Le Lion rouge

Pincez tous vos koras, frappez les balafons (”Näppäilkää koorianne, lyökää balafoneja”) on Senegalin kansallislaulu. Laulu otettiin käyttöön maan itsenäistyessä vuonna 1960. Laulun on sanoittanut kuuluisa afrikkalainen kirjailija ja Senegalin myöhempi presidentti Léopold Sédar Senghor. Sen on säveltänyt Herbert Pepper, joka myös sävelsi Keski-Afrikan tasavallan kansallislaulun ”La Renaissance”. Laulussa mainitut korat ovat harppumaisia soittimia, balafonit taas afrikkalaisia ksylofoneja.

Ranskalaiset sanat ja käännös

Pincez tous vos koras, frappez les balafons. Le lion rouge a rugi. Le dompteur de la brousse D'un bond s'est élancé, Dissipant les ténèbres. Soleil sur nos terreurs, soleil sur notre espoir. Debout, frères, revoici l'Afrique rassemblée	Näppäilkää koorianne, lyökää balafoneja. Punainen leijona on karjunut. Savannin valtias on katkonut siteensä karkottaen pimeyden. Auringonvalo pelkojemme yllä, auringonvalo toiveidemme yllä. Nouskaa, veljet, Afrikka on koolla täällä.
Kertosäe : Fibres de mon cœur vert. Épaule contre épaule, mes plus que frères, O Sénégalais, debout ! Unissons la mer et les sources, unissons la steppe et la forêt ! Salut Afrique mère, salut Afrique mère.	Kertosäe: Minun vihreän sydämeni säikeet, olkaa olkaa vasten, te, jotka olette minulle enemmän kuin veljet, Oi senegalilaiset, nouskaa! Yhdistäkäämme meret lähteisiin, yhdistäkäämme aro metsään! Terve, äiti Afrikkaa, terve, äiti Afrikka.
Sénégal toi le fils de l'écume du lion, Toi surgi de la nuit au galop des chevaux, Rend-nous, oh ! rends-nous l'honneur de nos ancêtres, Splendides comme ébène et forts comme le muscle Nous disons droits - l'épée n'a pas une bavure. (Refrain)	Senegal, sinä leijonan jälkeläisten poika, olet noussut yöstä kuin laukkaava hevonen, Anna meille, oi anna meille esi-isäimme kunnia, loistavien kuin eebenpuu ja voimakkaiden kuin lihas, sanomme sen selvään - miekka on virheetön. (Kertosäe)
Sénégal, nous faisons nôtre ton grand dessein : Rassembler les poussins à l'abri des milans Pour en faire, de l'est à l'ouest, du nord au sud, Dressé, un même peuple, un peuple sans couture Mais un peuple tourné vers tous les vents du monde. (Refrain)	Senegal, otamme suuren työsi omaksemme: Kokoamme kananpojat suojaan haukoilta, tehdäksemme, idästä länteen ja pohjoisesta etelään, yhden ainoan kansan, ehyen ja ilman saumaa, mutta kansan, joka on kääntynyt maailman kaikkia tuulia kohtia. (Kertosäe)
Sénégal, comme toi, comme tous nos héros, Nous serons durs sans haine et des deux bras ouverts. L'épée, nous la mettrons dans la paix du fourreau, Car le travail sera notre arme et la parole. Le Bantou est un frère, et l'Arabe et le Blanc. (Refrain)	Senegal, kuten sinä, kuten kaikki sankarimme, olemme lujia, mutta ilman vihaa, avoimin käsivarsin. Rauhan aikana kannamme miekkaamme tupessa, meidän aseinamme tulevat olemaan työmme ja sanamme. Bantu on meille veli, niin myös arabi ja valkoinen. (Kertosäe)
Mais que si l'ennemi incendie nos frontières Nous serons tous dressés et les armes au poing : Un peuple dans sa foi défiant tous les malheurs, Les jeunes et les vieux, les hommes et les femmes. La mort, oui! Nous disons la mort, mais pas la honte. (Refrain)	Mutta jos vihollinen sytyttää rajoillemme tulen me nousemme aseet käsissämme: kansa, joka lujasti uskoen uhmaa kärsimyksiä, nuoret ja vanhat, miehet ja naiset. Kuolema, kyllä! Sanomme kuolema, emme häpeä. (Kertosäe)