Rhizenia
Rhizenia | |
---|---|
Ῥιζηνία | |
Rhizenian useimmiten oletettu paikka Patéla Priniáksen kukkula. |
|
Sijainti | |
Rhizenia |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Priniás (?), Górtyna, Iraklion, Kreeta |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Kreeta |
Rhizenia (m.kreik. Ῥιζηνία, Rhizēnia; myös Rhitten, Ῥιττέν tai Rhizen, Ῥιζέν) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen sijaintipaikkaa ei tunneta varmuudella, mutta se sijoitetaan usein lähelle nykyistä Górtynan kunnan Priniásta.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rhizenian polis sijaitsi Kreetan eteläosissa lähellä Gortynia. Sen sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tunneta varmuudella. Vanhastaan poliksen kaupunkikeskus on sijoitettu Patéla (Patélla) Priniákseen lähellä nykyistä Priniáksen kylää, noin 11 kilometriä Gortynista pohjoiseen ( ).[1][2][4] Patéla on jyrkkärinteinen mutta tasalakinen akropolis-kukkula, jonka korkeus on 686 metriä merenpinnasta laskettuna, pituus itä-länsisuunnassa noin 560 metriä, leveys pohjois-eteläsuunnassa noin 230 metriä ja pinta-ala yli kuusi hehtaaria. Se on hallinnut Idavuoren itäpuolisia pohjois-eteläsuuntaisia, Gortynin Knossokseen yhdistäneitä kulkureittejä. Paikkaa on ehdotettu kuitenkin myös Apollonian kaupungiksi.[2][5]
Rhizenian sijaintipaikaksi on ehdotetty myös paikkaa Gortynin ja Messarán tasangon eteläpuolella Asteroúsia-vuorilla lähellä nykyistä Apesokárin kylää ( ).[1][6] Kummastakin paikasta on tehty löytöjä antiikin ajalta.[1]
Rhizenian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen arvellaan olleen suhteellisen pienen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin lähteistä Rhizenian vaiheista ei tiedetä käytännössä mitään.[3] Kaupunki vaikuttaa olleen puoli-itsenäisenä poliksena Gortynin alaisuudessa. Piirtokirjoituslähteiden perusteella Rhizenialla tiedetään olleen omat lait, kansankokous (koinon) ja neuvosto (preigistoi) sekä Kreetan poliksille tyypillisiä kosmos-virkamiehiä (mon. kosmoi). Jotkut lait alistivat sen kuitenkin joissakin tapauksissa Gortynin vallan alle, ja Gortyn hallitsi ainakin osaa Rhizenian alueista.[1]
Varhaisimmat Patéla Priniáksesta tehdyt löydöt ovat peräisin myöhäiseltä neoliittiselta kaudelta. Läheltä Siderospiliásta on löydetty myös merkkejä minolaisesta asutuksesta esipalatsikaudella, sekä hautausmaasta myöhäisellä pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella. Laajempi asutus Patélaan muodostui pronssikauden lopulla myöhäisminolaisella kaudella IIIC. Se toimi tuolloin mahdollisesti viimeisten minolaisten turvapaikkana.[2][4]
Patélan asutus sai ruutuasemakaavan 700-luvulla eaa. Kaupungissa oli asuinkortteleita, suorat kadut, aukioita ja kulttipaikoiksi oletettuja rakennuksia. Suurin osa arkeologisista löydöistä ajoittuu geometrisen kauden lopulle ja arkaaiselle kaudelle 700–500-luvuille eaa. Asutus Patélassa tuhoutui tai hylättiin muusta syystä 500-luvun eaa. puolessa välissä. Paikalla säilyi kuitenkin pienimuotoisempaa asutusta klassisella ja hellenistisellä kaudella.[4]
Mikäli Patélassa sijaitsi Rhizenian sijasta Apollonian kaupunki, se mahdollisesti siirtyi hellenistisen ja roomalaisen kauden taitteessa saaren pohjoisrannikolle samannimisen (tai saman nimeen saaneen) satamansa Apollonian paikalle.[2]
Patélan arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1906–1908 Luigi Pernierin johdolla, ja niitä jatkettiin vuosina 1969–2000 Giovanni Rizzan johdolla.[2][5] Apesokárissa ei ole tehty varsinaisia kaivauksia.[1] Arkeologiset tutkimukset eivät ole onnistuneet vahvistamaan kumpaakaan paikkaa Rhizenian sijaintipaikaksi.
