OP Yrityspankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
OP Yrityspankki Oyj
Yritysmuoto Liikepankki
Osake A-sarjan osake noteerattu Helsingin Pörssissä 1989–2014
Perustettu 1903
Toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi[1]
Puheenjohtaja Timo Ritakallio[1]
Toiminta-alue Suomi, Viro, Latvia, Liettua
Toimiala Pankkitoiminta, rahoitus, luottotoiminta, vakuutus[2]
Henkilöstö 820 (2022)[3]
Huomioitavaa ent. OKO, Pohjola Pankki

Finanssipalvelukonserni OP Yrityspankki Oyj (aiemmin muun muassa Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, OKO Pankki Oyj ja Pohjola Pankki Oyj) on OP Ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan merkittävin tytäryhtiö.[2]

OP Yrityspankin asiakkaita ovat Suomessa suuret yritykset. OP Ryhmässä se vastaa Baltian liiketoiminnasta toimien suurten yritysten pankkina sekä harjoittaen rahoitusyhtiöliiketoimintaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa.[2] Tämän ohella OP Yrityspankki tarjoaa muun muassa rahoituspalveluita kansainvälistymisessä.[2] OP Yrityspankki toimii myös OP ryhmän keskuspankkina.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskassojen Keskuslainarahasto (1902–1943)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö rekisteröitiin ensi kertaa kaupparekisteriin 14. heinäkuuta 1903[4] nimellä Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö (OKO).[5] Osuuskassojen Keskuslainarahaston perustaminen liittyy maaseudun osuuskassojen perustamiseen Suomessa. Jotta osuuskassoja olisi voitu perustaa, tarvittiin niille keskusyksikkö avustamaan kassojen perustamisessa ja välittämään niille valtiolta saatavaa luottoa. Vuonna 1900 Pellervo-Seuran johtokunta asetti komitean keskuslainarahaston perustamiseksi. Yhtiöstä yritettiin ensin saada keskuspankki, mutta kun se ei ollut mahdollista, päädyttiin nimeen keskuslainarahasto. Perustava yhtiökokous pidettiin 14. toukokuuta 1902, ja yhtiö aloitti toimintansa 1903. Perustajaosakkaat kuuluivat lähinnä yhteiskunnan keski- ja yläkerroksiin. Suurin osakkeenomistaja oli mainittu Pellervo-Seura.[6] Perustajia oli yhteensä 1360, joista maanviljelijöitä ja virkamiehiä oli kumpiakin 45 prosenttia, loput 10 prosenttia olivat kauppiaita ja tehtailijoita.[7] Toiminta saatiin käyntiin isolla valtionlainalla, jota OKO lainasi eteenpäin osuuskassajäsenilleen.[8]

OKO:n pääkonttori Helsingin Etu-Töölössä vuonna 1932.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Osuuskassojen Keskuslainarahasto toimi nimensä mukaisesti keskuslainarahastona, jonka tehtävä oli varojen hankkiminen osuuskassoille. Alkuvaiheessa varojen hankkiminen tapahtui valtion lainoilla, myöhemmin saatiin muitakin varoja.[9] Vuodesta 1915 lähtien OKO sai myöntää lainoja myös osuustoiminnallisille liikkeille, myöhemmin myös kunnat ja seurakunnat saattoivat saada lainaa. 1920-luvulla osuuskassat saivat ottaa vastaan talletuksia jäsentensä lisäksi myös yleisöltä. Osuuskassojen keskusliitto perustettiin vuonna 1928.[8]

1930-luvulla alkoi korostua talletusten kautta saatu varainhankinta.[9] OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan. Osuuskassojen keskinäinen vakuutusrahasto perustettiin vuonna 1933, mikä merkitsi sitä, että osuuskassat olivat taloudellisessa vastuussa toisistaan.[8] Valtion lainoja välittäneestä lainarahastosta kehittyi itsenäisesti toimintansa rahoittavien osuuskassojen keskuspankki.[9]

1940-luvulla sota ja sen jälkeen seurannut jälleenrakennusaika nostivat Osuuskassojen markkinaosuutta.[8]

Osuuskassojen Keskus (1944–1969)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskassojen Keskuslainarahasto muutti vuonna 1944 nimensä Osuuskassojen Keskus Oy:ksi.[7] Yhtiössä alettiin käyttää tietokoneita vuonna 1966.[8]

