Häpyhuulet
.jpg)
Häpyhuulet ovat naisen ulkoisten sukupuolielinten ihopoimuja, joiden tehtävänä on muun muassa suojata emätintä ja virtsaputkea bakteereilta ja estää limakalvoja kuivumasta. Niitä on kaksi paria: sisemmät eli pienet häpyhuulet sekä ulommat eli isot häpyhuulet.
Sisemmät häpyhuulet muodostuvat kahdesta siivekkeestä. Sisemmissä häpyhuulissa on yleensä ohut, pehmeä iho ja ne ovat herkkiä kosketukselle, koska niissä on paljon hermopäätteitä. Niiden sisäpinta on yleensä eriasteisesti punertava, koska niissä on paljon verisuonia, minkä vuoksi ne saattavat turvota seksuaalisen kiihottumisen aikana etenkin synnyttäneillä naisilla[1]. Ilman kanssa kosketuksiin joutuvat osat saattavat olla punertavan ruskeita tai ruskeita[2]
Ulommat häpyhuulet ovat muodostuneet ihosta ja ihonalaisesta rasvakudoksesta, joten sisemmät häpyhuulet peittyvät niiden alle yhä enemmän naisen lihoessa. Ulommissa häpyhuulissa kasvaa häpykarvoja.
Häpyhuulet sijaitsevat reisien yhtymäkohdassa ja alkavat häpykukkulan alla sijaitsevan häpyluun kohdalta jatkuen aina peräaukon ja emättimen välissä olevaan välilihaan asti.
Häpyhuulien tarkoitus on suojata muita ulkoisia sukupuolielimiä ja virtsaputken suuta, minkä lisäksi niillä on merkitystä seksuaalisuudessa.
Koko ja muoto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisemmät häpyhuulet ovat yleensä jonkin verran eripariset ja niiden leveydessä esiintyy jopa 20-kertaisia yksilöllisiä eroja. Vaihteluväli on 0,3-8 senttiä ja keskileveys on noin kaksi senttiä. Pituus vaihtelee yhdestä sentistä kymmeneen keskipituuden vaihdellessa eri tutkimuksissa neljän ja kuuden sentin välillä.[3][4][5]
Ulompien häpyhuulten pituus vaihtelee neljästä kahteentoista senttiin, ja niiden keskipituus on 8-9 senttiä.[3].
Aikuisten naisten väliset erot ovat huomattavan suuria häpyhuulten ulkonäön suhteen, minkä vuoksi ulompien ja sisempien häpyhuulten yhdistelmä voidaan jaotella ulkonäön perusteella kahdeksaan eri tyyppiin[5] .
Sisemmät häpyhuulet näkyvät useimmiten seistessä ainakin osittain, koska ne roikkuvat alempana kuin rasvakudoksesta muodostuneet ulommat häpyhuulet. Niiden koossa ja muodossa esiintyy suurta vaihtelua.[5]
Sisemmät häpyhuulet voivat olla suorat, aaltoilevat, sileät tai nyppyläiset.[2]
Häpyhuulet ovat rakenteeltaan hyvin joustavia, koska niiden täytyy joustaa paljon alatiesynnytyksessä. Häpyhuulten iho on usein hieman ryppyistä[6] ja siinä voi olla nystelmiä kuten miehen kivespusseissa.
Sisempien häpyhuulten sisäpinnalle avautuu tiehyt syvemmällä lantionpohjassa sijaitsevista Bartholinin rauhasista. Häpyhuulien välisessä häpyraossa sijaitsevat häpykielen eli klitoriksen kärki eli terska, virtsaputken suu ja emättimen aukko. Sisemmissä häpyhuulissa ei kasva karvoja, kuten ulommissa.
Häpyhuulien ulkonäkö muuttuu hieman murrosiässä. Ulommissa häpyhuulissa ja niiden ympäristössä alkaa kasvaa karvoja. Sisemmät häpyhuulet eivät näy yleensä ulospäin pienillä tytöillä, mutta ne kasvavat murrosiässä normaalisti yleensä isommiksi ja tummenevat hieman. Ulommat häpyhuulet sen sijaan saattavat pienentyä, koska niiden rasvakudos vähenee[7].
Häpyhuulien merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häpyhuulet suojaavat virtsaputken suuta ja emätinaukkoa lialta ja taudinaiheuttajilta. Ne myös suojaavat klitorista, joka on hyvin kosketusherkkää aluetta ja estävät myös limakalvoja kuivumasta. Häpyhuulilla on merkittävä rooli myös seksuaalisuudessa.
