Tämä on lupaava artikkeli.

The Legend of Zelda: The Minish Cap

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Minish Cap)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

The Legend of Zelda: The Minish Cap
Kehittäjä Capcom
Flagship
Julkaisija Nintendo
Jakelija Nintendo eShop ja Virtual Console
Ohjaaja Hidemaro Fujibayashi
Tuottaja Keiji Inafune
Käsikirjoittaja Hidemaro Fujibayashi
Taiteilija Haruki Suetsugu
Säveltäjä Mitsuhiko Takano
Pelisarja The Legend of Zelda
Julkaistu
4. marraskuuta 2004
  • Game Boy Advance
    JPN 4. marraskuuta 2004
    EU 12. marraskuuta 2004
    NA 10. tammikuuta 2005
    AU 7. huhtikuuta 2005
    Virtual Console
    16. joulukuuta 2011
Lajityyppi toimintaseikkailu
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus ESRB: E (Everyone/6+)
PEGI: 3+, 7+ (eShop)
CERO: A (All Ages/jokainen)
OFLC: G8+: 3+, 7+ (eShop)
CERO: A (All Ages/jokainen)
OFLC: G8+
Alusta Game Boy Advance, Virtual Console
Jakelumuoto Game Boy Advance pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

The Legend of Zelda: The Minish Cap (jap. ゼルダの伝説 ふしぎのぼうし, Zeruda no Densetsu Fushigi no Boushi) on Flagshipin kehittämä ja Nintendon Game Boy Advancelle 2004 julkaisema toimintaseikkailupeli. Peli on 12. osa The Legend of Zelda -pelisarjassa. Tuottajina ovat toimineet pelin kokonaisuudesta vastaava Shigeru Miyamoto ja musiikista vastaava Koji Kondo.

The Minish Cap jatkaa The Wind Wakerin sarjakuvanomaista graafista tyyliä. Tapahtumat sijoittuvat Hyrulen kuningaskuntaan, jossa Link joutuu pelastamaan prinsessa Zeldan ja valtakunnan ilkeän Vaatin kunnianhimoisilta suunnitelmilta. Apunaan Linkillä on Ezlo-niminen hattu, joka auttaa Linkiä kutistumaan tarvittaessa peukalon kokoiseksi.

Peliä myytiin paitsi yksittäisenä tuotteena, myös yhteispaketissa kultaisen Game Boy Advance SPn kanssa, jonka kanteen oli painettu Triforcen kuva.[1] The Minish Cap sai kriitikoiden keskuudessa hyvän vastaanoton: Metacriticin valitsemien 56:n arvostelun keskiarvo on 89/100.[2]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ezlo opastaa linkiä Minish-metsässä.

The Minish Cap on yläviistosta kuvattu, kaksiulotteinen toimintaseikkailu. Link osaa kävellä, juosta, kiivetä, kaivautua, hyppiä ja uida. A- ja B-näppäimiin voi valita haluamansa esineet; miekan voi halutessaan jättää valitsematta. Ezlon kanssa keskustelu antaa vihjeitä seikkailun suunnasta. Pelin voi tallentaa milloin haluaa ja uudelleenaloitettu peli alkaa tallennushetken alueen tai palatsin sisäänkäynniltä. Palatseissa seikkaillessaan Link löytää maagisia portteja, joista sininen yhdistää palatsin keskivaiheen ja punainen palatsin päävartijan alueen sisäänkäyntiin. Tallennuksen jälkeen palatsissa seikkailua voi jatkaa nopeasti käyttämällä jo löydettyä porttia.

Merkittävien uudistusten sijaan The Minish Cap keskittyy hyödyntämään edellisten Zelda-pelien ominaisuuksia. Peli yhdistää tasapainoisesti monia Zelda-pelien elementtejä.[3] Harvoihin uutuuksiin kuuluvat muutamat uudet esineet kuten puhuripurkki (Gust Jar), Paccin sauva (Cane of Pacci), myyräkintaat (Mole Mitts), kinstonet ja picorit. Vaatin historian paljastamisen lisäksi peli kertoo monia pieniä yksityiskohtia picorien ja hyrulen asukkaiden välisestä suhteesta.

Hyrulen valtakunnan tutuista alueista The Minish Cap sisältää Hyrulen linnan ja kylän, Lon Lon Ranch -karjatilan, kuninkaallisen hautausmaan ja Hyliajärven. Muita alueita ovat mm. Minishmetsä, Crenelvuori, Castorsuo ja Veilputoukset. Etsiessään elementtejä Link joutuu selviytymään viidestä palatsista ja kohtaamaan Vaatin Pimentolinnassa. Keskeisin alue on Hyrulen kylä, jossa Link tekee paljon kinstone-palojen yhdistämisiä, saa neuvoja kyläläisiltä ja tekee ostoksia.