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patéla Priniáksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patélan akropoliin tasangon keskeltä on löydetty kahden temppeliksi oletetun rakennuksen jäänteet. Niistä käytetään nimityksiä Temppeli A ja Temppeli B. Rakennukset on ajoitettu arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa., ja ne ovat jääneet käytöstä viimeistään arkaaisen kauden lopulla. Näin ne ovat suhteellisen varhaista kreikkalaista monumentaaliarkkitehtuuria. Temppelit muistuttavat Dreroksen temppeliä, ja ovat varhaisia esimerkkejä siitä, kuinka temppelit kehittyivät mykeneläisistä megaroneista hyödyntämällä myös joitakin minolaisia piirteitä. Niiden arkkitehtuuri ja tyylisuunta eivät vielä olleet vakiintuneet.[2][4]
Temppeli A
Temppeli A on rakennuksista pohjoisempi. Sen koko on noin 9,7 × 6 metriä, ja se on koostunut pronaoksesta ja naoksesta eli cellasta. Temppelin keskellä on tulisija-uhrikuoppa, jonka ympärillä on oletettavasti ollut neljä puista pylvästä. Temppelistä on säilynyt veistoskoristeluja, jotka ovat poikkeuksellisen varhaisia. Niihin lukeutuvat kalkkikivinen friisi, joka on koristeltu ratsastajia esittävillä reliefeillä; sekä oletettavasti naoksen oven yläpuolinen arkkitraavi tai kamana, jonka kummassakin päässä on istuva naishahmo. Veistokset edustavat niin kutsuttua Daidaloksen kuvanveistoa. Ne ovat nykyisin esillä Iraklionin arkeologisessa museossa.[2]
Temppeli B
Temppeli B on rakennuksista eteläisempi. Sen koko on noin 18 × 5,5 metriä, ja se on koostunut pronaoksesta, naoksesta ja opisthodomoksesta. Naoksen sisällä oli tulisija, uhripöytä ja juomauhriallas. Opisthodomoksesta on löydetty lukuisia säilytysastioita.[2]
Muut löydökset
Kukkulalta on löydetty lukuisia arkaaisten talojen perustuksia. Kukkulan lounaisosassa temppelien länsipuolella on neliskulmaisen oletettavasti hellenistisellä kaudella noin 100-luvulla eaa. rakennetun linnoituksen jäänteet. Sen koko on noin 40 × 36 metriä, ja sen kulmissa on neliskulmaiset tornit. Sen rakentamisessa on käytetty uudelleen varhaisempia hautakiviä, joista on löydetty piirtokirjoituksia.[2][4]
Kukkulan itäosasta on löydetty niin kutsutun Käärmejumalattaren pyhäkkö. Tämän kultti vaikuttaa säilyneen paikalla subminolaiselta kaudelta arkaaiselle kaudelle saakka. Läheltä on löydetty lukuisia votiivilahjoiksi jätettyjä terrakottaesineitä, kuten Käärmejumalatarta esittäviä pienoispatsaita, sekä vaaseja.[2]
Patélan läheltä Siderospiliásta on löydetty protogeometrisen kauden aikaisia tholos-hautoja sekä geometrisen kauden aikaisia polttohautoja.[2] Kaupungin paikan läheltä on löydetty hautoja myös niinkin myöhäiseltä ajalta kuin ensimmäiseltä vuosisadalta jaa.[4]
Apesokárissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin toiselta ehdotetulta sijaintipaikalta Apesokárista on tehty joitakin pintalöytöjä klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”988 Rhizenia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PRINIAS Malevizi, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Rhizenia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Prinias (Patela) Pleiades. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ a b Kotsonas, Antonis: Review: Priniàs: la città arcaica sulla Patela. Scavi condotti negli anni 1969-2000 (2 vols.). Studi e Materiali di Archeologia Greca 8/1 Bryn Mawr Classical Review. 2010. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Rhittenia? Pleiades. Viitattu 1.9.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rizza, Giovanni: Priniàs: la città arcaica sulla Patela. Scavi condotti negli anni 1969-2000. ((2 vols.). Studi e Materiali di Archeologia Greca 8/1) Catania: I.B.A.M., 2008. ISBN 9788889375020
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rhizenia Wikimedia Commonsissa