Yhtiö joutui kriisiin 1966, sillä se oli lisännyt liian rohkeasti lainanantoaan eikä pystynyt toteuttamaan Suomen Pankin määräyksiä. Se oli lainoittanut metallialan Mekes Oy:tä ja eräitä muita ongelmayrityksiä. Keskuspankin ja osuuspankkien omat pääomat olivat liian pienet kantamaan tappiokirjauksia. Tiukasti tulkiten oltiin kypsiä suoritustilaan. Ongelmasta päästiin vasta 1970-luvulla, kun inflaatio kääntyi nousuun ja vähensi menetysten reaaliarvoa.[10]

Osuuspankkien Keskuspankki (1970–2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö muuttui juridisesti liikepankiksi vuonna 1970, kun osuuskassoista tuli osuuspankkeja. Osuuskassojen Keskus nimettiin Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ksi.[7] Se liittyi kansainväliseen SWIFT-maksuliikennejärjestelmään 1975.[11]

Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1989. Osakkeenomistajia oli noin 60 000.[8]

1990-luvun pankkikriisistä selvittiin ryhmän omin voimin, ilman valtion tukea.[8] Vuonna 1992 osakkaita oli enää 27 000. Vuonna 1995 aloitettiin henkivakuutustoiminta.[7] Osuuspankkiryhmä muuttui yhteenliittymäksi vuonna 1997. Tehtäviä siirrettiin Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnalle.[12] Ryhmän toimintamallia kehitettiin. Riskienhallinta keskitettiin osuuskunnalle ja ryhmä otti täyden vastuun jäsenpankkien taloudesta.[8] Aikanaan keskuslainarahastosta keskuspankiksi kehittynyt yhtiö oli muuttunut markkinaehtoisesti toimivaksi liikepankiksi.[12]

Vuonna 1998 osakeyhtiöstä tuli julkinen osakeyhtiö nimellä Osuuspankkien Keskuspankki Oyj.lähde?

OKO Osuuspankkien Keskuspankki (2001–2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 nimi muutettiin muotoon OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj.lähde?

Vuonna 2005 OKO osti vahinkovakuutuksiin keskittyneen Pohjolan.[13] Kaupan myötä OKO:n markkina-arvo yli kaksinkertaistui. Se siirsi Osuuspankkikeskukselle vähittäispankkitytäryhtiö Okopankin, Pohjolan henkivakuutustoiminnan ja rahastot ja keskittyi itse yrityspankkitoimintaan.[14] Pohjolan omistavasta OKO:sta määräävän aseman omisti OP-osuuskunta, joka taas oli Osuuspankkien omistuksessa.[8]

OKO Pankki (2006–2008)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Osuuspankkien Keskuspankki nimettiin OKO Pankki Oyj:ksi.[7]

Pohjola Pankki (2008–2015)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjola Pankin logo

Vuonna 2007 OP-ryhmä muutti nimekseen OP-Pohjola ja seuraavana vuonna OKO Pankista tuli Pohjola Pankki.[13] [7]

Vuonna 2013 OP-ryhmällä oli noin 500 konttoria. Koko Suomessa oli tuolloin 1546 pankkikonttoria. Pankit olivat vähentäneet konttorien ja henkilöstön määrää jo vuosia, koska asiakkaat olivat siirtyneet käyttämään verkkopalveluita. Päivittäisasioinneista kuten laskunmakusta ja käteisnostoista vain muutama prosentti tehtiin enää konttoreissa.[15]

Helmikuussa 2014 OP-Pohjola-ryhmä teki Pohjola Pankin osakkeista julkisen ostotarjouksen.[16] Huhtikuuhun mennessä OP-Pohjola oli saanut noin 97 prosenttia osakkeista.[17] Pohjola Pankki poistui pörssistä syyskuussa.[18]

Pohjola Pankin ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 22. lokakuuta 2015 jakautumissuunnitelman, jonka mukaisesti OP Osuuskunnalle siirrettiin varallisuudenhoitoon, korttiliiketoimintaan ja kiinteistövarainhoitoon liittyvät toiminnot 30. joulukuuta 2015.[19]

