Nokian Paperi
Nokian Paperi on ruotsalaiseen Essityyn kuuluva pehmopaperitehdas. Tehdas sijaitsee Nokian kaupungissa Tampereen naapurissa. Nokian paperitehtaalla valmistetaan kotitalouksille ja suurtalousasiakkaille pehmopaperiin perustuvia kertakäyttöisiä hygienia- ja kattamisalan kulutustuotteita. Essityn entisiä ja nykyisiä tuotemerkkejä ovat Tena, Lotus Soft Embo, Emilia, Luonnonystävän, Royal, Nessu ja Lotus Professional. Lisäksi tehdas valmistaa tuotteita kaupan keskusliikkeille niiden omilla tuotemerkeillä.lähde?
Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 75 000 tonnia vuodessa (kolmella koneella 134 700). Tehtaalla on henkilöstöä noin 330, ja liikevaihto on noin 133 miljoonaa euroa. Tehtaan työntekijöitä edustaa Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 r.y. (aiemmin lisäksi Paperiliiton Nokian osasto n:o 64 r.y.).lähde?
Nokian paperitehdas oli aikaisemmin SCA:n omistuksessa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Idestam rakensi puuhiomon vuonna 1865. Ennen hiokkeen valmistamista Suomessa tehtiin paperia vain lumpuista. Ensimmäinen paperitehdas valmistui Nokialle vuonna 1880. 1910-luvulla käytössä oli puuhiomo, selluloosatehdas, paperitehdas ja voimalaitos. Paperin vuosituotanto oli 6000 t. Vuonna 1938 paperia tuotettiin 12 000 tonnia. 1950-luvulla paperia valmistettiin jo 27 000 tonnia.lähde?
1960-luvulla tehdas keskittyi pehmopaperintuotantoon. Nokian Paperitehtaalla tuotettiin myös hedelmien suojapapereita, jotka käsiteltiin bifenyylillä. Altistuminen aineelle aiheutti tehtaalla kuolemantapauksia 1970-luvulla ja kiinnitti valtiovallan huomion työsuojelun kehittämiseen. Aihetta nosti esille vuonna 1970 esitetty televisioteatterin poliittinen kabaree 1000 ja yhden työn tarinat ja siinä Nokian paperitehdasta käsitellyt laulu Esko Kulonen[2].
Nokia BT oli 1980-luvulla Euroopan toiseksi suurin pehmopaperiyhtiö (tuotanto 165 000 t vuodessa). Nokian keskittyessä matkaviestintään Nokian Paperi myytiin amerikkalaiselle James River -yhtiölle 1989, josta muodostui yritysjärjestelyjen seurauksen Fort James Suomi Oy vuonna 1997 ja edelleen Georgia Pacific Finland Oy vuoden 2001 sekä Georgia-Pacific Nordic Oy vuoteen 2012 saakka.[3]
Georgia-Pacificin Euroopan-pehmopaperitoiminnot siirtyivät vuonna 2012 ruotsalaisen SCA:n omistukseen.[4] Nokian paperitehdas siirtyi Essity-yhtiön haltuun, kun SCA jakautui vuonna 2017.[5]
Tehtaan paperikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäisten paperikoneiden I-III rakennukset ovat Upofloorin käytössä. Paperikoneet V-VII eli I-III ja IV-V (ks. alla) siirrettiin nykyiseen Jyränmaan paperitehtaaseen vuosina 1953–1954. Ensimmäinen Jyränmaan tehtaan laite oli amerikkalainen Hamblett-arkkileikkuri. Tällä hetkellä tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa paperikonetta ja yksi museoituna tehtaan kellarissa. Paperia on tuotettu vuositasolla seuraavastilähde?:
- 2006: 82 500 tonnia
- 2007: 86 000 tonnia
- 2008: 69 500 tonnia
- 2009: 67 543 tonnia
- 2010: 68 139 tonnia
Paperikoneiden tarvitsema massana käytetään osittain uusiomassaa, jota tuotetaan siistauslaitoksessa keräyspaperista. Laitos toimii entisen sellutehtaan valkaisimo-, kuivaamo- ja varastotiloissa. Muu massa ostetaan sellun toimittajilta. Nokian paperitehtaalla toimi hiomo 113 vuotta. Hiomo pysäytettiin 31.3.1981 ja selluloosatehdas 30.8.1985. Sellutehdas oli käynnistynyt vuonna 1957. Valkaisulaitos on käynnistynyt vuonna 1976 valkaisulaitos ja spriitehdas vuonna 1977 (suljettu myöhemmin).lähde?
Nykyiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK9 | Beloit–Walmsley (Valmet uusinut) | xx.12.1971– (Uusittu vuosina 1980 ja 1995) | Kitaformeri | 5 300 mm | ? | 1 580 m/min | 52 000 t/a (alkuper. 35 000 t/a), Pehmopaperit | Yankee-sylinteri, kaasukuivain 6 MW. Suomen suurin pehmopaperikone |
Vanhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK I | Wilhelm Nagelschmidt (Birkendorf) | 1880–1926 (uusittu vuonna 1904) | Tasoviira | 1 620 mm | Yksi märkäpuristin | 53 m/min | Luonnonruskea käärepaperi, Silkki- ja savukepaperi | Langsieb-kone. Muutettu sellun ylösottokoneeksi. Poistettu 1960-luvulla. |
| Paperikone PK II | Theodor Bell & Co / Pellavakehräämön konepaja (Karlstads Mekaniska Verkstad uusinut) | 1882/3–1885, 1885–1926 (Uusittu vuonna 1904 Karlstads Mekaniska Verkstad) | Tasoviira | 1 820 mm | ? | 12-62 m/min | ? | Grellinger-kone. Tuhoutunut tulipalossa vuonna 1885, rakennettu uudelleen. Muutettu sellun ylösottokoneeksi. Poistettu 1960-luvulla. |
| Paperikone PK III | Theodor Bell & Co | 1886–1923 | Tasoviira | 2 160 mm | ? | 8-80 m/min | Sanomalehtipaperi, MG-paperi | Poistettu. Tilalle siirretty PK VI vuonna 1927. |
| Paperikone PK IV | Karlstads Mekaniska Verkstad | 1903–17.9.1916 | Tasoviira | 1 520 mm | ? | 60 m/min | MG-paperi (MG-cap) | Yankee-sylinteri. Muutettu vanhasta olkisellun kokoamiskoneesta. Poistettu. |
| Paperikone PK V / PK II / PK I / PK1 | Karlstads Mekaniska Verkstad/Füllner Werk | 1905–1.1.1983 (Uusittu vuosina 1931, 1937 ja 1953) | Tasoviira | 2 700 mm | ? | 180 m/min | MG-paperi | Yankee-sylinteri 4,5 m. Purettu vuonna 1984. |
| Paperikone PK V / PK II / PK2 | Füllner Werk | 1938–kiirastorstai 1983 (uusittu vuonna 1953) | Tasoviira | 3 550 mm | ? | 200 m/min | MG-paperi, OTC-paperit | Yankee-sylinteri 4,8 m. Myyty Gein Maskiner AB:lle ja purettu vuonna 1985. |
| Paperikone PK VII / PK III / PK3 | C. Mehler Maschinen-Bauanstalt / Voith | 30.10.1927–27.1.1984 (Uusittu vuosina 1953–54 ja 1968) | Tasoviira | 3 250 mm | ? | 150-250 m/min | MG-paperi | Yankee-sylinteri 4,5 m. Myyty Intiaan Shree Acids and Chemicals Ltd:lle, jossa käynnistynyt vuonna 1985. |
| Paperikone PK4 / PK IV | Karlstads Mekaniska Verkstad | 1936–7.12.1977 (uusittu vuonna 1954) | Tasoviira | 3 550 mm | ? | 200 m/min | Koneellisesti krepattu sulfiittipaperi | Yankee-sylinteri 4,5 m. Poistettu. |
| Paperikone PK VI / PK I / PKV / PK 5 Manta / Varsa | Füllner Werk | 1911–16.6.1976 (uusittu vuosina 1927 ja 1955) | Tasoviira | 2 080 mm | ? | 90-150 m/min | Tuotantoennätys 2 591 t/a, MG-paperi | Yankee-sylinteri 2,5 m. Museopaperikone. Kone museoitu tehtaan kellariin. |
| Paperikone PK6 / PK VI | Voith | 8.5.1961–30.4.1991 | Tasoviira | 4 600 mm | ? | ? | 17 000 t/a, MG-paperi, krepattu toilettipaperi | Yankee-sylinteri 5,0 m. Myyty Indonesian Surabayaan P.T. Pakerin / Java Paper-yhtiölle vuonna 1992. |
| Paperikone PK7 / VII | Beloit, Italia | 28.12.1965–2021 (uusittu vuosina 1982, 1992, 2008 ja 2012) | Tasoviira | 3 300 mm | ? | 1 500 m/min | 25 000 t/a, Pehmopaperit | Yankee-sylinteri 4,7 m, kaasukuivain 2,4 MW. Kone ei käytössä. |
| Paperikone PK8 | Beloit Walmsley | 1969–huhtikuu 2008 | Tasoviira | 3 300 mm | ? | (alkuperäinen 1 350 m/min) | 25 000 t/a, Pehmopaperit | Yankee-sylinteri, kaasukuivain 2,96 MW. Suljettu. Kone purettu. |
| Koepaperikone Noval | Noval (Nokia-Valmet) | 1976–1996 | Tasoviira | 1 000 mm | ? | 2 000 m/min | Pehmopapereiden koe-erät | Yankee-sylinteri ja TAD-läpikuivatussylinteri, halkaisija = 2,7 m. Lunastettu Nokian Paperi Oy:n omistukseen vuonna 1986, purettu vuonna 1996 |
Sellutehtaalla oli lisäksi kuivauskoneita (kuva[vanhentunut linkki])
Museopaperikone
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museopaperikone on tehtaan kellarissa sijaitseva toimintakuntoinen paperikone PK5, "Manta" tai "Varsa". Kone oli toiminnassa 1911–16.6.1976. Kone on Füllner-merkkinen MG-paperikone jenkkisylintereineen ja siinä on valta-akselikäyttö. Valta-akselia pyörittää sähkömoottori ja akselilta käyttövoima johdetaan sylintereille ja teloille lattahihnoilla. Koneessa on puinen painovoimatoiminteinen perälaatikko. Viimeisenä toimintavuotenaan se tuotti 45 t paperia.
