Ratamokasvit

Ratamokasvit
Heinäratamo (Plantago lanceolata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Ratamokasvit Plantaginaceae Juss.
luokitusjärjestelmä:	APG III
Synonyymit
Angeloniaceae V. C. Souza, P. Dias & Udulutsch Antirrhinaceae Persoon Aragoaceae D. Don Callitrichaceae Link, nom. cons. Chelonaceae Martynov Digitalidaceae Martynov Ellisophyllaceae Honda Erinaceae Pfeiffer Globulariaceae Candolle, nom. cons. Gratiolaceae Martynov Hippuridaceae Vest, nom. cons. Linariaceae Berchtold & J. Presl Littorellaceae Gray Oxycladaceae Schnizlein Psylliaceae Horaninow Scopariaceae Trinius Sibthorpiaceae D. Don Trapellaceae Honda & Sakisaka Veronicaceae Cassel
Katso myös
Ratamokasvit Wikispeciesissä   Ratamokasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ratamokasvit (Plantaginaceae) on kukkivien kasvien heimo lahkossa Lamiales. Heimoon kuuluu yli 90 sukua ja 1900 lajia. Heimon kasvit ovat lähinnä lauhkean vyöhykkeen alueiden ruohovartisia kasveja. Heimoon kuuluu joitakin tunnettuja koristekasveja, kuten sormustinkukat ja leijonankidat.

Kuvaus

Ratamokasvit ovat yleensä pienehköjä ruohovartisia kasveja, osa on juurellisia vesikasveja. Heimoon kuuluu joitakin myös pieniä pensasmaisia ja varpumaisia puuvartisia kasveja. Heimon sukujen välillä on suhteellisen suurta morfologista vaihtelua. Lehtien tyyppi vaihtelee yksinkertaisesta monilehdykkäisiin, ja lehtiasento voi olla kierteinen tai vastakkainen, monilla lajeilla lehdet ovat kierteisesti tyviruusukkeena. Lehdet ovat yleensä vesiraollisia. Ilmarakoja on usein vain yhdellä lehden pinnalla, mutta joskus kummallakin.

Ratamokasvit ovat lajista riippuen kaksikotisia tai yksikotisia ja yleensä tuulipölytteisiä tai hyönteispölytteisiä. Kukat kasvavat yleensä tähkätyyppisissä kukinnoissa. Kukan kehä on jakaantunut selvästi erilliseen verhiöön ja teriöön; sekä verho- että terälehtiä on tavallisesti neljä. Heteitä on yleensä neljä yhdessä kiehkurassa. Emiössä on kaksi emilehteä. Hedelmä on tavallisimmin laitaluomainen kota.

Suvut

Acanthorrhinum Achetaria Adenosma Albraunia Anarrhinum – kidakit Angelonia – enkelinkukat Antirrhinum – leijonankidat Aragoa Artanema Asarina – vaulat Bacopa – bakopat Basistemon Benjaminia Besseya Bougueria Brookea Bryodes Bythophyton Callitriche – vesitähdet Campylanthus – kilokat Chaenorhinum – kissankidat Chelone – konnanyrtit Chionohebe Chionophila Cochlidiosperma Collinsia – variksenkukat Conobea Cymbalaria – kilkat eli kilkkaruohot Detzneria Digitalis – sormustinkukat Dintera Dizygostemon Dopatrium Encopella

Epixiphium Erinus – erinukset Galvezia Gambelia Geochorda Globularia – sinipallot Gratiola – kuntiot Hemiphragma Herpestis Hippuris – vesikuuset Holmgrenanthe Holzneria Howelliella Hydrotriche Isoplexis – pensasvaltikat Kashmiria Keckiella Kickxia – nielukukat Lafuentea Lagotis Limnophila – kidusruohot Linaria – kannusruohot Lophospermum – kolibrinmaljat Mabrya Maurandella Maurandya Mecardonia Melosperma Micranthemum Microcarpaea Misopates – mirrinkidat eli pikkuleijonankidat Mohavea Monocardia Monopera

Monttea Neogaerrhinum Neopicrorhiza Nothochelone Odicardis Otacanthus – siniperhot Ourisia Paederota Parahebe Penstemon – pipot Picria Picrorhiza – maksajuuret Plantago – ratamot Poskea Psammetes Pseudorontium Rhodochiton – keijunmekot Russelia – kipinäkukat Sairocarpus Schistophragma Schweinfurthia Scoparia Scrofella Sibthorpia – lantikit Stemodia Tetranema – tontunhatut Tetraulacium Tonella Uroskinnera Veronica – tädykkeet (sisältää pensastädykkeet Hebe) Veronicastrum – tädyköt Wulfenia – wulfeniat Wulfeniopsis

Levinneisyys

Ratamokasveja esiintyy yleismaailmallisesti Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilla mantereilla. Suurin lajirunsaus on lauhkeilla vyöhykkeillä.

Kuvia

• 
  Isovesitähti (Callitriche cophocarpa)
• 
  Keltasormustinkukka (Digitalis grandiflora)
• 
  Leijonankitoja (Antirrhinum) koristekasveina