↑ Mitchell, Richard: UK PS3 sales surpass 3 million Joystiq. 25.1.2008. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)
  58. ↑ Reeves, Ben: Yakuza 4 One Of Japan’s Best Selling PS3 Games Game Informer. 13.4.2010. Arkistoitu 25.8.2019. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)
  59. ↑ Romano, Sal: Worldwide PlayStation 3 sales reach 80 million Gematsu. 6.11.2013. Viitattu 23.2.2017. (englanniksi)
  60. ↑ Paul, Franklin: Sony’s Hirai eyes PS3 profit as costs decline Reuters. 7.1.2008. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 9.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsemännen sukupolven pelikonsolit
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:PlayStation 3 technical specifications  –  tekniset tiedot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=PlayStation_3&oldid=22826567”