Nikolai Rimski-Korsakov
Nikolai Andrejevitš Rimski-Korsakov (ven. Никола́й Андре́евич Ри́мский-Ко́рсаков 18. maaliskuuta (j: 6. maaliskuuta) 1844 Tihvinä – 21. kesäkuuta (j: 8. kesäkuuta) 1908 Ljubensklähde?) oli venäläinen taidemusiikin säveltäjä, joka muistetaan muun muassa mestarillisena soitintajana. Hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä kuuluvat Kimalaisen lento, Šeherazade ja Espanjalainen kapriisi.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rimski-Korsakov syntyi aatelisperheeseen Pietarin läänin Tihvinässä ja osoitti musiikillista lahjakkuutta jo hyvin nuorena. Hän sai meriupseerin koulutuksen Pietarin laivastoakatemiassa ja osallistui muun muassa kolme vuotta kestäneeseen maailmanympäripurjehdukseen.[1] Mili Balakirev kehotti häntä kokeilemaan sinfonian säveltämistä, ja Rimski-Korsakov kirjoittikin sellaisen laivastossa ollessaan. Teoksesta tuli ensimmäinen merkittävä venäläinen sinfonialähde?.
Rimski-Korsakovista tuli vuonna 1871 Pietarin konservatorion sävellyksen ja orkestroinnin professori. Hän erosi laivastosta ja paneutui itsekin musiikkitietämyksensä laajentamiseen. Rimski-Korsakov kuului venäläisten säveltäjien muodostamaan kansallismieliseen Viiden ryhmään ja otti vaikutteita venäläisistä saduista ja kansanlauluistalähde?. Hänen teoksensa, Taru tsaari Saltanista, johon Kimalaisen lento kuuluu, perustuu Aleksandr Puškinin satuun.lähde?
Rimski-Korsakov kulutti huomattavan osan energiastaan kollegoidensa, kuten Modest Musorgskin ja Aleksandr Borodinin, töiden viimeistelyyn ja järjestämiseen. Musorgskin kuoleman jälkeen 1881 hän hioi säveltäjän sekavaan tilaan jäänyttä tuotantoa julkaisua ja esitystä varten. Rimski-Korsakovia on joskus moitittu teosten sävyn liiallisesta muuttamisesta, mutta todennäköisesti niistä ei koskaan olisi tullut tunnettuja ilman hänen työpanostaan.lähde?
Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen Rimski-Korsakov erotettiin konservatorion professuurista poliittisten kantojensa vuoksi. Hänen vuoden 1907 oopperansa Zolotoi petušok (Kultainen kukko) hyökkäsi suoraan yksinvaltiutta vastaan, ja se kiellettiin ensi-iltansa jälkeen. Rimski-Korsakov kuoli vuonna 1908 angina pectoris -kohtaukseen Ljubenskissa lähellä Pietaria.lähde?
Rimski-Korsakov kirjoitti sointuopin ja laajan soitinnusopin sekä useimpien oopperoidensa tekstit. Myöhemmistä venäläisistä säveltäjistä hänen oppilainaan olivat muiden muassa Anatoli Ljadov, Anton Arenski, Aleksandr Glazunov, Mihail Ippolitov-Ivanov ja Igor Stravinsky.[2] Myös italialainen Ottorino Respighi kuului Rimski-Korsakovin oppilaisiin.[3]
Pietarissa on hänen neuvostoaikana pystytetty patsaansa, jossa hänet on kuvattu istuvana, tutkimassa polvilleen levitettyä partituuria.lähde?
Sävellykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Nikolai Rimski-Korsakovin sävellyksistä
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nelson, John: The Significance of Rimsky-Korsakov in the Development of a Russian National Identity. (Diss. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 25) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISSN 0787-4294 ISBN 978-952-10-9390-6 Tiivistelmä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nikolai Rimsky-Korsakov (1844-1908) St. petersburg-guide. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 24.6.2016.
- ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 407. Helsinki: Otava, 1957.
- ↑ Haapanen ym. (toim.), s. 403.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Rimski-Korsakov Wikimedia Commonsissa
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Nikolai Rimski-Korsakov (koko sävellystuotanto listattuna suomalaisia tiedonhakijoita ajatellen).
- Nikolai Rimski-Korsakov International Music Score Library Project (englanniksi)
- Vapaasti käytettävissä olevia Rimski-Korsakovin partituureja Mutopia Project
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