Kone sijaitsi ennen entisessä lumpputehtaassa tehdasalueen toisessa päässä. Tehtaan silloinen T&K johtaja Kari Ebeling kunnosti koneesta museopaperikoneen ja sopi Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakillan kanssa koneen ylläpidosta teekkaritoimintaan soveltuvaa palkkiota vastaan. Tätä varten Puunjalostajakillalla on nimetyt toimihenkilöt (Konemestari ja Nuorempi konemestari) koneen ylläpitoa varten. Koneella on myös ajettu huviajoa tuotannollisen toiminnan päättymisen jälkeen.
Höyryvoimalaitoksen kattilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyryvoimalaitos on Nokianvirran Energia Oy:n omistuksessa. Laitos tuottaa prosessihöyryä paperitehtaan lisäksi myös Nokian Renkaiden tehtaalle sekä kaukolämpöä Nokian kaupungille.
Nykyiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kattila | Valmistaja | Tyyppi | Toiminnassa | Teho | Polttoaineet |
| Kattila 4 | Rosenlew | Savukaasut johdetaan 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). | 1975– | 71 MW | Maakaasu |
| Kattila HK16 | Valmet | Leijukerroskattila HYBEX-tekniikka, savukaasut johdetaan 70 m korkeaan teräspiippuun | 2016– | 68 MW | Biomassa (metsähake, kuori, sahausjäte, purkupuujäte, jyrsinturve, paperitehtaan liete, siistausliete) |
Vanhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kattila | Valmistaja | Tyyppi | Toiminnassa vuosina | Teho | Polttoaineet |
| Kattila 1 | Savukaasut johdettu 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). | 1948–1981
Purettu. |
Kivihiili | ||
| Kattila 2 | Tampella | Arinakattila, savukaasut johdettu 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). | 1958–1998 | 68t/h | Kivihiili, puuhake, sellutehtaan jäteliemi, raskas polttoöljy |
| Kattila 3 | Tampella | Arinakattila, savukaasut johdettu 68 m tiilipiippuun (purettu 2015) | 1963–2015
Purettu. |
125 MW | Kivihiili, puuhake, polttoöljy, maakaasu |
| Kattila 5 | Lisäpoltolla varustetun lämmön talteenottokattila, 60 m teräksinen savupiippu. (Purettu) | 1998–2016
Purettu. |
40 MW | Maakaasu |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Metsä- ja hygieniajätti SCA jakautuu kahdeksi pörssiyhtiöksi – ei vaikuta Suomen liiketoimintoihin Yle Uutiset. 5.4.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ Esko Kulonen (Esko Kulonen oli työläinen Nokian paperitehtaalla - TV-teatterin kabareesta Tuhannen ja yhden työn tarinat (Suomi 1970); ohjaaja: Bergholm, Timo.) Fono-tietokanta. Yle. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ Raivio, Jyri: Monialayritys osti suuren vessapaperiyhtiön USA:ssa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 15.11.2005. Viitattu 27.9.2011.
- ↑ SCA´s acquisition of Georgia-Pacific´s European tissue business has been closed (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 11.8.2012
- ↑ Ruotsalainen metsäjätti SCA jakautuu Ilta-Sanomat. 5.4.2017. Viitattu 21.9.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.sca.com/
- Nokian paperitehtaan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Toivola, Olavi (2005) Puusta pehmopaperiin. Nokian paperin historia 1865–2005. Georgia Pacific Nordic. Nokia
- Ekman, Karl (1930) Nokian tehdas 1868–1928. Helsinki
- http://www.gpnordic.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.gp.com/
- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
- http://www.papermakerswiki.com/innovations/mets%C3%A4klusterin-tutkimuslaitokset-ja-aktiviteetit/oy-nokia-ab (Arkistoitu – Internet Archive)