Párga
| Párga Párgan kunta Πάργα Δήμος Πάργας |
|
|---|---|
 Párga linnoituksen edustalta nähtynä. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Párga |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Epeiros ja Länsi-Makedonia |
| Alue | Epeiros |
| Alueyksikkö | Préveza |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 2103 |
| – Kuntakeskus | Kanalláki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 276,5 km² |
| Väkiluku (2011) | 11 866[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 3 904 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 2 415 |
| – Kaupunki | 2 088 |
| – Väestötiheys | 42,92 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 480 60 |
| Suuntanumero(t) | 26840 |
| Rekisterikilpi | ΡΖx |
Párga (kreik. Πάργα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Πάργας, Dímos Párgas), joka sijaitsee Prévezan alueyksikössä Epeiroksen alueella. Koko kunnan pinta-ala on 276,5 neliökilometriä ja väkiluku 11 866. Varsinaisen Párgan kaupungin väkiluku on 2 088 (vuonna 2011). Kunnan kuntakeskus on Kanalláki.[1][2]
Párgan kaupunki sijaitsee noin 50 kilometriä Igoumenítsasta etelään ja noin 60 kilometriä Prévezasta pohjoiseen. Kunta on muun seudun tapaan vuoristoinen, ja sen korkein kohta on Párgavuori, joka kohoaa 927 metrin korkeuteen viiden kilometrin päässä rannikosta. Seudulla viljellään runsaasti oliiveja, mikä onkin alueen toinen pääelinkeino matkailun lisäksi.
Párgan pikkukaupunki sijaitsee kaaren muotoisesti Párgan linnoituksen itäpuolella. Kaupungin edustalla sijaitsee saari nimeltä Panagía, jonne pystyy paikoin kävelemään matalan salmen yli. Saarella sijaitsee kaksi kirkkoa ja pieni ranskalaisten rakentama linnoitus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Párgan varhaisin tunnettu asutus on 1200-luvulta eaa. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1320 Romanian piispan ja Venetsian välisessä sopimuksessa. Vuoden 1360 tienoilla kylä siirtyi sisämaasta nykyisen venetsialaisen linnakkeen kohdalle, josta asukkaiden oli helpompi puolustaa itseään albanialaisten hyökkäyksiltä. Legendan mukaan paimen löysi neitsyt Marian ikonin luolasta läheltä rantaa, josta se tuotiin kylään. Ikoni löytyi myöhemmin kuin ihmeen kaupalla samasta luolasta, mitä pidettiin merkkinä siitä, että kaupunki on siirrettävä rannan tuntumaan. Kylän edustalla olevalla pienellä Panagian saarella onkin neitsyt Marialle omistettu kirkko. Samaan aikaan normannit hallitsivat Joonianmeren saaria ja pargalaiset pyysivät näiltä suojaa.
Vuosina 1401–1797 kaupunki siirtyi venetsialaisten valtaan, mutta säilytti osan itsenäisyydestään. Venetsialaisten aikana Párga kukoisti. Venetsialaiset rakensivat Párgan linnoituksen ja istuttivat oliivipuita, minkä ansiosta oliiviöljyn kauppa kukoisti. Venetsialaisten aikana osmanit hyökkäsivät kaupunkiin useita kertoja, mutta saivat sen kunnolla haltuunsa vain vuosina 1452–1453.
Venetsialaisten suopeutta Párgaa kohtaa kuvaa lausuma ”Párga on aina oleva Korfun silmät ja korvat ja se on pidettävä kaikin voimin” (Parga sarà sempre l'occhioe l'oreccio di Corfù, percioc he'dobbiamo tereta con tutte le forze). Párgaa oli myös helppo puolustaa kapealla niemellä sijaitsevasta linnoituksesta käsin, johon oli käytännössä mahdotonta hyökätä mereltä.
