Gardermoenin lentoasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oslo-Gardermoenin lentoasema
Oslo Lufthavn, Gardermoen
IATA-koodi OSL
ICAO-koodi ENGM
Sijainti Gardermoen, Ullensaker, Norja
Koordinaatit 60°11′38″N, 011°06′02″E
Tyyppi Julkinen
Ylläpitäjä Oslo Lufthavn
Valmistumisvuosi 1998
Korkeus 208 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Oslo – 48 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
01L/19R[1] 3 600 45 asfaltti/betoni
01R/19L 2 950 45 asfaltti/betoni
Matkustajamäärä (2017) 27 482 315
Huomioita
Lähteet AIP[2]
www.osl.no
SAS:n ja Norwegianin koneita kentällä.
Lähtöselvitysalue
Terminaalialueen kartta.

Oslo-Gardermoenin lentoasema (IATA: OSL, ICAO: ENGM) sijaitsee Gardermoenissa, Ullensakerissa 48 kilometriä Oslon pohjoispuolella. Lentoasema avattiin vuonna 1998, ja on nykyään Norjan pääasiallinen kansainvälinen lentoasema. Lentoasema on Scandinavian Airlinesin ja Norwegian Air Shuttlen solmukohta ja Pohjoismaiden toiseksi vilkkain matkustajamäärällä mitattuna.

Gardermoenissa on Euroopan suurin verovapaa myymälä. Koska Norja ei ole Euroopan unionin jäsen ja useimmat kentältä suuntautuvat matkat suuntautuvat EU-maihin, kentän verovapaa myynti on keskimääräistä EU-kenttää paljon suurempi verovapauden takia.lähde? Esim. Suomeen matkustavat voivat tehdä verovapaita ostoksia.

Kun lentoasemaa rakennettiin, se yhdistettiin rautatieverkkoon lentoaseman alle rakennetulla rautatieasemalla. Lentoasemalta Oslon keskustaan kulkee Airport Express Train (Flytoget), jonka matka-aika on 18 minuuttia ja jolla lentoasemalta pääsee aivan Oslon ydinkeskustaan. Myös väleillä Skien-Oslo-Lillehammer-Trondheim ja Kongsberg-Eidsvoll liikennöivät paikallisjunat pysähtyvät lentoasemalla.[3]

Terminaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajaterminaali on pinta-alaltaan 148 000 m2, ja se on 819 metriä pitkä.[4] Terminaalissa on 52 lentokoneiden seisontapaikkaa, joista 34 on yhdistetty matkustajasilloin ja 18 ns. bussiportteja.[5] Lentojen kuulutukset kuuluvat vain porttien välittömässä läheisyydessä. Norjan sisäisten lentojen käytössä olevat portit sijaitsevat läntisessä siivessä, kansainvälisten lentojen käytössä olevat portit itäisessä. Schengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvien lentojen portit ovat itäisen siiven päässä. Kolme porttia lähimpänä terminaalin keskiosaa ovat sekä Norjan sisäisten että kansainvälisten lentojen käytössä. Neljä porttia itäisen siiven päässä ovat sekä Schengen-alueelle että sen ulkopuolelle suuntautuvien lentojen käytössä.[6] EU:n valvojat ovat olleet hieman skeptisiä porteista, joita käytetään sekä Schengen-alueelle että sen ulkopuolelle suuntautuvissa lennoissa: muutaman kerran matkustaja, jonka olisi pitänyt mennä rajatarkastuksen läpi, ei mennyt.[7]

Terminaalin nykyinen kapasiteetti on 23 miljoonaa matkustajaa vuodessa, joten terminaali alkaa kohta käydä liian pieneksi: vuonna 2012 terminaalia käytti 22,1 miljoonaa matkustajaa.[8] Koska lentoasemalla on tiukat tullimenettelyt vaihtomatkustajille (matkatavarat täytyy hakea matkatavarannoutopisteestä, näyttää tullille ja viedä uudelleen lähtöselvityksen kautta, kun vaihdetaan kansainväliseltä lennolta Norjan sisäiselle lennolle tai päinvastoin), jotkut vaihtomatkustajat yrittävät välttää vaihtoa Gardermoenissa ja ottavat mieluummin toisen yhteyden, jos mahdollista.[9]

Miltei puolet lentoaseman ylläpitäjän tuloista tulee vähittäismyynnistä. Lentoasemalla on kaksikymmentä ravintolaa, kahvilaa ja baaria, ja lisäksi kauppoja ja muita palveluita, kuten pankkeja ja posti. Kaikkiaan 8 000 m2 on ravintoloiden, myymälöiden ja muun ei-ilmailutoiminnan käytössä.[8][10] Lentoaseman verovapaan myymälän pinta-ala on 1 500 m2, ja se on Euroopan suurin.[11][12] Saapuville matkustajille on pienempi verovapaa myymälä matkatavaranluovutusalueella.

Pääterminaalin lisäksi lentoasemalla on VIP-lounge Norjan kuningasperheelle, Norjan hallituksen jäsenille ja ulkomaisten kuningasperheiden ja hallitusten jäsenille.[13] Lentoasemalla on leikkipaikkoja sekä läntisessä että itäisessä siivessä. Läntisessä siivessä on myös hiljentymishuone. Lääkintähenkilökunta päivystää lentoasemalla vuorokauden ympäri.[14]

Lentoyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gardermoeniin lentävät lentoyhtiöt tammikuussa 2023:[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bredal, Dag: Oslo lufthavn Gardermoen: Porten til Norge. Schibsted, 1998. ISBN 82-516-1719-7 (norjaksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Oslo Airport Gardermoen. Boeing. Arkistoitu 28.6.2013. Viitattu 5.6.2013. (englanniksi)
  2. ↑ ENGM – Oslo/Gardermoen (PDF) (AD 2 ENGM) AIP Norge/Norway. 31.5.2012. Avinor. Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 23.8.2012.
  3. ↑ Oslo Lufthavn: Train Luettu 12.12.2006.
  4. ↑ Bredal, 1998, s. 188
  5. ↑ Bredal, 1998, s. l42
  6. ↑ Map of OSL terminal
  7. ↑ Polakker ankom uten kontroll Verdens Gang. 18.7.2001. Viitattu 10.6.2011. (norjaksi)
  8. ↑ a b Facts and figures Oslo Lufthavn AS. Arkistoitu 29 marraskuu 2011. Viitattu 16 April 2012.
  9. ↑ Helgesen, Jan-Petter: Tollklarering kan bli enklere. 16.9.2011. Arkistoitu 20.7.2012. (norjaksi)
  10. ↑ Shops and dining Oslo Lufthavn AS. Viitattu 16 April 2012.
  11. ↑ Von Hanno Brockfield, Johan: Her åpner Europas største tax-free Aftenposten. 12.5.2005 / Päivitetty 19.4.2009. Viitattu 26.5.2009. (norjaksi)
  12. ↑ Mikalsen, Knut-Erik: Her går du rett i taxfree-fella Aftenposten. 6.9.2008. Viitattu 26.5.2009.
  13. ↑ Skuddsikker terminal for de viktige Dagens næringsliv. 31.1.2012. Viitattu 17.4.2012. (norjaksi)
  14. ↑ Bredal, 1998: 188–190
  15. ↑ Contact and help - Airlines - Avinor avinor.no. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gardermoenin_lentoasema&oldid=22776304”