Pandapolitiikka
_November_2017.jpg)
Pandapolitiikka tai pandadiplomatia tarkoittaa Kiinan diplomatiakeinoa, jossa se antaa lahjaksi tai vuokraa toiselle maalle isopandan kiitoksena hyvistä suhteista ja arvostuksena vieraan maan taloudellisesta tai teknisestä osaamisesta. Pandapolitiikan kohdemaat ovat lisäksi saaneet merkittäviä investointisopimuksia Kiinan kanssa.[1][2]
Pandojen lahjoittaminen tai vuokraaminen ovat juurtuneet Kiinan ulkopolitiikkaan jo Mao Zedongin valtakaudelta lähtien parantaakseen suhteitaan liittolaisiinsa. Aluksi Kiina lahjoitti pandoja, mutta Deng Xiaopingin aikakautena kapitalismin rantautuessa maa alkoi vuokraamaan niitä.[3]
Eläintarhat eivät myy tai osta eläimiä toisilleen, paitsi poikkeuksellisissa tapauksissa, koska rahan liikkumisessa on se vaara, että rahaa päätyisi laittomille eläinkauppiaille. Sen sijaan eläintarhat vaihtavat eläimiä keskenään.[4][5][6] Pandojen vuokrausesta sen sijaan tehdään sopimus, jossa vuokrat liikkuvat melkein miljoonan dollarin molemmin puolin. Mikäli pandat saavat poikasen, lankeaa eläintarhalle kertaluontoinen 400 000 dollarin maksu.[7]
Pandapolitiikka ja Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi on myös ollut pandapolitiikan kohteena, ja viimeksi pandoja on saapunut Suomeen tammikuussa 2018. Saapuneet pandat ovat nimeltään Hua Bao (Pyry) ja Jin BaoBao (Lumi)[8], ja ne tulivat Suomeen 15 vuoden sopimuksella, jonka arvo on arvioiden mukaan vähintään 12 miljoonaa euroa.[9][10] Pandojen saapuminen sovittiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin välisessä tapaamisessa huhtikuussa 2017. Tapaamista kritisoitiin laajasti, koska koettiin, että se keskittyy liikaa pandoihin eikä poliittisesti merkittäviin asioihin kuten Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Niinistö kuitenkin vakuutti jälkeenpäin, että tapaamisessa keskusteltiin enemmän ihmisoikeuksista kuin pandoista.[11][12][13][1]
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet ovat pitäneet Kiinan pandapolitiikkaa halpana ja räikeänä tapana "parantaa" suhteita muihin maihin näyttämällä maan olevan söpö ja pörröinen kaikkien ihmisoikeusrikkomusten keskellä. Lisäksi sen väitetään olevan Kiinan imperialismia, sillä väittämän mukaan maa, joka hyväksyy pandalahjan, hyväksyy myös Kiinan omalla maaperällään. On myös ollut teorioita siitä, että Kiina käyttää pandoja vain pelkkänä lainausbisneksenä ja niihin liittyvä diplomatia on lumetta.[14][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pandat politiikan ytimessä iltalehti.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Suomi luuli tekevänsä ystävällistä pandapolitiikkaa Kiinan kanssa, mutta se olikin myytti – "On vaarallista määritellä kansainvälisiä suhteita erinomaisiksi", sanoo professori aamulehti.fi. Arkistoitu 18.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Analyysi: Suomi pääsi Kiinan syleilyyn – Pandamaat eivät mesoa ihmisoikeuksista yle.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ What kind of conservation work is Korkeasaari doing? Korkeasaari Zoo. 2023. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
- ↑ The Economics of Zoos SmartAsset. 16.11.2022. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
- ↑ A Dozen Puffins Will Get You 800 Mackerel: Inside The Weird Economy Of Zoos National Public Radio. 12.9.2014. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Anderson, David & Tang, Abby: Why pandas are the most overrated animals on the planet Business Insider. Viitattu 26.9.2023. (englanti)
- ↑ HUA BAO & JIN BAOBAO ARRIVE IN FINLAND giantpandaglobal.com. Viitattu 4.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ähtärin pandojen vuokrahinta yli 12 miljoonaa euroa iltalehti.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ LUMI JA PYRY VAIHTELEVAT TARHOJA ahtarizoo.fi. Arkistoitu 12.12.2019. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Kiinan presidentin vierailu huipentui juhlaillalliseen – Lue kooste päivän tapahtumista yle.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Presidenttiehdokkaat ottivat yhteen pandoista – Niinistö kiisti Kiinan julkisuuskuvan kiillottamisen, Huhtasaari olisi pitänyt Pyryn ja Lumin Kiinassa mtvuutiset.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Presidentin kipakka vastaus kriitikoille: ”Ihmisoikeuksista puhuttiin enemmän kuin pandoista” uusisuomi.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ China’s Panda Diplomacy thediplomat.com. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)