Moottoripursi
Moottoripursi tai moottoripurjehtija[2] on purjeveneen ja moottoriveneen välimuoto, jolla on sekä purjeveneen että moottoriveneen ominaisuuksia.[3]
Epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa moottoripurtta voidaan ajaa pelkästään moottorin voimalla tai sitten moottoria voidaan käyttää yhtä aikaa purjeiden kanssa.[3]
Moottoripursi on kuitenkin häilyvä käsite, jolle on vaikea antaa tarkkaa määritelmää[3]. Moottoripurren voi katsoa olevan tavallinen purjealus, jossa on tavallista tehokkaampi apumoottori tai moottorivene, jossa on apupurjeet[2]. Matkapursi ja moottoripursi saattavat muistuttaa toisiaan[3]. Aikaisemmin kansisalongilla (deck saloon) varustettuja veneitä kutsuttiin moottoripursiksi.[4]
Piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siinä missä purjevenettä käsitellään yleensä avotilasta sään armoilta ja moottorivenettä ohjataan sisätiloista, moottoripursissa on usein sisäohjaamo[3].
Moottoria käytettäessä moottoripurren ominaisuudet vastaavat uppoumavenettä, lähinnä troolareita.[3] Moottoripurtta on vaikea saada plaaniin[3]. Kuitenkin: plaanaavia, sekä purjeilla että moottorilla varustettuja venemalleja ovat esimerkiksi MacGregor 19[5] , 56 BD[6], ja suomalainen Sailjet[7][8].
Moottoripursien etuihin kuuluvat merikelpoisuus, kahden eri työntövoiman tuoma käyttövarmuus ja suhteellisen tilava sisusta. Moottoripurret liikkuvat nopeasti moottorilla ja ovat vakaita purjeilla. [2]
Usein moottori, oleskelutilat ja ohjaustila on sijoitettu veneen keskelle, jossa veneen liikehdintä on vähäistä, mikä parantaa mukavuutta ja moottorin toimivuutta. Peräkajuutta on usein kookas. [2]
Moottoripurren rakenne on edullisimmillaan 8–12:n metrin kokoluokassa. [2]
Kompromissi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moottoripurren ajatuksessa piilee ristiriita kahden erilaisen ja osittain yhteensovittamattoman tyypin välillä, minkä vuoksi joistakin veneen ominaisuuksista joudutaan tinkimään.[2] Moottoripursien on sanottu purjehtivan yhtä huonosti kuin kulkevan moottorilla[2].
Esimerkiksi moottoriveneen vakaus on seurausta pääasiassa rungon muodosta, kun taas purjeveneen vakaus johtuu rungon muodosta, kölin painolastista ja kölin evävaikutuksesta. Jotta moottoripursi olisi vakaa purjeilla, se on vakautettava purjevenemäisin keinoin. Purjevenemäinen köli kuitenkin kasvattaisi pohjan kitkaa, mikä haittaisi aluksen moottorivenemäisiä ominaisuuksia. Niinpä köli ja kölipaino pyritään pitämään pienempinä kuin purjeveneessä. Mutta pienemmän kölin vuoksi myös purjeiden kokoa on vastaavasti pienennettävä, mikä hidastaa veneen kulkua. Samalla kun purjeveneen ominaisuudet hidastavat vauhtia moottorilla ajettaessa, moottoriveneissä käytetty kantava perän muoto hidastaa kulkua purjevenekäytössä. [2]
Samoin moottoriveneelle ominainen laakea perälaita yhdistettynä purjevenemäiseen keulaan voivat keikuttaa venettä myötätuulessa. [2]
Niinpä rungon muodossa olisi löydettävä kohtuullinen kompromissi vastakkaisten tavoitteiden välillä tai vaihtoehtoisesti rungon muotoa olisi kyettävä jotenkin säätämään.[2]
Laskennallinen määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erään määritelmän mukaan vene on moottoripursi, kun se täyttää kaksi ehtoa:[3]
1. Purjeen pinta-alan on oltava niin suuri, että kyseessä ei ole enää pelkkä tukipurje.[3]
purjeala S, pituus L, uppouma D:
2. Samalla moottorin tehon on oltava alle 9 hevosvoimaa tonnia kohden – muussa tapauksessa kyseessä ei ole enää moottoripursi, vaan moottorivene.[3]
moottoriteho P (hv), uppouma D:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kari Wilén: Vene koepurjehtii: Nauticat 37. Vene, 2003, nro 7, s. 58–.
- ↑ a b c d e f g h i j Aimo Määttänen: Moottoripursi – mainio matkavene. Vene, 1969, nro 3, s. 62–.
- ↑ a b c d e f g h i j Kari Wilén, Timo Utter: Moody Eclipse 33, Najad 340, Nauticat 32 – Maamme makeimmat moottoripurret. Vene, 1991, nro 1, s. 50.
- ↑ Kari Wilén & Robin Wilén & Timo Utter: Purjehtivaa merinäköalaa. Vene, 2003, nro 11, s. 46–.
- ↑ Kari Wilén: MacGregor 19 – Plaanaava purjevene. Vene, 1993, 1993. vsk, nro 6, s. 68–.
- ↑ Pasi Nuutinen: Luksusta päättämättömille. Vene, 2016, nro 3, s. 114.
- ↑ https://www.youtube.com/watch?v=qtTcmgwmvdI
- ↑ Pasi Nuutinen, Kari WIlén: Rusinat pullasta. Vene, 2013, nro 12, s. 34–.