Otto Nordenswan
Otto Nordenswan (3. helmikuuta 1888 Alavus – 28. huhtikuuta 1966) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Anders Otto Nordenswan ja Fanny Irene Elisabeth Löfman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Enny Elise Wikströmin kanssa.[1]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordenswan kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1907 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1907–1915. ja 1920–1922. Hän suoritti oikeustutkinnon vuonna 1922 ja otettiin auskultantiksi Turun hovioikeuteen 31. toukokuuta 1922. Hän suoritti Suomen tykistökoulun vuonna 1918 ja tykistöupseerien täydennyskurssin Suomenlinnassa vuonna 1920. Taistelukoulun kapteenikurssin hän suoritti vuosina 1931–1932 ja kävi Sotilashallinnollisen koulun ensimmäisen jakson vuosina 1933–1934 ja toisen jakson vuosina 1935–1936.[2][3]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordenswan liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 8. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 20. huhtikuuta 1916 pataljoonan haupitsipatteriin. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella ja Ekkau-Kekkaussa sekä Aa-joella. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan tykistöosan laatimiseen.[2][3]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Nordenswan astui Suomen valkoisen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 Saksassa allekirjoitettuaan ensin palvelusitoumuksen ja vannottuaan sotilasvalan. Tässä yhteydessä hänet ylennettiin vänrikiksi. Takaisin Suomeen hän palasi aselastia saattaneen komennuskunnan mukana Vaasaan höyrylaiva S/S Virgolla 3. maaliskuuta 1918. Vaasasta hänet komennettiin patteriupseeriksi Jääkäritykistön 1. patteriin ja otti osaa sisällissodan taisteluihin Messukylässä ja Tampereella. Tampereen valloituksen jälkeen hänet sijoitettiin tykistön uudelleen muodostamisen jälkeen juuri perustettuun Jääkäritykistöprikaatin 1. jääkäripatteriston 1. patteriin vanhemmaksi patteriupseeriksi. Edellä mainitussa joukossa hän otti osaa taisteluihin Kämärällä sekä Viipurissa.[2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordenswan palveli sisällissodan jälkeen Suomen tykistökoulussa, josta hänet siirrettiin 25. elokuuta 1918 alkaen päälliköksi kenttätykistörykmentti l:n 5. patteriin, josta hänet siirrettiin edelleen 1. tammikuuta 1919 päälliköksi kenttätykistörykmentti 3:n 2. patteriin. Myöhemmin hän toimi rykmentin III patteriston komentajana ja aliupseerikoulun johtajana kunnes erosi 2. syyskuuta 1920 armeijan palveluksesta. Hän palasi armeijan palvelukseen 30. kesäkuuta 1922, jolloin hänet sijoitettiin toimistoupseeriksi puolustusministeriön yleiselle sota-asiainosastolle. Hänet siirrettiin 26. elokuuta 1927 Saimaan kutsuntapiirin päälliköksi ja majurin arvoon ylentämisen jälkeen Hämeen kutsuntapiirin päälliköksi 4. kesäkuuta 1928 alkaen. Hämeenlinnan sotilaspiirin päälliköksi hänet nimitettiin 1. maaliskuuta 1932 alkaen. Vuoksen jääkäripataljoonan (myöhemmin Jääkäripataljoona 4) talouspäälliköksi hänet siirrettiin heinäkuun alussa 1933. Jääkäripataljoona 4:stä hänet siirrettiin Kenttätykistörykmentti 3:n talouspäälliköksi 26. tammikuuta 1937, missä tehtävässä hän toimi talvisotaan saakka.[2][3]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordenswan osallistui talvisotaan huoltopäällikkönä Raudun Ryhmä ja 3. Prikaatissa. Välirauhan aikana hän toimi 2. Divisioonan intendenttinä ja toimistopäällikkönä puolustusministeriön yleisten asiain toimistossa. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin intendentiksi Ilmavoimien esikuntaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin toimistosihteeriksi Kotijoukkojen esikunnan intendenttiosastolle. Hän toimi myös huollon tarkastajana aina sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen Nordenswan toimi toimistopäällikkönä puolustusministeriössä vuoteen 1945 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi neuvosmieheksi Helsingin raastuvanoikeuteen. Hänet haudattiin Helsinkiin.[3]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordenswan toimi Kenttätykistörykmentti 3:n kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1919 ja Vuoksen Jääkäripataljoonan kunnianeuvoston puheenjohtajana vuonna 1935 sekä 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuosina 1935 ja 1938–1939. Kenttätykistörykmentti 3:n upseerikerhon puheenjohtajana hän toimi vuosina 1938–1940.[2][3]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
        |
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.