Pienvesien kunnostus
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: määritelmä puuttuu. Otsikko ei vastaa täysin sisältöä. Suomi-näkökulma |
Pienvesiin kuuluvat sekä purot, norot, lähteet, lammet että kluuvijärvet ja fladat.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienvedet kuuluvat suomalaiseen luontoon ja ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Pienvedet tarjoavat elinympäristöjä monille eliöille, muun muassa kaloille, linnuille ja hyönteisille. Nisäkkäistä esimerkiksi saukko on riippuvainen pienvesiympäristöstä. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on enää hyvin vähän jäljellä ja suurin osa luonnontilaisista pienvesistä on säilynyt kansallispuistoissa ja suojelualueilla. Suomen uhanalaisista lajeista noin kuusi prosenttia on riippuvaisia pienvesistöistä, joten pienvesien suojelu ja ennallistaminen on tärkeää. Pienvedet ovat herkkiä veden laadun ja ympäristön muutoksille niiden vähäisen vesimäärän takia.v
Pienvesien kunnostamisia on tehty enimmäkseen luonnonsuojelualueilla, mutta ennallistaminen on tärkeää myös suojelualueiden ulkopuolella. Ennallistamisessa täytyy ottaa huomioon pienveden lähiympäristö ja valuma-alue, sillä alueiden tila vaikuttaa olennaisesti myös pienveden kuntoon. Suojavyöhyke on pienveden lähiympäristö, joka suojaa kiintoaineiden ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. On tärkeää, että ennallistamistoimenpiteiden yhteydessä pyritään säilyttämään pienveden lähiympäristö mahdollisimman luonnontilaisena. Pienvesien ennallistaminen on tehtävä alueen luontoarvoja vaarantamatta. Pienvesien ennallistamista ja kunnostamista varten on haettava vesiomistajan lupa sekä alueellisen ympäristökeskuksen ja kalatalousviranomaisen lausunnot.lähde?
Kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteen kunnostamisessa pyritään nostamaan pohjaveden pinta samalle tasolle, jolla se on ollut aikaisemmin. Veden pinnan nostamisen seurauksena elinympäristöjä eliöille ja kasvillisuudelle palautuu ja lähdealue suurenee. Kunnostaminen on hyvä tehdä yhdessä asiantuntijan kanssa, sillä lähdekasvillisuus ja –eliöstö ovat hyvin herkkiä vahingoittumaan kunnostuksen yhteydessä. Lähteen ennallistamista voidaan tehdä muun muassa nostamalla laskupuron tai –noron pohjaa, täyttämällä lähteen lähistöllä olevia metsäojia, poistamalla vedenottorakenteita ja ohjaamalla vesi alkuperäiseen lasku-uomaan.lähde?
Lammen kunto kohenee kunnostamalla lammesta alkavia ja lampeen laskevia noroja ja puroja. Yksi tärkeimpiä lammen kunnostustoimenpiteitä on veden pinnan nosto. Myös ojien tukkiminen on yksi kunnostustoimenpiteistä. [1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vesistöjen kunnostus
- Virtavesien kunnostus
- Järvien kunnostus
- Jokien kunnostus
- Purojen kunnostus
- Luonnonmukainen peruskuivatus
- Peruskuivatus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pienvedet-luonnon helmiä, Suomen luonnonsuojeluliitto (Arkistoitu – Internet Archive)