Häpyhuulten koko ja muoto saattaa aiheuttaa epävarmuuden ja jopa häpeän tunteita varsinkin tytöillä ja nuorilla naisilla samalla tavalla kuin peniksen koko pojilla ja miehillä. Tämä ongelma on saanut ehkä alkunsa siitä, että pornografisissa kuvissa on ollut tapana näyttää vain tietynlaisia häpyhuulia taikka muokata häpyhuulia todellisuudesta poikkeaviksi kuvankäsittelyohjelmalla. Tämä on johtanut jopa siihen, että normaalit häpyhuulet omaavat naiset ovat halunneet leikkauksiin, koska ovat luulleet olevansa poikkeavia[3].
Joissakin muinaisissa kulttuureissa häpyhuulia pidettiin suuressa arvossa ja niitä saatettiin juhlia.lähde? Joissakin kulttuureissa häpyhuulet ja klitoris saatetaan jopa poistaa "epäpuhtaina" ympärileikkauksessa tytön ollessa nuori. Tällaisen taustalla saattaa olla toive naisen seksuaalisuuden tukahduttamisesta.[8]
Häpyhuulet ja seksuaalisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häpyhuulet ovat hyvin intiimiä aluetta, ja niiden näkymisellä on keskeinen rooli seksuaalisuudessa ja erotiikassa. Monet kiihottuvat jo pelkästään häpyhuulien näkemisestä ja mielellään myös koskettavat ja hyväilevät niitä. Häpyhuulet ovat erogeenisesti kosketusherkkää aluetta, erityisesti sisemmät häpyhuulet ja ulompien häpyhuulien sisäpinta, ja niitä usein hyväillään itsetyydytyksessä tai seksuaalisessa kanssakäymisessä. Nykyään häpyhuuliin saatetaan ottaa jopa lävistyksiä.[9]
Nykyään on varsin tavallista, että häpyhuulista ja niiden ympäristöstä ajellaan karvoja pois, osa ajelee mukavuuden, käytännöllisyyden tai esteettisten syiden vuoksi, osa seksuaalisista syistä. Karvattomat ja paljaat häpyhuulet näkyvät ja erottuvat paremmin, joidenkin mielestä ne näyttävät kiihottavammilta ja niiden hyväileminen on miellyttävämpää, jotkut ovat taas päinvastaista mieltä. Häpykarvojen poistaminen heikentää ilmankiertoa housujen sisällä, mikä saattaa vaikuttaa haitallisesti sukuelinten limakalvoihin[10][11].
Ulkoiset sukuelimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisen ulkoisiin sukupuolielimiin luetaan häpyhuulten lisäksi häpykieli.[12] Emätin katsotaan yleensä kuuluvaksi sisäisiin sukupuolielimiin.[13]
Sairauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteenkasvaneet häpyhuulet ovat lähinnä nuorten tyttöjen sairaus.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hyttinen, Nelli: Miksi synnyttäneet eivät kerro näistä? Kamalimmat lasten saamisen jälkeiset vaivat jäävät jakamatta Yle Akuutti. 26.06.2019. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ a b Oksanen, Emmi: Mitä varten naisella on häpykumpu ja milloin alapää turpoaa? Tärkeät faktat naisen sukuelimistä Iltalehti. 4.8.2018. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ a b c Topelius, Tuuli: Yli 150 naista tutkinut lääkäri paljastaa vaginan normaalit mitat Ilta-Sanomat. 6.5.2016. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Lloyd, Jillian & Crouch, Naomi S. & Minto, Catherine L., et al.: Female genital appearance: ‘normality’ unfolds*. An International Journal of Obstetrics and Gynaecology, May 2005, 112. vsk, s. pp. 643 – 646. PubMed:15842291 doi:10.1111/j.1471-0528.2004.00517.x Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Scaccia, Annamarya: What Do ‘Normal’ Labia Look Like? Healthline. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Sjöblom-Hasselblatt, Saana: Häpyhuulet ovat kaikilla erilaiset – niitä on yhtä monenlaisia kuin sormenjälkiä Kaksplus. 5.11.2022. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ Näin naisen vagina muuttuu kaksi-, kolme- ja nelikymppisenä MTV3 Uutiset. 22.1.2015.
- ↑ Classification of female genital mutilation. Arkistoitu 14.1.2014. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Naisten genitaalilävistykset WORMZblog - Kehonmuokkausta.. Viitattu 8.2.2024.
- ↑ Kallionpää, Katri: Ihokarvojen poisto genitaalialueelta on yhä suositumpaa, ja sitä tekevät myös miehet, mutta se ei välttämättä ole hyväksi, kertoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 12.3.2018. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Tutkittua - karvat ja sheivaus : karvoille kyytiä vai ei? Yle Elämä. 15.1.2009. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Ulkosynnyttimet Lääketieteen sanasto, Duodecim Terveyskirjasto. 18.10.2016. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Sisäsynnyttimet Lääketieteen sanasto, Duodecim Terveyskirjasto . 18.10.2016 . Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Labial fusion nhs.uk. 18.10.2017. Viitattu 8.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta naisen sukupuolielimet Wikimedia Commonsissa