Venetsialaisten jälkeen Párgasta tuli pelinappula suurvaltojen politiikassa. Vuonna 1797 Venetsia antautui Napoleon Bonapartelle ja samalla Párga siirtyi Ranskalle. Vuosina 1800–1807 se oli Joonianmeren saarten tasavallan autonominen osa, minkä jälkeen se oli taas Ranskan hallussa 1807–1815. Waterloon taistelun jälkeen pargalaiset kääntyivät ranskalaisia vastaan ja siirtyivät Englannin puolelle. Englantilaisia Párga kiinnosti kuitenkin vain kauppatavarana. Vuonna 1817 Párga myytiin turkkilaisille 157 000 punnasta ja vastineeksi englantilaisten Joonianmeren saarten hallinnan tunnustamisesta. 15. huhtikuuta 1819 pargalaiset lähtivät maanpakoon Korfun saarelle, josta he palasivat vasta vuonna 1913, kun alue liitettiin Kreikkaan.
Nykyinen Párgan kunta muodostui, kun Párga ja Fanári yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[3]
Matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Párgan pääelinkeino on nykyään matkailu. Párgan kylä tarjoaa matkailijoille kolme hiekkarantaa: Váltos, Kryonéri ja Píso Kryonéri. Párgan puolelta niemen ympäri Váltoksen rannalle pääsee taksiveneillä. Parin kilometrin päässä Párgan kylästä sijaitsee Línchnoksen ranta. Historiallisia kohteita ovat venetsialainen linnoitus sekä Anthoúsassa sijaitseva Ali paššan linnoitus. Matkailijoille markkinoidaan myös kävelyretkiä Párgan seudulla. Kaupungissa on noin parikymmentä kirkkoa.
Párgasta järjestetään laivamatkoja muun muassa horisontissa siintäville Paxóksen ja Antípaxoksen saarille, sekä siellä sijaitseville suurille kallioluolille, joihin osa laivoista menee osittain sisäänkin matkan aikana. Myös uiminen täällä laivasta käsin on usein mahdollista. Lähialueilta löytyvät myös Nekromanteionin oraakkelinpaikka, myyttinen Achérontas- eli Akheronjoki, Meteoran luostarit sekä Zálongo-vuori luostareineen ja muistomerkkeineen.
Kunnan osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Párgan kunta muodostuu kahdesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][3]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Fanári | Acherousía | Acherousía | 233 |
| Aidóni | 67 | ||
| Aidoniá | Aidoniá | 145 | |
| Ammoudiá | Ammoudiá | 308 | |
| Áno Skafidotí | Áno Skafidotí | 31 | |
| Despotikó | Despotikó | 123 | |
| Káto Despotikó | 115 | ||
| Kanalláki | Kanalláki | 2 513 | |
| Kastrí | Kastrí | 277 | |
| Koróni | Koróni | 189 | |
| Koronópoulo | 150 | ||
| Tzára | 48 | ||
| Koryfoúla | Koryfoúla | 59 | |
| Koukkoúlio | Chóchla | 179 | |
| Koukkoúlio | 13 | ||
| Kypséli | Kypséli | 262 | |
| Loútsa | Loútsa | 340 | |
| Paralía | 32 | ||
| Mesopótamo | Mesopótamo | 533 | |
| Mouzakaíika | Kleisoúra | 148 | |
| Mouzakaíika | 162 | ||
| Nárkissos | Nárkissos | 283 | |
| Skepastó | Káto Skafidotí | 39 | |
| Skepastó | 117 | ||
| Stavrochóri | Stavrochóri | 190 | |
| Xirólofos | 13 | ||
| Thémelo | Díkorfo | 86 | |
| Thémelo | 216 | ||
| Valanidórachi | Tsouknída | 145 | |
| Valanidórachi | 393 | ||
| Valanidoússa | Valanidoússa | 157 | |
| Vouvopótamos | Tsekoúri | 8 | |
| Vouvopótamos | 388 | ||
| Yhteensä: 7 962 | |||
| Párga | Agiá | Agiá | 758 |
| Sarakíniko | 4 | ||
| Anthoúsa | Anthoúsa | 621 | |
| Tríkorfo | 56 | ||
| Livadári | Livadári | 25 | |
| Vrýses | 25 | ||
| Párga | Agía Kyriakí | 237 | |
| Ágios Geórgios | 49 | ||
| Chrysogiáli | 17 | ||
| Marás | 24 | ||
| Panagía (saari) | 0 | ||
| Párga | 2 088 | ||
| Yhteensä: 3 904 | |||
| Yhteensä: 11 866 | |||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Párga Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Πάργας. Párgan kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
