Verkkosarjakuva

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Nettisarjakuva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruutu Randall Munroen xkcd-verkkosarjakuvan stripistä "Philosophy".

Verkkosarjakuva on sarjakuva, jota julkaistaan tai on julkaistu ensisijaisesti internetissä. Kansainvälisesti verkkosarjakuvat ovat suosittuja ja vaikka taidemuoto on uudehko, jotkut verkkosarjakuvat ovat saavuttaneet samanlaista arvostusta kuin perinteisessä mediassa julkaistut sarjakuvat.

Osa kansainvälisistä verkkosarjakuvista on jopa poikinut tekijöilleen kokopäiväisen elinkeinon (muun muassa PvP:n ja Penny Arcaden tekijöille). Kanadassa IT-henkisen User Friendly -sarjakuvan tuottajayhtiö User Friendly Media on puolestaan listattu pörssiin.

Varhaiset verkkosarjakuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiettävästi ensimmäinen verkkosarjakuva oli Eric Millikinin Witches and Stitches, parodia Ihmemaa Oz -sarjasta. Se julkaistiin CompuServe-palvelussa vuonna 1985.[1][2] Sitä seurasi Joe Ekaitin luoma turrisarjakuva T.H.E. Fox, joka julkaistiin CompuServessä 1986. Verkkosarjakuvat yleistyivät huomattavasti 1990-luvulla, jolloin tunnettuja sarjakuvia olivat muun muassa Hans Bjordahlin Where the Buffalo Roam (1991) ja David Farleyn Doctor Fun (1993–2006),[3][4] joista jälkimmäisen virallinen sivusto oli yksi ensimmäisistä WWW-sivustoista.

Suomalaiset verkkosarjakuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa verkkosarjakuvia on harvassa ja alalla ei vielä toistaiseksi juurikaan harrasteta liiketoimintaa. Verkkosarjakuva on kuitenkin nostamassa päätään myös Suomessa. Mainitsemisen arvoisia suomalaisia tai suomenkielisiä verkkosarjakuvia on harvassa, johtuen pääasiallisesti suomalaisen kielialueen pienestä koosta.

Ennen 2000-lukua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sarjakuvaseura julkaisi vuosien 1994[5] ja 2001 välillä Viikon verkkosarjakuvaa, englanniksi NetComics Weekly, joka oli ensimmäinen internetissä julkaistu sarjakuva-antologia ja ensimmäinen suomalainen verkkosarjakuva.

Ensimmäisiä 2000-luvun pääsääntöisesti webissä julkaistavia sarjakuvia olivat IT-aiheiset Sosiaalisesti rajoittuneet (2000–2012) ja Pikselinviilaajat (2001–2006) -strippisarjakuvat.

Vuonna 2003 verkkosarjakuvana aloittanut Kiroileva siili nousi suureen suosioon 2007, ja se alkoikin sittemmin ilmestyä myös painettuissa lehdissä sekä albumeina.

Muita 2000-luvun suomalaisia verkkosarjakuvia ovat muun muassa perinteisessä lehtien strippiformaatissa ilmestyvät Oswald ja Naapurit sekä suomalaisten naissarjakuvantekijöiden kokoelmateos Nettinarttu. Myös monet ensin paperilehdissä suuren suosion saavuttaneet strippisarjakuvat, kuten Viivi ja Wagner, Fingerpori ja Paikallisuutisia alkoivat yleistyä 2000-luvulla myös verkossa luettavaksi.

Yksi tunnetuimmista nykyisin julkaistavista kotimaisista verkkosarjakuvista on Fok_It, jonka julkaisu alkoi blogina vuonna 2009. Sarjakuva siirtyi Helsingin Sanomien Nyt.fi-sivustolla vuonna 2011 jossa sitä julkaistaan edelleen noin viitenä päivänä viikossa. Sarjakuvalle tunnusomaista on sen "väsyneisyys", absurdius ja varsinaisen vitsin jääminen ilmaan.

