Pieniä tutkielmia
| Pieniä tutkielmia | |||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Parva naturalia | |||||||||||||||||||||||
| Alkuperäisteos | |||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|||||||||||||||||||||||
Pieniä tutkielmia (m.kreik. Μικρά φυσικά, Mikra fysika; lat. Parva naturalia) on nimensä mukaisesti kokoelma Aristoteleen lyhyempiä luonnontieteellisiin tutkimuksiin perustuvia psykologiaa ja ruumiin toimintaa käsitteleviä tutkielmia. Ne liittyvät läheisesti Sielusta-teokseen, ja käsittelevät muun muassa muistia, aistimista ja unia.[1] Teosten näkökulma on kuitenkin Sielusta-teosta empiirisempi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pieniä tutkielmia kokoaa yhteen laskutavasta riippuen seitsemän tai yhdeksän Aristoteleen kirjoittamaa tutkielmaa. Kokoelma ja sen nimi ei kuitenkaan ole peräisin Aristoteleelta itseltään tai edes antiikin ajalta, vaan se on muodostunut keskiajalla. Kokoelma on tunnettu latinankielisellä nimellään Parva naturalia viimeistään 1200-luvun lopulla, jolloin Aegidius Roomalainen viittasi kyseisiin tutkielmiin tällä nimellä. Kokoelmasta käytettiin myös nimiä Parvi libri ja Parvi libri naturales (”Pieniä kirjoja luonnontieteestä”).[2]
Kokoelman tekstit täydentävät Aristoteleen psykologian alan pääteosta Sielusta. Tutkielmien välillä on viittauksia toisiinsa. Simo Knuuttilan mukaan tämä voi tarkoittaa sitä, että tutkielmat on mahdollisesti kirjoitettu samoihin aikoihin, sekä sitä, että jo Aristoteles itse on saattanut pitää tutkielmia toisiinsa liittyvinä. Toisaalta Aristoteles vaikuttaa usein muokanneen teoksiaan jälkeenpäin. Aristoteleen teos Eläinten liikkeestä muistuttaa Pieniä tutkielmia -kokoelman teoksia sekä sisällöltään että lähestymistavaltaan.[1]
Kokoelman tutkielmat käännettiin latinaksi 1100-luvulla. Vilhelm Moerbekelainen teki uuden käännöksen 1260-luvulla. Keskiajalla näitä teoksia tutkittiin yhdessä Sielusta-teoksen kanssa, ja muun muassa Albert Suuri teki Pienistä tutkielmista lyhennetyn parafraasin oman Sielusta-teoksensa osaksi. Myös Tuomas Akvinolainen tutki ja hyödynsi kyseisiä tutkielmia.[2]
Osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pieniä tutkielmia -kokoelman teokset käsittelevät Aristoteleen itsensä mukaan asioita jotka ”ovat yhteisiä sielulle ja ruumiille”.[3] Tällaisia ovat aistiminen, muistaminen, into, himoitseminen ja muu haluaminen, nautinto, sekä tuska, jotka ovat yhteisiä kaikille eläimille. Lisäksi näihin kuuluu toimintoja, joista osa on yhteisiä vain joillekin eläville olennoille; näitä ovat valveillaolo ja nukkuminen, nuoruus ja vanhuus, sisäänhengitys ja uloshengitys, sekä elämä ja kuolema.[4]
Aistimisesta ja aistittavista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aistimisesta ja aistittavista (De sensu et sensibili) on Aristoteleen kirjoitus noin vuodelta 350 eaa. Se käsittelee aistien toimintaa ja perustuu hänen psykologisiin tutkimuksiinsa. Teos on keskeneräinen.
Saman nimisen teoksen (arabiaksi "al-'Aql wa 'l-ma'qul") kirjoitti myös Averroës, kommentaarina alkuperäiseen teokseen. Myös Tuomas Akvinolainen kirjoitti kommentaarin teokseen.
Muistista ja mieleen palauttamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistista ja mieleen palauttamisesta (De memoria et reminiscentia) käsittelee muistin toimintaa. Aristoteles puhuu muistin toiminnasta sielun liikkeinä. Tätä on myöhemmin ryhdytty kutsumaan assosioinniksi, ja sitä pidetään perusteena sille, kuinka aivot toteuttavat muistin.
