Nautarotu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Karjarodut ovat pitkän jalostuksen tuloksena saatuja nautarotuja, joissa korostuvat tietyt piirteet. Suomessa käytetään paljon ulkomailta tuotuja rotuja. Roduilla on korostettu jotain tyypillistä ominaisuutta, kuten lihan tai maidon tuotantoa, nopeakasvuisuutta tai muuta etsittyä ominaisuutta.
Nautarotuja jalostetaan eri tavoin riippuen siitä, onko rotu tarkoitettu lihan- vai maidontuotantoon, mutta tietyt ominaisuudet ovat haluttuja kaikilla roduilla. Näitä ovat muun muassa hyvä hedelmällisyys, luonne ja jalkarakenne, ja lehmillä leveä, poikimiseen hyvin soveltuva lantio. Joitakin rotuja on tietoisesti jalostettu sarvettomiksi eli nupoiksi tai tietynvärisiksi.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Lihakarja. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Päällekkäinen toimii paremmin Lihakarja artikkelin osana. |
Lihakarjan rodut on jalostettu erityisesti tuottamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman laadukasta lihaa. Koska suuri osa eläimistä teurastetaan nuorena, liharotujen jalostuksessa niin kutsuttu kestävä rakenne ei ole yhtä tärkeä jalostustavoite kuin lypsyroduilla. Sen sijaan erityisesti poikimisen helppous ja nopea kasvu ovat liharotujen jalostuksessa tärkeitä tavoitteita.
Lihakarja Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvatetaan noin kymmentä lihakarjarotua.[1]
Aberdeen-Angus on alkujaan kotoisin Skotlannista. Rodun eläimet ovat nupoja ja useimmiten mustia, joskus myös punaruskeita. Rotu on kookas ja vähärasvainen. Se menestyy huonommillakin laitumilla ja soveltuu erinomaisesti luonnonlaitumille.
Charolais-rotu on peräisin Ranskasta. Väriltään eläin on valkoinen, hiukan kellertävä tai harmaa. Rodun yksilöt kasvavat nopeasti erittäin suuriksi. Hereford on yksi maailman suosituimmista lihantuotantoroduista ja myös Suomen runsaslukuisin lihakarjarotu. Se on väriltään ruskea ja siinä on valkoisia laikkuja. Se menestyy hyvin luonnonlaitumilla.
Limousin-rodun eläimet ovat ruskeita. Rotu on yksi Suomen kookkaimmista roduista ja alkujaan Ranskasta peräisin. Suomessa kasvatetaan myös muutamaa muuta rotua, kuten simmentalia, piemontesea, ylämaankarjaa ja blonde d'aquitainea sekä pieniä määriä muita rotuja. Suomessa erityisesti simmental on suosittu emolehmänä muita liharotuja suuremman maidontuotantonsa ansiosta.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: taulukko |
| Lihakarjarotujen jakauma Suomessa vuonna 2008[1] | ||||
| Rotu | Puhdasrotuisia emolehmiä | Osuus puhdasrotuisista emoista | Risteytysemolehmiä | Osuus puhdasrotuisista emoista |
| Hereford | 4118 | 31,7 % | 8482 | 23,4 % |
| Charolais | 2248 | 17,3 % | 6990 | 19,3 % |
| Limousin | 1634 | 12,6 % | 8839 | 24,4 % |
| Aberdeen-Angus | 2276 | 17,5 % | 6185 | 17,1 % |
| Simmental | 1160 | 8,9 % | 4325 | 11,9 % |
| Ylämaankarja | 1447 | 11,1 % | 193 | 0,5 % |
| Blonde d'Aquitane | 95 | 0,7 % | 1191 | 3,3 % |
| Dexter | 17 | 0,01 % | 0 | 0,0 % |
| Piemontese | 2 | 0,0 % | 64 | 0,2 % |
|
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Lypsykarja. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Päällekkäinen toimii paremmin Lypsykarja artikkelin osana. |
Lypsykarjan (myös "maitokarja") rodut on jalostettu erityisesti tuottamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman laadukasta maitoa. Lypsyrotujen jalostamisella pyritään vaikuttamaan myös tiettyihin maidon ominaisuuksiin, kuten sen sisältämiin rasva- ja valkuaismääriin. Eri maidon ominaisuudet ovat olleet eri aikoina haluttuja. Ennen runsasrasvainen maito oli haluttua, nykyään pyritään korkeisiin valkuaisainemääriin. Lypsyrotujen jalostuksessa pyritään myös vaikuttamaan eläinten luonteeseen sekä rakenteeseen, jonka tulisi tukea suuria tuotosmääriä ja eläimen terveyttä sekä mahdollisimman pitkää tuotantoikää.