Link voi parantaa miekkailutaitojaan löytämällä opettajia The Adventure of Linkin tapaan. Kahdeksan opittavaa miekkailutaitoa tekevät aiemmista hyökkäyksistä voimakkaampia tai antavat uusia keinoja käyttää miekkaa. Ilman oppia Link ei osaa muista peleistä tuttua pyörähdyshyökkäystä tai Pegasuksen kenkien vauhdittamaa ryntäyshyökkäystä. Alussa Link saa isoisältään tavallisen miekan ja Zeldalta kilven, myöhemmin pelaaja voi parantaa kumpaakin. Bumerangi on ostettava kylästä, pommeja löytyy ympäri Hyrulea. Loput esineet Link joutuu etsimään palatseista tai muista piiloista eri puolilta valtakuntaa. Näihin lukeutuvat muun muassa jousipyssy ja liekkilyhty.

Kinstone on amuletinpuolikas, joita löytyy pitkin Hyrulea. Jokaisella kinstonella on vastapuolikkaansa. Kun toisiaan vastaavat kinstonet yhdistyvät, syntynyt mitali katoaa ja puolikkaiden omistajat toivovat itselleen hyvää onnea. Kinstonen yhdistäminen avaa pelissä uusia reittejä, antaa ihmisille uusia ideoita, paljastaa salattuja alueita ja avaa ovia. Link voi yrittää yhdistää kinstoneja kohtaamiensa ihmisten tai erikoisten patsaiden tai ovien kanssa. Merkkinä mahdollisuudesta yhdistämiseen ihmisten tai esineiden ylle ilmestyy huomiomerkki Linkin seistessä lähellä. Kinstonet esiintyvät neljässä värissä, joista vihreät ovat yleisimpiä. Vihreiden, sinisten ja punaisten kinstone-palojen yhdistäminen antaa Linkille ylimääräisiä bonuksia, vain kultaiset kinstonet ovat pelin läpäisemisen kannalta välttämättömiä.

The Wind Wakerista tuttu miniatyyrien keräily on mukana The Minish Capissa. Link löytää salaperäisiä näkinkenkiä ympäri Hyrulea. Hyrulen kylässä on laite, jolla näkinkengät muuttuvat miniatyyreiksi, jotka kuvastavat Linkin kohtaamia henkilöitä ja hirviöitä. Miniatyyrin mukana tulee teksti, jossa kerrotaan tarkempaa tietoa kyseessä olevasta olennosta. Pelissä voi kerätä 136 erilaista miniatyyriä.

Tarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Picori Blade laskeutuu taivaasta.

Kauan sitten pahojen henkien ahdistama Hyrule oli tuhon partaalla. Legendan mukaan taivaasta laskeutui pieniä olentoja, jotka kutsuivat itseään nimellä picori. Picorit antoivat miekan ja kultaisen valon sankarille, joka rohkeudellaan pelasti Hyrulen pimeyden vallasta. Voiton muistoksi alettiin vuosittain viettää picori-festivaaleja. Joka sadas vuosi festivaalien aikaan avautuu ovi Hyrulen ja picorien maailman välille. Tällöin festivaalit ovat tavallista suuremmat ja sisältävät miekkaturnajaiset. Suuri festivaali on parhaillaan käynnissä ja tuntematon miekkamies nimeltä Vaati on juuri voittanut turnajaiset ylivoimaisesti.[4]

Hyrulen kuningas ja Prinsessa Zelda osallistuvat seremoniaan, jossa turnajaisten voittaja saa kunnianosoituksena koskea Picori Blade -miekkaan, jota Hyrulen kansa on säilyttänyt aarteenaan voiton päivästä lähtien. Vaati murtaa miekan ja sen taikavoimien pidättelemät hirviöt pääsevät vapaaksi kaikkialle Hyruleen. Paetessaan palatsista Vaati muuttaa Zeldan kiveksi. Kuningas päättää pyytää picoreilta apua murtaakseen taian Zeldan yltä. Pahaksi onneksi kukaan heistä ei tiedä, miten olentoihin saisi yhteyden. Kansanuskomuksen mukaan picorit näyttäytyvät vain lapsille. Tähän tietoon turvaten kuningas lähettää Linkin, kuninkaallisen sepän lapsenlapsen, matkalle etsimään picorit ja pelastamaan prinsessa Zeldan.

