Petropavlovsk (1894)
| Petropavlovsk | |
|---|---|
 Petropavlovsk |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kaleeritelakka, Pietari |
| Kölinlasku | 19. toukokuuta 1892 |
| Laskettu vesille | 1. marraskuuta 1894 |
| Palveluskäyttöön | 1899 |
| Poistui palveluskäytöstä | uponnut osuttuaan miinaan 13. huhtikuuta 1904 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 12 032 t |
| Pituus | 115 m |
| Leveys | 21 m |
| Syväys | 8,61 m |
| Koneteho | 10 600 ihp |
| Nopeus | 16 solmua |
| Miehistöä | 662 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 12" (305 mm) tykkiä kaksoistorneissa 12 × 152 mm tykkiä kaksoistorneissa 10 × 47 mm tykkiä 28 × 37 mm tykkiä 6 × torpedoputkea |
Petropavlovsk (ven. Петропавловск) oli vuonna 1899 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston Petropavlovsk-luokan pre-dreadnought-taistelulaiva. Alus upposi Venäjän–Japanin sodan aikana osuttuaan miinaan Port Arthurin edustalla 13. huhtikuuta 1904.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Petropavlovsk-luokka
Alus tilattiin Kaleeritelakalta Pietarista ja sen köli laskettiin 19. toukokuuta 1892. Alus laskettiin vesille 1. marraskuuta 1894 ja se valmistui 1899.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petropavlovsk lähti lokakuussa 1897 Pietarista Kronstadtiin varustettavaksi. Aluksen tykit asennettiin 1898 ja se siirrettiin edelleen Liepājaan, mistä se palasi Kronstadtiin 1899. Alus määrättiin 5. lokakuuta Kauko-Itään Itä-Aasian laivueeseen ja se saapui 28. huhtikuuta 1900 Port Arthuriin, jossa aluksesta tehtiin Itä-Aasian laivueen komentajan vara-amiraali Skrydlovin lippulaiva.
Vuonna 1900 alus osallistui Kiinan boksarikapinan kukistamiseen ja lokakuussa 1902 kontra-amiraali Oskar Stark vastaanotti laivueenkomentajan tehtävät nostaen lippunsa Petropavlovskille.
Uppoaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuun alussa 1904 keisarillisen Japanin laivasto teki yllätyshyökkäyksen Port Arthuriin. Petropavlovsk ei vaurioitunut yöllisessä torpedohyökkäyksessä, mutta seuraavana päivänä kohdatessaan Japanin laivaston se kärsi lieviä vaurioita. Alukseen osuneet kaksi 12 tuuman ja yksi kuuden tuuman kranaatti surmasivat yhden ja haavoittivat neljää miehistönjäsentä. Alus ampui kaksikymmentä 12 tuuman ja 68 kuuden tuuman kranaattia osumatta japanilaisiin.
Japanilaisten yrityksen sulkea Port Arthurin sataman suu sulkulaivoilla epäonnistuttua amiraali Heihachiro Togo teki uuden suunnitelman. Sataman suu määrättiin miinoitettavaksi ja siten ulos pyrkivät alukset tuhoutuisivat. Neljän torpedovenehävittäjän suojaamaan miinalaiva Korumaru laski 31. maaliskuuta miinoituksen satamansuulle. Venäläisten komentaja amiraali Stepan Makarov sai tiedon miinanlaskusta, mutta hän uskoi alusten olevan alueella partioivia venäläisiä aluksia. Venäjän laivaston hävittäjä Strashnii kohtasi 13. huhtikuuta japanilaisten hävittäjäosaston, mistä seurasi kahakka. Makarov lähetti risteilijä Bayanin hävittäjän avuksi ja risteilijän ilmoitettua havainneensa japanilaisia risteilijöitä Makarov päätti lähteä laivaston päävoimien kanssa merelle.
Makarovin osastoon kuuluivat taistelulaivat Petropavlovsk ja Poltava, neljä risteilijää sekä niitä suojanneet hävittäjät. Japanilaiset kuitenkin vetäytyivät rannikkolinnakkeiden tykkien kantaman ulkopuolelle saaden samalla tuekseen kuusi taistelulaivaa. Makarov joutui siten kääntymään takaisin kohdatakseen satamasta saapuvat kolme taistelulaivaa. Yhdistynyt osasto kääntyi kohti japanilaisia ja noin kaksi mailia rannikosta Petropavlovsk osui miinaan. Alus vei upotessaan mukanaan 27 upseeria ja 652 miestä, joiden mukana amiraali Makarovin. Myös tunnettu venäläinen taidemaalari Vasili Vereštšagin sattui olemaan laivalla ja hukkui sen upotessa[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Petropavlovsk - Poltava - Sevastopol |
| Edeltäjä: Admiral Ušakov -luokka – Seuraaja: Rostislav |