OP Yrityspankki (2016–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Pohjola Pankin nimi vaihtui muotoon OP Yrityspankki Oyj.[20]

Katja Keitaanniemi aloitti OP Yrityspankin toimitusjohtajana elokuussa 2018.[21]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Yrityspankki -konsernin liiketoimintasegmentit ovat Yrityspankki ja Vakuutus. Yrityspankki-segmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille rahoitus- ja likviditeetin hallintapalveluja sekä ulkomaankaupan rahoituspalveluja. Palvelutarjontaan kuuluvat myös velkaemissioiden järjestäminen, corporate finance -palvelut, custody-, osake-, valuutta-, rahamarkkina-, johdannais- ja rahoitusyhtiötuotteet sekä sijoitustutkimus. Virossa, Latviassa ja Liettuassa OP Yrityspankilla on sivukonttorit ja rahoitusyhtiötuotteita tarjoavat tytäryhtiöt.

Vakuutustoiminta muodostuu vahinkovakuutuksesta ja OP-Henkivakuutus Oy:stä. Yritys- ja henkilöasiakkaille tarkoitetut vahinkovakuutukset myy Pohjola Vakuutus Oy, johon A-Vakuutus Oy sulautettiin vuonna 2020.[22]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset suuryritykset valitsivat OP Yrityspankin Suomen parhaaksi yrityspankiksi Prosperan Corporate Banking 2020 Finland -tutkimuksessa.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/hallinnointi/johtokunta
  2. ↑ a b c d https://www.op.fi/web/op-yrityspankki/tietoa-meista
  3. ↑ OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 2022 op.fi. 2023. OP Yrityspankki. Viitattu 3.5.2023.
  4. ↑ PRH: Virre-tietopalvelu Viitattu 10.8.2017
  5. ↑ Osuuspankkien Keskuspankki Oy OKO — Osakehistoriaa. www.porssitieto.fi. Viitattu 3.5.2023.
  6. ↑ Kuusterä, Antti: Lähellä ihmistä. Osuuspankkitoiminta 100 vuotta, s. 17–19. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-17992-6
  7. ↑ a b c d e f Osuuspankkien Keskuspankki Oy OKO — Osakehistoriaa. www.porssitieto.fi. Viitattu 2.5.2023.
  8. ↑ a b c d e f g h i Kahden suomalaisen pääoman linnakkeen liitto sai sinetin Helsingin Sanomat. 6.2.2014. Viitattu 3.5.2023.
  9. ↑ a b c Kuusterä, s. 20–30
  10. ↑ Kuusterä, s. 32–36
  11. ↑ Kuusterä, s. 37
  12. ↑ a b Kuusterä, s. 38
  13. ↑ a b Arola Heikki: OP-ryhmästä tulee OP-Pohjola ja OKO Pankista Pohjola Pankki Helsingin Sanomat. 13.9.2007. Viitattu 2.5.2023.
  14. ↑ Heidi Hammarsten: Op-ryhmä tekee uusjaon Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  15. ↑ Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat Talouselämä. Viitattu 2.5.2023.
  16. ↑ Elina Ranta: "Haikeaa, että pörssistä lähtee merkittävä yritys" Ilta-Sanomat. 6.2.2014. Viitattu 3.5.2023.
  17. ↑ OP-Pohjola saanut lähes kaikki Pohjola Pankin osakkeet Yle Uutiset. 2.4.2014. Viitattu 3.5.2023.
  18. ↑ Talouselämä: Pohjola poistuu pörssistä - OP-Pohjolalle omistusoikeus kaikkiin osakkeisiin Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  19. ↑ OP Yrityspankki Oyj: Pohjola Pankki Oyj:n jakautumissuunnitelma hyväksytty GlobeNewswire News Room. 22.10.2015. Viitattu 3.5.2023.
  20. ↑ Talouselämä: Taas uusi nimen vaihtaja: Pohjola Pankista tulee OP Yrityspankki Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  21. ↑ Merja Saarinen: Katja Keitaanniemi nousee OP Yrityspankin toimitusjohtajaksi - raportoi Timo Ritakalliolle Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  22. ↑ OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2020 s. 15.
  23. ↑ OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2020 s. 14.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=OP_Yrityspankki&oldid=22586405”