Link lähtee Minishin metsään etsimään picoreita ja kohtaa elävän myssyn, jota octorokit ahdistelevat. Link pelastaa Ezlo-nimiseksi esittäytyvän olennon ja he päättävät yhdistää voimansa. Ezlo auttaa Linkiä löytämään picorit ja opettaa tämän käyttämään taikaportteja, joissa Link voi muuttaa itsensä peukaloisen kokoiseksi. Tavattuaan picorien kuninkaan Link saa tehtäväkseen koota neljä elementtiä, jotka yhdistämällä Picori Blade voidaan korjata ja muuttaa Neljän miekaksi, mahtavaksi taikamiekaksi. Neljän miekan avulla Link voi murtaa kivettämistaian Zeldan yltä ja pysäyttää Vaatin.

Ezlo ja Vaati paljastuvat picoritaikureiksi, joilla oli aikanaan opettaja-oppilassuhde. Ezlo loi maagisen päähineen, joka pystyi toteuttamaan kantajansa toiveet. Vaati tahtoi oppia magian mestariksi nopeasti ja varasti päähineen. Kostoksi opettajansa antamista nöyryytyksistä Vaati muutti Ezlon vihreäksi myssyksi. Vaatin tavoitteena on etsiä Valon voima, joka antaisi hänelle kaiken vallan Hyrulessa. Myöhemmin Vaati huomaa voiman olevan prinsessa Zeldassa ja hyökkää Hyrulen linnaan.

Linkin palatessa Neljän miekan kanssa Hyrulen linnaan Vaati ilmestyy paikalle ja kivettää palatsin vartijat, palvelijat, kuninkaan neuvonantajat ja myös itse kuninkaan. Linna muuttuu kirotuksi Hyrulen pimentolinnaksi, synkkäsävyiseksi Hyrulen linnan muunnokseksi. Link ja Ezlo kohtaavat Vaatin, joka on juuri uhraamassa Zeldaa saadakseen Valon voiman itselleen. Vaati kärsii tappion ja Link murtaa kivetystaian Zeldan yltä. Karatessaan pimentolinnasta joukko kohtaa Vaatin viimeisen kerran. Tappionsa jälkeen Vaati menettää maagisen päähineensä ja Ezlo muuttuu takaisin picoriksi. Prinsessa Zelda pukee maagisen päähineen ylleen ja toivoo kaiken palaavan ennalleen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eiji Aonuma (kuvassa vuoden 2007 GDC-messuilla).

Helmikuussa 2003 Shigeru Miyamoto ja Eiji Aonuma vahvistivat uuden Zelda-pelin olevan kehitteillä Game Boy Advancelle. Uuden pelin kehittäjäksi nimettiin Capcomin alajaosto Flagship, ja pelin kehitystä valvoi Nintendo Entertainment Analysis and Development Miyamoton johdolla. Samassa haastattelussa pelin todettiin olleen tekeillä jo vuonna 2001, jolloin sen kehitystyö oli joutunut tauolle resurssien suuntautuessa Four Swordsin kehittämiseen.[5] E3-messuilla toukokuussa 2004 Nintendo esitteli pelattavaa The Minish Cap -nimistä demoa, jossa Linkin tehtävänä oli hankkia Zeldalle Lon Lon -karjatilan maitoa. Tehtävän läpäisemiseksi Linkin oli kerättävä rupioita suorittamalla kinstone-palojen yhdistämisiä Hyrulen kylässä.[6] Valmiissa pelissä ei ole demon tapaista kohtausta.

Syyskuussa 2004 Nintendo ilmoitti The Minish Capin julkaisuajankohdat. Poikkeuksellisesti peli päätettiin julkaista Euroopassa ennen Yhdysvaltoja; syyksi arveltiin Nintendon markkinatilannetta, jossa Nintendo DS:n joulumyyntiä Yhdysvalloissa päätettiin kannustaa siirtämällä Zeldan julkaisu tammikuulle.[7] Samana kuukautena Euroopan Nintendo kertoi rajoitetusta Game Boy Advance SP -versiosta, jossa olisi kultainen kotelo Triforcen merkillä koristeltuna; harvinaisuus tuli markkinoille marraskuussa yhteispakattuna pelin kanssa.[1] Nintendo kertoi lokakuussa, että Yhdysvaltojen myöhemmin julkaistavassa versiossa tulisi olemaan enemmän sisältöä.[8]

