Myh’ailo Starytskyi
| Myh’ailo Starytskyi | |
|---|---|
| Михайло Петрович Старицький | |
 Myh’ailo Starytskyi |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Myh’ailo Petrovytš Starytskyi |
| Syntynyt | 14. joulukuuta 1840 Klištšyntsi, Zolotonošan piiri, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 27. huhtikuuta 1904 (63 vuotta) Kiova, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ukraina, venäjä |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Myh’ailo Petrovytš Starytskyi (ukr. Михайло Петрович Старицький;[1][2][3] 14. joulukuuta 1840 Klištšyntsi, Zolotonošan piiri, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. huhtikuuta 1904 Kiova, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalainen kirjailija. Hän toimi myös teatterin ja yleensäkin kulttuurin parissa.[4]
Starytskyi jäi lapsena orvoksi, ja hänet kasvatti hänen serkkunsa Mykola Lysenkon isä. Starytskyi kävi Pultavan kimnaasia ja opiskeli sitten Harkovan ja Kiovan yliopistoissa. Hän asui vuodesta 1867 Kiovassa ja työskenteli Lysenkon kanssa. Starytskyi keräsi ja kirjoitti muistiin kansanlauluja, jotka hän julkaisi Lysenkon musiikkisovitusten kanssa. Hän kirjoitti libretot useisiin Lysenkon oopperoihin. Starytskyi joutui lähtemään 1878 joksikin aikaa ulkomaille Emsin ukaasin jälkeen työhönsä kohdistuneen vihamielisyyden vuoksi mutta palasi Ukrainaan 1880 ja aloitti jälleen julkaisutoiminnan ja teatterityön. Hän johti 1883 ensimmäistä ukrainalaista ammattiteatteria ja perusti 1885 nuorten näyttelijöiden kanssa uuden teatteriryhmän mutta lopetti 1895 teatterityön ja keskittyi kirjoittamiseen.[4]
Starytskyin esikoisteos ilmestyi 1865. Hän julkaisi käännöksen H. C. Andersenin teoksesta 1873 Kiovassa kääntäjänimellä Starchenko. Samoin hän julkaisi Kiovassa käännöksiä serbialaisista duma-runoista ja lauluista (1876) sekä runokokoelman ja muita teoksia. William Shakespearen Hamletin käännös vuodelta 1882 on erityisen merkittävä. Merkittävä osa Starytskyin kirjallista perintöä ovat hänen yhteiskunnallisista kysymyksistä kirjoittamansa runot, joille luonteenomaista ovat kansanomaiset ja isänmaalliset aiheet ja Ukrainan historian ihannointi sekä keisarinvallan vastaisuus. Hän kirjoitti myös lyyrisiä runoja, joista jotkut muuttuivat vähitellen kansanrunoiksi. Hänen panoksensa Ukrainan teatteritaiteen hyväksi on suuri. Hän sovitti proosateoksia näytelmiksi, muokkasi näytelmiä ja kirjoitti näytelmiä myös itse. Viimeisinä elinvuosinaan Starytskyi kirjoitti romaaneja venäjäksi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Старицький Михайло Петрович Укрліт.org. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 31.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Старицький Михайло Петрович Nikolsky. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 31.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Zakipna, Halyna: Старицький Михайло Петрович – директор першого українського театру Odessan kirjallisuusmuseo. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 31.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Petro Odarchenko: Starytsky, Mykhailo Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myh’ailo Starytskyi Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
