Natriumvetykarbonaatti
| Natriumvetykarbonaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Natriumbikarbonaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NaHCO3 |
| Moolimassa | 84,008 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoinen jauhe |
| Sulamispiste | 50 °C (323,15 K) |
| Kiehumispiste | Hajoaa |
| Tiheys | 2,159 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 9,59 g/100 ml |
Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda (käytetään leivonnassa), kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.
Natriumvetykarbonaatin moolimassa on 84,0 g/mol, sulamispiste 50 °C (hajoaa), tiheys 2,1 g/cm3 (veden tiheys on 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 9.59 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 144-55-8.
Bi-etuliitteen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen bi-etuliitteen. Nimitys on peräisin Antoine Lavoisierin ajoilta (1700-luvulta), kun suoloja pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na2CO3, kirjoitettiin muodossa Na2O · CO2. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO3, kirjoitettiin Na2O · 2CO2 · H2O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natriumbikarbonaatiksi. [2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin leivonnassa ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös esimerkiksi mahalaukun happoisuuden vähentämiseen ja hampaiden puhdistukseen. Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina[3].
Urheilulisäravinteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natriumvetykarbonaattia käytetään lisäravinteena urheilussa, koska se voi tutkimusten mukaan parantaa suorituskykyä lyhyissä, kovatehoisissa harjoituksissa parin prosentin verran. Happopuskurina sen hyöty kestää noin 30 sekunnista kymmeneen minuuttiin. Optimaalisin annos on yhteensä 4–5 ruokalusikallista parin tunnin aikana ennen suoritusta. Tavallisia sivuvakutuksia tässä käytössä ovat janon tunne, pahoinvointi, ulostamisen tarve ja turvotus. Lisäksi se voi nostaa verenpainetta.[4]
Puhdistusaineena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natriumvetykarbonaattia käytetään myös soodapuhalluksessa irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ICSC 1044 - NATRIUMBIKARBONAATTI Kemikaalikortit. 2004. Työterveyslaitos. Viitattu 04.07.2019.
- ↑ Antichi termini chimici, Giacomo Guilizzoni
- ↑ Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin terveyskirjasto.fi.
- ↑ Treeni | Ruokasooda on yksi harvoista ravintolisistä, josta on hyötyä taviksellekin, sanoo ravitsemusterapeutti Helsingin Sanomat. 30.7.2024. Viitattu 31.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Natriumvetykarbonaatin kansainvälinen kemikaalikortti
- OECD: Sodium Bicarbonate (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (pdf)
- PubChem: Sodium Bicarbonate (englanniksi)
- DrugBank: Sodium bicarbonate (englanniksi)
- KEGG: Sodium bicarbonate (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)