Useita tyylejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkosarjakuvien tekijöitä eivät rajoita perinteisen paperimedian vaatimukset sarjakuvalle. Internetissä ilmestyvillä sarjakuvilla on muun muassa likimain täysi vapaus valita kuvaruutujen koko, värillisyys ja luonnollisesti myös graafinen tyyli.

Paperilehdissä julkaistavien strippisarjakuvien tekijöiden yleisimpänä valituksen aiheena ovat liian vähäinen pystytila, joka puolestaan johtaa mataliin ruutuihin. Näin sarjakuvaa on pakko typistää. Verkkosarjakuva ei kärsi tästä ongelmasta ja yleisimmin verkkosarjakuvien tekijät käyttävätkin hyvin neliömäistä ruutukokoa. Joissain tapauksissa ruudut ovat pystysuunnassa leveyttään korkeampia. Tällaiseen ruutuun mahtuu huomattavasti enemmän puhekuplatekstiä ja grafiikkaa, kuin "litistettyyn" ruutuun.

Verkkosarjakuvan graafiset tyylit vaihtelevat perinteisestä mustavalkoisesta aina kolmiulotteisesti renderöityihin ja Flash-animaatioita käyttäviin sarjakuviin. Omana osajoukkoinaan erottuvat ns. sprite-sarjakuvat (näissä hahmot on kopioitu usein kaksiulotteisista tietokonepeleistä), clipart-sarjakuvat (esimerkiksi Demian 5:n When I am King) ja tietysti yleisimpänä ryhmänä tavalliset monivärisarjakuvat.

Omana alaotsikkonaan on hyvä mainita myös erilaiset kokeelliset sarjakuvat. Hyvänä esimerkkinä näistä on amerikkalainen verkkosarjakuvan pioneeri, Scott McCloud. McCloud esitti jo hyvin varhaisessa vaiheessa ideoita siitä miten sarjakuvien verkkoversiot voivat rikkoa perinteisen sarjakuvan rajoja. Hänen tunnetuimpia ajatuksiaan on rajaton paperi (infinite canvas). Tässä sarjakuvamuodossa sarjakuva käyttäisi hyväkseen verkkoselainten mahdollisuutta rullata eri suuntiin lähes rajattomasti. McCloudin kotisivuilta löytyykin hyvä esimerkkisarjakuva tästä ideasta. Mutta muuten idea ei ole saavuttanut suosiota laajassa mittakaavassa.

Sarjakuvablogit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuvablogi on päiväkirja sarjakuvamuodossa.[6] Sillä voidaan ymmärtää myös joko sarjakuvaa käsittelevää blogia tai blogin ja verkkosarjakuvan risteytystä.[7] Jälkimmäiseen sarjakuvablogityyppiin ei kirjoitella, vaan sanottava ilmaistaan sarjakuvamuodossa. Tyyli on usein nopeaa ja ilmeikästä, toisinaan viimeistellympää.[8] Aiheet dokumentoivat enimmäkseen tekijän elämää ja välittävät tuntemuksia. Merkittävä ilmiö on postausten kommentointi, mikä on synnyttämässä uudenlaisen yhteyden sarjakuvantekijän ja tämän yleisön välille.

  1. Webcomic Definition from PC Magazine Encyclopedia (englanniksi)
  2. The History of Webcomics (englanniksi)
  3. Doctor Fun (Arkistoitu versio) (englanniksi)
  4. Doctor Fun Archive (Arkistoitu versio) (englanniksi)
  5. What's New With NCSA Mosaic and the WWW (kesäkuu, 1994) (HTML) kitchencloset.com. Viitattu 30.7.2007.
  6. Eeva Kauppinen: Sarjisblogissa elämä saa hohtoa Kaleva. 27.5.2007. Kaleva Kustannus Oy. Arkistoitu 22.8.2013. Viitattu 20.9.2007.
  7. A Shrinkage of the Center?, Joe Zabel (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Otto Sinisalo. Milla Paloniemi ja niin xxxx:n tunteellinen siili. Sarjainfo n:o 135 2/2007, s. 5.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]