Yhdysvaltain version englanninkielistä käännöstä parannettiin ja miniatyyrikaupan käyttöä nopeutettiin;[9] The Minish Cap julkaistiin Yhdysvalloissa tammikuussa 2005, ja se myi samana kuukautena 216 000 kappaletta ja helmikuussa 123 000 kappaletta.[10] Julkaisunsa jälkeisellä vuosipuoliskolla, keväällä 2005 The Minish Cap oli seitsemänneksi myydyin videopeli.[11]

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Minish Cap sai yleisesti ottaen hyvän vastaanoton. Kolmen japanilaisen videopelilehden (The PlayStation, Famitsu Weekly ja Famitsu GC) keskimääräinen arvosana oli 9/10.[12] IGN kehui Minish Capin Zelda-pelien parhaimmistoon, sanoen sen seuraavan hyvin Zelda-perinnettä. Moitetta tuli lyhyehköstä seikkailusta ja Four Swordsista tutun nelinpelin puuttumisesta.[13] Yhdysvaltalainen GameSpy (pisteet 5/5) moitti pelin lyhyyttä ja kiitti lukuisia, pieniä yksityiskohtia ja hyvää tunnelmaa;[14] GameSpy nimesi Minish Capin vuoden GBA-peliksi.[15]. GamersMark (pisteet 9.8/10) piti pelin uudelleenpelattavuutta korkeana.[16] Pelin kaksitahoinen maailma Hyrulen ja picoriväen välillä sai kiitosta Cubed³:n arvostelussa (pisteet 10/10).[17] Suomalainen KonsoliFIN (pisteet 9/10) pahoitteli pääseikkailun lyhyyttä.[18]* Nintendo Powerin helmikuun 2006 numerossa The Minish Cap pääsi kaikkien aikojen parhaimpien Nintendo-pelien listalle sijalle 24.[19]

Peli myi vuonna 2006 1,23 miljoonaa kappaletta.[20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Harris, Graig. Legend of Zelda GBA SP. ign.com (englanniksi) Luettu 2. elokuuta 2006.
  2. ↑ The Legend of Zelda: The Minish Cap (Arkistoitu – Internet Archive). metacritic.com (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  3. ↑ Bramwell, Tom. The Minish Cap review (Arkistoitu – Internet Archive). eurogamer.com (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  4. ↑ Nintendo (2004): The Legend of Zelda: The Minish Cap – Instruction Booklet
  5. ↑ Miyamoto Confirms New Zelda. ign.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  6. ↑ Harris, Graig. E3 2004: Legend of Zelda: The Minish Cap. ign.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  7. ↑ Kohler, Chris. Zelda: Minish Cap to hit Europe before US. gamespot.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  8. ↑ Harris, Graig. "Wait" for US Minish Cap. ign.com (englanniksi) Luettu 22. syyskuuta 2006.
  9. ↑ Damiani, Mike. The Old Man (Arkistoitu – Internet Archive). thehylia.com (englanniksi) Luettu 17. kesäkuuta 2006.
  10. ↑ Brightman, James. James Brightman, Zelda: The Minish Cap Finds Success on the Small Screen. biz.gamedaily.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  11. ↑ Surette, Tim.NPD: 2005 game sales up 21 percent. gamespot.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  12. ↑ Japanese Game Ratings. ign.com (englanniksi) Luettu 3. elokuuta 2006.
  13. ↑ Harris, Graig. The Legend of Zelda: The Minish Cap. ign.com (englanniksi) Luettu 20. syyskuuta 2006
  14. ↑ Theobald, Phil. The Minish Cap (Arkistoitu – Internet Archive). gamespy.com (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  15. ↑ GameSpy's Game of the Year: Game Boy Advance (Arkistoitu – Internet Archive). gamespy.com (englanniksi) Luettu 11. heinäkuuta 2006.
  16. ↑ Mosbacher, Brad. The Minish Cap review (Arkistoitu – Internet Archive). gamersmark.com (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  17. ↑ Ridley, Adan. Link Shrinks, But Does the Quality?. cubed3.com (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  18. ↑ Guardian Viper. The Minish Cap (Arkistoitu – Internet Archive). konsolifin.net Luettu 10. heinäkuuta 2006.
  19. ↑ Nintendo Power -lehti, helmikuu 2006.
  20. ↑ Videogame Sales Charts. vgcharts.org (englanniksi) Luettu 10. heinäkuuta 2006.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Legend of Zelda -pelisarja
Pääsarjan pelit:
Spinoff-pelit:
Uudelleenjulkaisut:
CD-i-pelit:
Kokoelmat:
Julkaisemattomat:
Universumi:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Legend_of_Zelda:_The_Minish_Cap&oldid=22125250”