Athene

Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata.

Athene (m.kreik. Ἀθήνη, Athēnē), usein Pallas Athene (Παλλὰς Ἀθήνη, Pallas Athēnē), oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija. Muinaiset roomalaiset ja etruskit kutsuivat Athenea nimellä Minerva.

Mytologia

Athenen syntymästä on useita myyttejä. Athenen isä oli ylijumala Zeus ja äiti titaani Metis, jonka Zeus vietteli. Koska Zeus sai tietää Metiksen pojan voivan olla häntä voimakkaampi, hän nieli Metiksen, koska ajatteli poikavauvan syöksevän hänet vallasta. Zeukselle tuli päänsärky ja hän pyysi seppäjumala Hefaistokselta apua. Hefaistos iski Zeusta päähän kirveellä ja samalla täydelliseen sotavarustukseen pukeutunut Athene syntyi jumalten ihmetykseksi Zeuksen päästä.

Koska Athene oli syntynyt isänsä päässä, hänestä tuli viisauden ja tiedon jumalatar. Toisin kuin kuumapäinen sodanjumala Ares, Athene oli kärsivällinen ja suosi taisteluissa taktiikoita ja strategioita. Siksi Athene oli nimenomaan järjestäytyneen, saalista tuottavan taistelun jumalatar, kun taas Aresta pidettiin alkukantaisen, tuhoavan taistelun jumalana. Myyteissä Athenen joukot kohtasivat ainakin kaksi eri kertaa Areksen joukot, jotka jäivät kummallakin kerralla tappiolle.

Athene oli aina Zeuksen lempilapsi ja auttoi useita kreikkalaisen mytologian sankareita, kuten Perseusta, Odysseusta ja Heraklesta. Hän oli kreikkalaisten puolella Troijan sodassa ja auttoi heitä lähettämällä kolme jättiläiskäärmettä surmaamaan troijalaisten ylipapin Laokoonin ja hänen poikansa, sillä Laokoon ymmärsi Troijan hevosen olevan kreikkalaisten salajuoni.

Athenen nimen eteen liitettiin usein sana Pallas. Erään tarinan mukaan Pallas oli Athenen isä, jonka Athene tappoi tämän yritettyä maata hänet väkisin. Suda kertoo epiteetin tulleen joko siitä, että Athene tappoi gigantti Pallaksen ja puki tämän nahan yllensä suojatakseen itseään, tai vaihtoehtoisesti kreikankielen keihästä tarkoittavasta sanasta (m.kreik. pallein). Apollodoroksen kertomuksessa Pallas oli Athenen lapsuudenystävä, Tritonin tytär, jotka yhdessä harjoittelivat soturin taitoja. Kerran he kuitenkin riitaantuivat, ja Pallaksen aikoessa iskeä, Zeus peloissaan nosti aigiin heidän väliinsä. Hämmentyneenä Pallas nosti katseensa kilpeen ja kaatui kuolleena maahan. Suruissaan Athene otti kuolleen ystävänsä nimen epiteetikseen, valmisti palladionin ystävänsä muistoksi ja alkoi käyttää aigista rintapanssarinaan.

Athene oli Ateenan kaupunkivaltion suojelija. Jo antiikin aikana oli epäselvää, oliko Ateenan kaupunki saanut nimensä Athene-jumalattaresta vai jumalatar kaupungista. Nykyisin katsotaan, että jumalatar todennäköisemmin sai nimensä kaupungista. Tämä perustuu siihen, että pääte -ēnē on yleinen paikannimissä mutta ei henkilönnimissä. Näin Pallas Athēnaiē oli ikään kuin ”Ateenan Pallas”, samalla tavalla kuin Hērē Argeiē oli ”Argoksen Hera”. Ateenassa sijaitseva Parthenon-temppeli oli pyhitetty Athenelle. Parthenonia koristi suurikokoinen Athenea esittänyt marmoripatsas, Athene Parthenos. Ateneum (< lat. Athēnaeum < m.kreik. Ἀθήναιον, Athēnaion) tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä.

Käärme ja pöllö (nk. Athenen pöllö) ovat Athenelle pyhitettyjä eläimiä. Myös oliivipuu on hänelle pyhitetty.

Epiteetit

Athenen epiteettejä eli lisänimiä olivat muun muassa seuraavat:

Ageleie, sotasaaliiden hankkija Agesistratos, armeijan joukkojen johtaja Atrytone, väsymätön Bulaia, neuvonantaja kaikissa vaaroissa ja hätätilanteissa Erysiptolis, kaupunkien turvaaja Fratria, veljeskuntien suojelija Glaukopis, pöllönsilmäinen, harmaasilmäinen tai kiilaskatseinen Gorgopis, gorgonsilmäinen Hippia, hevosten suojelija Khalinitis, suitsien pitelijä Meter, äiti ja äitien suojelija

Nike, voitontuoja Obrimopatre, väkivahvan isän tytär Pallas, jumalatar joka surmasi Pallas-jättiläisen Parthenos, neitsyt Perseptolis, kaupunkien tuhoaja Polias, kaupungin ja linnoituksen suojelija Polymetis, monimerkityksinen/monien aivoitusten jumalatar Promakhia, esitaistelija Pronaia, jumalatar joka asuu temppelin edessä Pronoia, ennalta ajatteleva, harkitseva jumalatar Tritogeneia, kolmanneksi syntynyt tai Tritonis-järven luona syntynyt

Lisäksi Athenella oli myös monia muita kaupunkien ja ihmisten suojeluun liittyneitä tehtäviä; hän oli mm. oikeudenmukaisuuden, käsityöläisten, seppien, pronssinvalajien, kankaankudonnan, laivanrakentajien, oliivipuun ja lähipiirin suojelija; Erekhtheionin salaisuuden varjelija; sankarien ystävä; sekä Gorgonkuvaisen aigis-kilven kantaja.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athena Wikimedia Commonsissa