Otto Hautakoski
Otto Verner Hautakoski (5. toukokuuta 1895 Kokkola – 27. heinäkuuta 1948) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Abraham Hautakoski ja Maria Kåla. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 Lempi Maria Veijalaisen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautakoski kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja suoritti myöhemmin kansakoulun kurssin. Hän suoritti Taistelukoulun vuosina 1933–1934.[1][2]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kokkolalainen työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. joulukuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hautakoski saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin 4. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan ja otti osaa taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella, Rajamäellä, Tarpilassa ja Raivolassa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautakoski palveli sisällissodan jälkeen 2. Jääkärirykmentin 2. pataljoonassa (myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti 2:n ja Savon jääkärirykmentin 2. pataljoona, Käkisalmen jääkäripataljoona Savon prikaatissa ja uudelleenmuodostetun Savon jääkärirykmentin I pataljoona). Hän toimi joukkueenjohtajana eri komppanioissa ja 31. lokakuuta 1922 alkaen 4:nnen ja myöhemmin 1. komppanian vääpelinä. Hautakoski osallistui myös Aunuksen retkikunnan mukana Porajärven seudun taisteluihin.[1][2]
Talvi- ja Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautakoski osallistui talvisotaan komppanianvääpelinä Osasto Långhjelmissa ja osallistui taisteluihin Summassa, Kämärällä, Pilppulassa ja Talissa. Välirauhan ja Jatkosodan puhjetessa hän palveli 2. Armeijakunnan 2. tykkikomppanian vääpelinä, missä hän toimikin aina vuoteen 1944 saakka, jolloin hänet siirrettiin Sotavankileiri 41. Vartiokomppanian päälliköksi. Jatkosodassa hän osallistui taisteluihin Hopeasalmella, Munasuolla, Kuolemajärvellä, Terijoella, Inoossa ja Karhumäessä.[2]
Sotien jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotien jälkeen Hautakoski toimi Jalkaväkirykmentti 1:n Aliupseerikoulun vääpelinä, josta hänet siirrettiin Esikuntakomppanian vääpeliksi ja edelleen komppaniaan vääpeliksi. Hänet on haudattu Heinolaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
        |
|