Oman äidinkielen opetus Suomessa
 |
Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt. Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, Artikkelin pohjaversion kasaaminen jatkuu 30.11.2024. Oli vähän vertailevaa Suomen kielijakauman tilastonikkarointia toisaalla. --Paju (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 00.22 (EET). |
Oman äidinkielen opetus on Suomessa annettavaa, perusopetusta täydentävää kielenopetusta. Sitä voivat opiskella kaikki oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Oman äidinkielen opetukseen voivat kuitenkin osallistua myös ne suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset oppilaat, joiden ulkomailla asumisen aikana hankittua kielitaitoa halutaan ylläpitää. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä aktiiviseksi sekä luoda kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Samalla oman äidinkielen oppiminen edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.[1][2][3]
Vuoden 2023 lopussa Suomen väestöstä 10,0 prosenttia (558 294 as. Suomen 5 603 851 asukkaasta) oli henkilöitä, jotka olivat ilmoittaneet äidinkielekseen muun kuin jonkun Suomen kotimaisen kielen.[4] Tähän joukkoon kuului monia oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria. Monissa perheissä lasten halutaan oppivan myös perheen kotikieltä tai -kieliä. Suomen perustuslain 17. pykälän mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.[5][6][7] Monikielisillä henkilöillä voi olla useita äidinkieliä tai ensimmäisiä kieliä.[6][7]
Käytännössä oman äidinkielen opetus on toteutettu erillisrahoitetuna perusopetusta täydentävänä opetuksena. Sen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia.[2][8] Oppilaille opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Myös opetuksen järjestäjille - tyypillisesti kunnille ja niiden peruskouluille ja muille oppilaitoksille - oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on vapaaehtoista.[1][2][3]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen (2023) mukaan oman äidinkielen oppimista tukevat... vaikeuttavat... suositukset...[1]
Yli-Jokipii ja muut (2020) toivat esille oman äidinkielen opettajien työn muodostuvan yleensä määräaikaisista työsuhteista. Vakinaistamisen yhtenä esteenä on ollut ettei useissa oppilasmäärältään merkittävissä maahanmuuttajakielissä (kuten somali, albania, farsi, kurdi, vietnam, turkki, thai, dari sekä osin arabia) voinut pätevöityä aineenopettajaksi Suomessa, koska missään suomalaisessa yliopistossa ei tarjottu vähintään ainekelpoisuuden (60 op) laajuista opintoja näistä kielistä.[8]
Oman äidinkielen opiskelijat kielittäin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oman äidinkielen opetustarjonta kuvaa osaltaan Suomen muutosta monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi ja tuo esiin kansainvälisten tai monikulttuuristen lapsiperheiden osuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Opetushallituksen aineiston mukaan syksyllä 2023 oman äidinkielen opetukseen osallistui runsas 24 100 oppilasta. Tuolloin viisi suurinta opetettavaa kieltä olivat venäjä, arabia, somali, englanti ja ukraina. Venäjää opiskeli syksyllä 2023 noin 6 100 oppilasta, arabiaa 3 200, somalia 2 200, englantia 1 400 ja ukrainaa noin 1 200 oppilasta.[9]
Enemmistö rekisteriäidinkielensä perusteella opetukseen oikeutetuista kuitenkaan osallistu asuinkuntiensa järjestämään oman äidinkielen opetukseen. Vuonna 2022 noin 35 % opetukseen oikeutetuista lapsista ja nuorista osallistui tähän opetukseen.[3]
Oheinen taulukko esittää tilaston oman äidinkielen oppilaista ja opiskelijoista vuonna 2023. Tilasto kuvaa erillisen valtionavun turvin järjestettyä vieraskielisten (erityisesti maahanmuuttajien) oppilaiden äidinkielen opetusta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, sekä suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävää opetusta. Taulukossa esitetään kielet joiden opetusta oli järjestetty vähintään 200 opilaalle syksyllä 2023. (Pienemmät kielet kommentoitu piiloon ja löytyvät lähdejulkaisusta).[9]
| Kieli[9] | Oppilaita Keväällä 2023[9] |
Oppilaita Syksyllä 2023[9] |
|---|---|---|
| albania | 951 | 1 138 |
| arabia | 3 091 | 3 158 |
| dari/farsi/persia | 872 | 965 |
| englanti | 1 198 | 1 382 |
| espanja | 554 | 632 |
| hindi | 270 | 309 |
| kiina | 944 | 1 016 |
| kurdi/kurdi sorani | 567 | 551 |
| ranska | 222 | 317 |
| saksa | 311 | 300 |
| somali | 2 431 | 2 200 |
| thai | 177 | 220 |
| turkki | 231 | 298 |
| ukraina | 508 | 1 193 |
| urdu | 183 | 240 |
| venäjä | 5 754 | 6 066 |
| vietnam | 410 | 464 |
| viro | 1 235 | 1 165 |
| Yhteensä kieliä: 59 |
22 010 | 24 137 |
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman pakolaistilanteen vuoksi Suomeen on muuttanut runsaasti lapsiperheitä Ukrainasta vuodesta 2022 lähtien. Tämä näkyy selkeästi ukrainan ja venäjän kieliä äidinkielenään opiskelevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrän nousuna vuosien 2021 ja 2023 välillä.[10][11][12][9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Salla Venäläinen, Tanja Laimi ja Saana Seppälä: Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia: Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi (pdf) Tiivistelmät 1:2023; ISBN 978-952-206-752-4. 2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, karvi.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b c Liite 3. Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt sekä oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi (pdf) Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b c Irina Piippo: Oman äidinkielen opetus osana kestävää kieltenopetusta kieliverkosto.fi. 14.5.2024. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Väestö kielen mukaan, 31.12.2023 (Ote taulukosta: Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat - PxWeb API - Lista Tilastokeskuksen tietokannoista / Maahanmuuttajat ja kotoutuminen / Maahanmuuttajat ja kotoutuminen / 11vx -- Väestö kielen, iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ 11.6.1999/731 Suomen perustuslaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Lakitieto. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b Oman äidinkielen opetus Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Jyväskylän peruskoulujen perusopetussuunnitelma, liite. Jyväskylä, via peda.net. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b Maija Yli-Jokipii, Larissa Aksinovits, Riitta Salin ja Tuulia Hautakoski: Oman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi kieliverkosto.fi. 25.3.2020. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ a b c d e f Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2023 (pdf) 2024. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2019 (pdf) Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2021 (pdf) 2022. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2022 (pdf) 2023. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oma kieli, oma mieli (pdf, 2016) (oph.fi)