Nukkumisesta ja valveillaolosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukkumisesta ja valveillaolosta (De somno et vigilia) käsittelee nukkumista, valvomista ja unettomuutta. Aristoteles kirjoitti teoksen noin vuonna 350 eaa.
Unista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unista (De Insomniis) käsittelee unia ja selittää niiden syntyä. Aristoteles selittää unien olevan jälkikuvia aistimuksista.
Unen aikana tapahtuvasta ennustamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unen aikana tapahtuvasta ennustamisesta (De divinatione per somnum) käsittelee sitä, ennustavatko unet tulevia tapahtumia.
Pitkäikäisyydestä ja lyhytikäisyydestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäikäisyydestä ja lyhytikäisyydestä (De longitudine et brevitate vitae) käsittelee sitä, mitkä eläimet ovat pitkä- ja mitkä lyhytikäisiä, ja mistä erot johtuvat.
Nuoruudesta ja vanhuudesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruudesta ja vanhuudesta, elämästä ja kuolemasta, hengittämisestä (De juventute et senectute, De vita et morte, De respiratione) on usein erotettu kolmeksi erilliseksi tutkielmaksi, mutta ne voidaan nähdä myös yhtenä teoksena. Ne käsittelevät hengittämistä ja sydäntä elintoimintojen keskuksena. Aristoteles selvittää elämän ja kuoleman olevan seurausta tämän järjestelmän toiminnasta tai toimimattomuudesta. Samalla hän käsittelee ikääntymistä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Knuuttila, Simo: ”Selitykset: Pieniä tutkielmia”. Teoksessa Aristoteles 2006, s. 216–217.
- ↑ a b Carruthers, Mary & Ziolkowski, Jan M. (toim.): The Medieval Craft of Memory: An Anthology of Texts and Pictures, s. 153–155. University of Pennsylvania Press, 2004. ISBN 0812218817 Google Books. (englanniksi)
- ↑ Aristoteles: Aistimisesta ja aistittavista 436b1–3.
- ↑ Aristoteles: Aistimisesta ja aistittavista 436a5–16.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristoteles: Pieniä tutkielmia. Teoksessa Aristoteles: Sielusta. Pieniä tutkielmia. Eläinten liikkeestä. ((De anima. Parva naturalia. De motu animalium.) Suomennos ja selitykset Marke Ahonen, Tuija Jatakari, Simo Knuuttila, Kati Näätsaari, Juha Sihvola) Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-546-0
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristotle: Aristotle’s Works. (Volume VIII. On the Soul. Parva Naturalia. On Breath. Loeb Classical Library 288) Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99318-7 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristotle: On Sense and the Sensible (Arkistoitu – Internet Archive) (Aistimisesta ja aistittavista), käännös J. I. Beare (englanniksi)
- Αριστοτέλης: Περί Αισθήσεως και αισθητών (Aistimisesta ja aistittavista) (muinaiskreikaksi)
- Aristotle: On Memory and Reminiscence (Muistista ja mieleen palauttamisesta), käännös J. I. Beare (englanniksi)
- Aristotle: On Sleep and Sleeplessness (Arkistoitu – Internet Archive) (Nukkumisesta ja valveillaolosta), käännös J. I. Beare (englanniksi)
- Aristotle: On Dreams (Arkistoitu – Internet Archive) (Unista), käännös J. I. Beare (englanniksi)
- Aristotle: On Prophesysing by Dreams (Unen aikana tapahtuvasta ennustamisesta), käännös J. I. Beare (englanniksi)
- Αριστοτέλης: Περὶ τῆς καθ΄ ὕπνον μαντικῆς (Unen aikana tapahtuvasta ennustamisesta) (muinaiskreikaksi)
- Aristotle: On Longevity and Shortness of Life (Arkistoitu – Internet Archive) (Pitkäikäisyydestä ja lyhytikäisyydestä), käännös G. R. T. Ross (englanniksi)
- Αριστοτέλης: Περὶ ἀναπνοῆς (Hengittämisestä) (muinaiskreikaksi)