Maailman käytetyin lypsyrotu on holstein, toiseksi[2] käytetyin on jersey. Suomessa eniten käytetty ayrshire on maailmanlaajuisesti melko harvinainen rotu: sitä on maailmalla noin neljä miljoonaa yksilöä.[3]
Lypsykarja Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen tärkeimmät lypsykarjarodut ovat ayrshire, holstein, suomenkarjan rodut, jersey, Brown swiss ja Guernsey. Näille roduille pidetään Suomessa kantakirjoja.[4]
Ayrshire on yksi Suomen käytetyimmistä lypsyroduista. Niitä tai niistä risteytettyjä eläimiä on yli puolet Suomen lehmistä. Ayrshire-rodun lehmät tuottavat noin 9 228 kiloa maitoa 305 päivässä eli tuotantokaudessa.lähde? Holstein tuottaa merkittävästi enemmän maitoa kuin ayrshire. Suomalaisia rotuja eli suomenkarjaa on Suomessa vähäinen määrä. [5]
Suomen lypsyroduista toistaiseksi uusimmat on Brown swiss– ja Guernsey– rodut[4]
| Lypsykarjojen rotukohtaiset tilastotiedot tuotosseuranta karjoissa Suomessa vuonna 2017[5] ja vuonna 2018[6] | |||||||||
| Rotu | Osuus lypsylehmistä (v. 2017) | Lehmiä (v. 2017) | Lehmiä (v. 2018) | Maidontuotanto keskimäärin kg (v. 2017) |
Maidontuotanto keskimäärin kg (v. 2018) |
Poikimaväli, pv (v. 2018) | Poist. elinik. tuotos kg (v.2017) | Poist. elinik. tuotos kg (v.2018) | Poistoikä, v. (v.2018) |
| Holstein | 47,6 % | 92033 | 92171 | 10243 | 10360 | 408 | 28540 | 29672 | 5,1 |
| Ayrshire | 50,7 % | 98049 | 90048 | 9228 | 9310 | 405 | 27178 | 27688 | 5,2 |
| Jersey | 0,4% | 823 | 874 | 8045 | 7912 | 399 | 16694 | 17178 | 4,3 |
| Muut rodut | 0,1% | 266 | 359 | 8771 | 9112 | 406 | 12493 | 15875 | 4 |
| Suomenkarja yht. | 1,1 % | 2035 | 1876 | 6262 | 6347 | 403 | 18006 | 17905 | 5,1 |
| Itäsuomenkarja | 0,1% | 267 | 224 | 4057 | 4318 | 401 | 11910 | 10937 | 5,2 |
| Länsisuomenkarja | 0,7% | 1336 | 1236 | 6972 | 7021 | 403 | 19630 | 19659 | 5 |
| Pohjoissuomenkarja | 0,2% | 432 | 417 | 5429 | 5437 | 406 | 15910 | 16400 | 5,1 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sirkko, Kaisa: Liharotuja löytyy joka makuun. Nauta, 2008, 38. vsk, nro 4, s. 45. FABA Jalostus. (suomeksi)
- ↑ Manninen, Sari: Kuvassa Uramawa. Nauta, 1/2009, s. 78. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X
- ↑ Lampinen, Anita: Sonnien tuotantoketju on valmis. Nauta, 1/2005, s. 5. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X
- ↑ a b Faba osk: Kantakirjaus (Tutustu kantakirjaohjesääntöihin) faba.fi. Viitattu 20.5.2018.
- ↑ a b Proagria: Rotukohtaiset tulokset 2017. Nauta, 16.4.2018, 48. vsk, nro 02/2018, s. 44. Faba osk.
- ↑ Pro Agria: Keskituotos nousi maltilisesti. Nauta, 26.4.2019, nro 2/2019, s. 7. Faba osk.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nautarotu Wikimedia Commonsissa
- http://www.faba.fi/fi/tietopankki/nautarodut-suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)