Peter Frederick Strawson

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta P. F. Strawson)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Peter Frederick Strawson (23. marraskuuta 191913. helmikuuta 2006) oli englantilainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi. Hän toimi metafyysisen filosofian professorina Oxfordin yliopistossa (Magdalen College) vuosina 1968–1987.

Strawson tuli tunnetuksi artikkelillaan "On Referring" (1950), joka kritisoi Bertrand Russellin määrättyjen kuvausten teoriaa. Hän oli myös merkittävässä roolissa metafysiikan paluussa analyyttiseen filosofiaan.

Hänen poikansa Galen Strawson on myös filosofi.

  • Introduction to Logical Theory (1952)
  • Individuals: An Essay in Descriptive Metaphysics (1959)
  • The Bounds of Sense: An Essay on Kant's Critique of Pure Reason (1966)
  • Logico-Linguistic Papers (1971)
  • Freedom and Resentment and other Essays (1974)
  • Subject and Predicate in Logic and Grammar (1974)
  • Analysis and Metaphysics: An Introduction to Philosophy (1992)
  • Entity and Identity (1997)
  • "Truth" (Analysis, 1949)
  • "Truth" (Proceedings of the Aristotelian Society suppl. vol. xxiv, 1950)
  • "On Referring" (Mind, 1950)
  • "In Defence of a Dogma", yhdessä H. P. Gricen kanssa (Philosophical Review, 1956)
  • "Logical Subjects and Physical Objects" (Philosophy and Phenomenological Research, 1957)
  • "Singular Terms and Predication" (Journal of Philosophy, 1961)
  • "Universals" (Midwest Studies in Philosophy, 1979)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Antti Keskinen: "P. F. Strawson ja logiikka filosofian välineenä." Teoksessa Järvenkylä, Joose & Kortelainen, Ilmari: Tavallisen kielen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-250-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.