Fregatti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ohjusfregatti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki modernista fregatista Surcouf 2005

Fregatti on alustyyppi, joka voi tarkoittaa joko sota-alustyyppiä tai purjealustyyppiä. Fregatin tarkka määritelmä on vaihdellut eri aikakausina. Sana fregatti tulee Välimeren alueelta joko italian kielestä (ital. fregatta) tai ranskan kielestä (ransk. frégate) ja se tarkoitti kaljaasityyppistä sotalaivaa, jonka uppouma oli noin 250 tonnia.

Purjefregatti Boudeuse

Purjealuksena fregatti tarkoittaa vähintään kolmimastoista alusta, jossa on raakapurjeet kaikissa mastoissa. Synonyymi fregattitakilaiselle alukselle on täystakiloitu laiva. Kolmimastoisen fregatin mastot ovat nimeltään keulasta alkaen: keula- eli fokkamasto, isomasto ja kryssi- eli mesaanimasto. Jokainen näistä mastoista on koottu kolmesta, joskus neljästä toisiinsa liitetystä kappaleesta. Alinta, aluksen rungolle pystytettyä kappaletta sanotaan alamastoksi, sen jatkona olevaa märssytangoksi, sitä seuraavaa prammitangoksi ja tämän jatkona olevaa vähä- eli puuvenprammitangoksi. Jokaiseen mastoon ja tankoon on kiinnitetty yksi tai kaksi raakaa (poikkipuuta), jotka saavat nimensä asemansa mukaan.

Purjefregatti takiloineen: kolme täystakiloitua mastoa, joista takimmaisessa lisäksi Kahvelipurje

Tiettävästi suurin ja samalla ainoa viisimastofregatti oli 133 metriä pitkä ”Preussen”, jonka purjepinta-ala oli 5 560 neliömetriä.

Fregateiksi luokiteltiin 1500-luvulta 1800-luvulle aluksia, jotka tekivät kaikenlaisia laivaston perustehtäviä kuten tiedustelua ja saattamista. Höyrykoneiden yleistyessä termi jäi pois käytöstä ja vuosisadan lopulla alustyypin tehtävät siirtyivät risteilijöille ja hävittäjille.

Britannian kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmässä fregatit olivat yleensä joko viidennen tai kuudennen luokan sotalaivoja, joita käytettiin tavallisimmin vihollisen kauppa- ja kaapparialusten tuhoamiseen.

Britannian kuninkaallinen laivasto otti nimityksen 'fregatti' käyttöön uudelleen toisen maailmansodan aikana River-luokassa tarkoittamaan saattueiden sukellusveneentorjunta-alusta, joka oli suurempi kuin korvetti, mutta pienempi kuin hävittäjä. Laivasto oli aiemmin käyttänyt sukellusveneentorjunta-aluksista nimitystä sluuppi. Alukset olivat hävittäjää heikommin aseistettuja ja hitaampia. Brittiläinen ASDIC ei toiminut yli 20 solmun nopeudessa ja sukellusveneet olivat pinnan alla hitaita. Toisaalta ne olivat taistelukykyisempiä kuin kalastusalukseen perustuvat korvetit. Alusten uppouma oli hieman yli 1 000 tonnia ja nopeus 20 solmua.[1]

Yhdysvalloissa fregatin tehtävä ja määritelmä ovat erilaiset. Vuonna 1949 alettiin rakentaa uudentyyppisiä aluksia, joiden oli tarkoitus toimia lentotukialusten saattajina ilmatorjunta- ja sukellusveneentorjuntatehtävissä. Nämä nimettiin aluksi laivueenjohtajiksi (engl. destroyer leader) ja vuodesta 1955 fregateiksi. Alkuperäisestä nimityksestä tuli näiden alusten tunnistusnumeron alku DL. Myöhemmät Terrier-ilmatorjuntaohjuksin varustetut alukset saivat runkonumeron DLG. Alukset olivat hävittäjiä suurempia, toisen maailmansodan aikaisen pienen risteilijän kokoisia.[2] Toisen maailmansodan jälkeen ilmatorjuntaohjusten käyttöönotto johti suhteellisten pienten ilmatorjuntaan erikoistuneiden alusten rakentamisen.

Nykyään fregatilla tarkoitetaan keskikokoista sotalaivaa, jonka uppouma on noin 1 500–4 000 tonnia ja jota käytetään laivasto-osastoissa pinta- ja ilmatorjuntaan, nopeina partio- ja ohjusaluksina sekä sukellusveneentorjunta-aluksina.

Ranskassa fregateiksi kutsutaan risteilijää pienempiä aluksia eikä hävittäjä-termille ole vastinetta.

  • Macksey, Kenneth & Woodhouse, William: The Penguin Encyclopedia of Modern Warfare from the Crimean War to the Present Day. Lontoo: Viking, 1991. ISBN 0-670-82698-7 (englanniksi)
  1. Macksey, Kenneth & Woodhouse, William s. 130
  2. DL and DLG -- Destroyer Leaders, Frigates and Guided Missile Frigates 29.10.2010. DEPARTMENT OF THE NAVY -- NAVAL HISTORY AND HERITAGE COMMAND.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]