Pavel Akselrod
Pavel Borisovitš Akselrod (myös Axelrod, ven. Па́вел Бори́сович Аксельро́д; 25. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1850 Tšernigovin läänin Mglinin kihlakunnan Potšep – 16. huhtikuuta 1928 Berliini) oli venäläinen narodnikki ja myöhemmin yksi menševikkien johtajista.
Pavel Akselrod syntyi juutalaisen krouvarin perheeseen.[1] Hän opiskeli Kiovan yliopistossa ja osallistui narodnikkikerhojen toimintaan. Vuosina 1874–1879 hän asui Berliinissä ja Genevessä.[2]
Vuodesta 1879 lähtien Akselrod toimi Tšornyi peredel -järjestön johdossa Pietarissa. Vuonna 1881 hän muutti Sveitsiin, jossa hän osallistui sosiaalidemokraattisen Työn vapautus -ryhmän perustamiseen. Vuodesta 1900 lähtien hän työskenteli Iskra ja Zarja -lehtien toimittajana. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen toisessa edustajainkokouksessa hänestä tuli puolueen vähemmistösiiven (menševikkien) johtaja.[2]
Helmikuun vallankumouksen jälkeen Akselrod palasi Venäjälle, jossa hänet valittiin Pietarin neuvostoon ja menševikkipuolueen keskuskomitean puheenjohtajaksi.[2] Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän siirtyi ulkomaille, missä hän toimi yhtenä toisen internationaalin johtajista.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dejateli revoljutsionnogo dviženija Rossii slovari.yandex.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Biografitšeski slovar ”Polititšeskije dejateli Rossii. 1917” slovari.yandex.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 1, s. 344. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
