Persianlahden oireyhtymä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Persianlahden syndrooma)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Köyhdytetyn uraanin käyttö Persianlahden sodassa

Persianlahden oireyhtymä on yleisnimitys Persianlahden sodassa 1991 palvelleita sotilaita vaivaaville erilaisille psykologisille ja fysiologisille oireille. Tosin ei olla varmoja, liittyvätkö nämä oireet sotapalvelukseen tai yleensä toisiinsa. Oireiksi on esitetty muun muassa krooninen väsymys, kivut nivelissä ja lihaksissa, päänsärky, ripuli, muistinmenetykset, unihäiriöt, tasapainohäiriöt sekä ihottuma.

Syndrooman aiheuttajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syitä on esitetty useita: sotilaiden saamat rokotteet pernaruttoa vastaan, erilaiset virukset, köyhdytetty uraani, kemiallisten aseiden jäämät ja stressi ovat olleet ehdokkaina, kuten myös aspartaamimyrkytys, rakettipolttoaineet ja joukkohysteria.

Rokotteiden apuaineissa käytetyn skvaleenille elimistössä muodostuvien vasta-aineiden on virheellisesti epäilty liittyvän oireyhtymään.[1] Skvaleenin vasta-aineita esiintyy osalla ihmisistä luonnostaan,[2] ja erään tutkimuksen mukaan vasta-aineita esiintyy veteraaneilla yhtä usein kuin yleisessä väestössäkin[3] eikä rokotteen skvaleeni muuta vasta-aineiden pitoisuuksia[4]. Sotilaille annetuissa rokotteissa ei myöskään käytetty skvaleenia adjuvanttina vaan alumiinia.[5]

Marraskuussa 2004 riippumaton brittiläinen tutkimus ehdotti, että sotaveteraaneilla oli kaksinkertainen mahdollisuus sairastua muualla palvelleisiin sotilaisiin verrattuna. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että oireet johtuivat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, mukaan lukien hyönteismyrkyt, köyhdytetty uraani ja hermokaasut.[6]

Tulane University School of Medicine julkaisi tutkimuksen helmikuun 2000 Experimental Molecular Pathology -lehden numerossa löydöksistään: 95 % potilaista, jotka kärsivät Persianlahden oireyhtymästä tunnistettavin oirein, kehitti vasta-aineita skvaleenille. Toisaalta kukaan oireettomista ei ollut kehittänyt vasta-aineita skvaleenille. [7] Tutkimuksen metodeita on kuitenkin kritisoitu muiden tutkijoiden osalta, eikä muissa tutkimuksissa ole havaittu vastaavanlaista yhteyttä.[8] Rotilla tehdyssä kokeissa injektoitu skvaleeni aiheutti eläimille immuunivälitteisen kroonisen nivelreuman. Yhteenvedon mukaan tutkimus herätti kysymyksiä adjuvanttien roolista kroonisissa tulehdustaudeissa.[9]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Asa, Pamela B. & Wilson, Russell B. & Garry, Robert F.: Antibodies to Squalene in Recipients of Anthrax Vaccine. Experimental and Molecular Pathology, 2002, 73. vsk, nro 1, s. 19–27. Academic Press. doi:10.1006/exmp.2002.2429 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  2. ↑ Matyas, G & Rao, M & Pittman, PR & Burge, R & Robbins, IE & Wassef, NM & Thivierge, B & Alving, CR: Detection of antibodies to squalene III. Naturally occurring antibodies to squalene in humans and mice. Journal of Immunological Methods, 2004, 286. vsk, nro 1–2, s. 47–67. PubMed:15087221 doi:10.1016/j.jim.2003.11.002 ISSN 0022-1759 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Phillips, Christopher J. & Matyas, Gary R. & Hansen, Christian J. & Alving, Carl R. & Smith, Tyler C. & Ryan, Margaret A.K.: Antibodies to squalene in US Navy Persian Gulf War veterans with chronic multisymptom illness. Vaccine, 2009, 27. vsk, nro 29, s. 3921–3926. PubMed:19379786 doi:10.1016/j.vaccine.2009.03.091 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Giudice, G. Del & Fragapane, E. & Bugarini, R. & Hora, M. & Henriksson, T. & Palla, E. & O'Hagan, D. & Donnelly, J. & Rappuoli, R.: Vaccines with the MF59 Adjuvant Do Not Stimulate Antibody Responses against Squalene. Clinical and Vaccine Immunology, 2006, 13. vsk, nro 9, s. 1010–1013. PubMed:16960112 PubMed Central:1563566 doi:10.1128/CVI.00191-06 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Jack Metcalf: Gulf War Illnesses: Questions About the Presence of Squalene Antibodies in Veterans Can Be Resolved. (GAO/NSIAD-99-5) United States General Accounting Office & National Security and International Affairs Division, 1999. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Call to recognise Gulf War effect BBC News. 17.11.2004. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  7. ↑ Asa, Pamela B. & Cao, Yan & Garry, Robert F.: Antibodies to Squalene in Gulf War Syndrome. Experimental and Molecular Pathology, 2000, 68. vsk, nro 1, s. 55–64. Academic Press. doi:10.1006/exmp.1999.2295 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  8. ↑ Lippi, G & Targher, G & Franchini, M.: Vaccination, squalene and anti-squalene antibodies: facts or fiction? European Journal of Internal Medicine, 2010, 21. vsk, nro 2, s. 70–73. PubMed:20206873 doi:10.1016/j.ejim.2009.12.001 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  9. ↑ Carlson, Barbro C. & Jansson, Åsa M. & Larsson, Anders & Bucht, Anders & Lorentzen, Johnny C.: The Endogenous Adjuvant Squalene Can Induce a Chronic T-Cell-Mediated Arthritis in Rats. The American Journal of Pathology, 2000, 156. vsk, nro 6, s. 2057–2065. Elsevier Inc.. doi:10.1016/S0002-9440(10)65077-8 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persianlahden_oireyhtymä&oldid=22647343”